Taloforum.fi

[hylje]

Liiketiloja on kahteen isoon ryhmään: niitä jotka palvelevat lähiympäristöä ja niitä, jotka palvelevat laajaa aluetta. Näillä on ihan eri laatukriteerit ja suunnitteluperiaatteet.

Kauppakeskukset ovat tätä jälkimmäistä tyyppiä. Niissä on niin paljon liiketilaa yhden katon alla, että mikään asukastiheys ei yksinään riitä tuomaan riittävästi asiakkaita kävelyetäisyydeltä. Joten keskeinen asiakasryhmä tulee laajalta alueelta eri liikennevälineillä. Junalla, bussilla, autolla, polkupyörällä… Tämän lisäksi asiakkaan suurempi keskietäisyys tekee yksittäisestä ostostapahtumasta suuremman, koska sama asiakas ei ehdi sahata kauppakeskuksessa päivittäin. Toisaalta asiakkaan ostovoima on vähän pienempi, koska hänen ostovoimaansa kuluu myös matkoihin ja erityisesti autoon.

Kivijalkakaupat ovat ensimmäistä tyyppiä. Liiketilaa on melko vähän ja se on pienissä yksiköissä. Aktiivisen liiketilan määrä asettuu suurin piirtein asukastiheyden mukaan, koska pääasiallinen asiakas tulee lähistöltä jalan. Kivijalkakauppa on hyivn fokusoitunut kauppaan: Kivijalkakaupalla ei ole asiakaspysäköintiä ja joukkoliikenneyhteyskin on tyypillisesti lähistön katuverkolla sijaitseva bussi- tai ratikkapysäkki.

Asiakkaiden kollektiivinen ostovoima ei juurikaan muutu, vaikka liiketilaa olisi enemmän. Piirakka vain jakautuu vähän eri tavalla. Joten jos yhteiskunta ja kaupat investoivat paljon liikenteeseen ja uusiin keskuksiin jotta kauppakeskukset ovat houkuttelevia, osa kivijalkakaupan asiakaspohjasta ajaa mielummin autolla kauemmas ostoksille. Myös vanhemmista kauppakeskuksista siirtyy asiakaspohjaa uusiin kauppakeskuksiin, joissa on siistimmät tilat ja trendikkäämmät liikkeet. Toisaalta jos yhteiskunta kaavoittaa korkeita asukastiheyksiä huonommilla liikenneyhteyksillä siirtyy suurten ja kaukaisten kauppakeskusten asiakkaita kivijalkakaupan ja pienempien ostoskeskusten piiriin. Kumpikaan suuntaus ei ole sinänsä huono. Molempia voi myös soveltaa yhtäaikaa.

Keski-Pasilassa on kaikin puolin jatkettu suunnitteluperinnettä suurten kauppakeskusten suuntaan. Liikenneyhteyksiin todellakin panostetaan, ja kauppakeskussuunnitelmat ovat massiivisia. Tämä välttämättä ohentaa katteita lähiympäristön kaupassa, jolloin osa niistä putoaa kannattavuuden alle.

Minusta Helsingin keskustassa ja sen lähistöllä, myös Pasilassa pitäisi keskittyä kivijalkatyypin kauppaan. Eli nostetaan asiakastiheyksiä mutta pidetään uusien liiketilojen ja liikenneyhteyksien massa pienenä. Uudet asukkaat siirtävät asuinpaikkansa mukana ostovoimaansa pois ulkokaupungin kauppakeskuksista keskusta-alueen olemassaoleviin kauppakeskuksiin sekä lähellä olevaan (osittain olemassaolevaan) kivijalkakauppaan. Kehäteiden ulkokaupungilla voidaan yhtäaikaa soveltaa suurkauppakeskuksia liikennesolmujen ympärillä, se on sinne sopiva malli. Lähiövyöhyke kun tuskin autioituu, vaikka kaupunki kasvaisi vierellä.

[Klazu]

Valitettavasti Tokion kaltaisten megakaupunkien vilinää ei tulla Helsingin kokoluokan kaupungeissa näkemään meidän elinaikana, jos koskaan. Väkeä on vain aivan liian vähän ja kaupunki aivan liian harvaanrakennettu, että todellista kuhinaa voisi syntyä. Muutama torni siellä täällä ei synnytä vielä minkäänlaista kuhinaa ja sadoista torneista huolimatta esimerkiksi Vancouverin keskusta on hyvin rauhallinen todellisiin megakaupunkeihin verrattuna.

