Mikä on "pois" tässä tapauksessa? Vancouverista pääsee Calgaryyn ja Seattleen auton lisäksi lentäen sekä päivittäisellä matkustajajunalla. Lähiöihin kuljettavat pian jo neljä skytrain-linjaa sekä legioona busseja. North Vancouveriin liikennöi kolme lauttaa.
Fakta vain on, etteivät vanhat nelikaistaiset moottoritiet yksinkertaisesti ole riittäviä 2,5 miljoonan asukkaan (pian 3,5 miljoonaa) kaupunkialueelle, jossa etäisyydet ovat pitkiä (itä-länsi suunnassa 50km). Tarvitaan myös isoja panostuksia autoliikenteeseen, varsinkin rekkaliikenteen sujuvoittamiseksi (Vancouverin satama on Kanadan suurin ja yksi Pohjois-Amerikan suurimmista).
Kuten itse
taustoittavan jutun lukeneet tietävät, tämä silta tulee korvaamaan vanhan tunnelin, jonka on todettu olevan romahdusvaarassa seuraavassa suuressa maanjäristyksessä. Se on pakko korvata ja silta on ainoa vaihtoehto, sillä tunnelia ei pystytä upottamaan tarpeeksi syvälle jokiliikenteen tarpeita varten. Uuden sillan alituskorkeudeksi tulee 57 metriä, minkä vuoksi sillasta tulee todella pitkä ja korkea. Tällaiselle sillalle nouseminen on todella raskasta kuorma-autoille, jotka tarvitsevat omat kiipeämiskaistansa. Tämä seikka ratkaisi sen, että sillasta tehdään 10-kaistainen 8-kaistaisen sijaan.
Keskimmäisiksi kaistoiksi tulee joukkoliikennekaistat, joita pitkin suorat pikabussit lähiöistä suhahtavat moottoritien yhteyteen rakennettavien bussiterminaalien kautta suoraan Skytrain-asemalle, josta tehdään merkittävä liityntäliikenteen asema. Jo nyt autoliikenteestäkin osa suuntaa Park + Ride asemille, josta ihmiset jatkavat keskustaan Skytrainin kyydissä. Eli kyse ei ole vain autoilua edistävästä megahankkeesta, vaan se tulee myös tukemaan nopeampaa ja siten houkuttelevampaa julkista liikennettä. Sillalle tehdään myös valmius raideliikenteelle, mutta sellaiselle ei ole tarvetta moneen kymmenen vuoteen. Valmius kuitenkin on, kuten myös 10-kaistaisella Port Mann Bridgellä.