Mietin asiaa itse juuri tänään, kun suunnistin 7 miljoonan asukkaan Santiagon keskustan ihmisvilinässä. Vaikka kaupungin lukuisten keskustojen muodostamalla nauhalla onkin mittaa 15 kilometriä, riittää kuhinaa tämän kokoluokan kaupunginssa aivan kaikkialle. Metrot ajavat muutaman minuutin välein ja junilla on mittaa 135 metriä, mutta siitä huolimatta metrovaunut ovat tupaten täynnä. Ei ole ihme että viiden olemassaolevan linjan oheen on rakenteilla pikavauhtia kaksi uutta linjaa.

Eli jos Helsingissä jatketaan kaikkien palveluiden keskittämistä jättimäisiin kauppakeskuksiin, tulee ympäröivillä kaduilla olemaan jatkossakin hyvin hiljaista. Minkään kaupunki- ja lähiökeskustan suunnitelmat eivät nimittäin sisällä sen tason asukasmääriä, että niiden ympärille muodostuisi mitenkään merkittävää jalankulkuliikennettä. Suomessa vilinää voi kokea ainoastaan kauppakeskuksissa ennen joulua. Muuten on aika verkkaista, eikä siinä ole mitään pahaa. Pikkukaupungit ovat yleensä viihtyisämpi asukkailleen kuin todelliset suurkaupungit.

[sekovene]

Suomessa vilinää voi kokea ainoastaan kauppakeskuksissa ennen joulua. Muuten on aika verkkaista, eikä siinä ole mitään pahaa.

Jäin miettimään tätä ja väittäisin kyllä, että kovimmat vilinät vilistään vappuna Helsingin keskustassa. Taiteiden yö oli myös joskus aikoinaan kova juttu, mutta nyt se on jo vähän passé.

[tissot]

Suomessa vilinää voi kokea ainoastaan kauppakeskuksissa ennen joulua. Muuten on aika verkkaista, eikä siinä ole mitään pahaa.

Jäin miettimään tätä ja väittäisin kyllä, että kovimmat vilinät vilistään vappuna Helsingin keskustassa. Taiteiden yö oli myös joskus aikoinaan kova juttu, mutta nyt se on jo vähän passé.

Menee hieman off topikiksi, mutta Ravintolapäivä höystettynä Flow festivaalilla, Helsinki City marathon, plus pari isoa risteilijää samaan aikaan Länsisatamassa täytti Helsingin keskustan laajalti kyllä tänä vuonna. Hienot kelit avitti myös asiaa. Joku kadunvaltaus, konsertti häslinki löytyi samaan aikaan myös Hietalahdenrannan lähettyviltä.

.

[Sein Caledon]

Tämän päivän Hesarissa mielenkiintoinen juttu Kampin vinkkelistä. Sieltä lähtee metron myötä bussilinjoja ja asiakasvirrat muuttuvat suuresti. Jännä nähdä mitä tapahtuu. Helsingin kannalta on tiestysti hyvä, että terminaalikapasiteettiä on vapaana.

http://www.hs.fi/kaupunki/a1447664878254

Jutussa on lisäksi lista Suomen suurimmista kauppakeskuksista. Pasila on unelma paikka rakentaa. Menisi jo nyt perus asemana lähelle tuon lista kakkospaikkaa, jos ei kakkoseksi. Paukkaa luultavasti kävijämäärissä saman tien tuon listan ykköseksi kunhan valmistuu, joten en nyt pidä ongelmana kauppakeskusta. Jos johonkin Suomessa kauppakeskus pitäisi rakentaa, on se nimenomaan Pasila. Ratkaisusta, arkkitehtuurista ja vaikka pohjoispuolen monttuun tulevasta asuinalueesta voi olla sitten montaa mieltä.

[pallo]

Valitettavasti Tokion kaltaisten megakaupunkien vilinää ei tulla Helsingin kokoluokan kaupungeissa näkemään meidän elinaikana, jos koskaan. Väkeä on vain aivan liian vähän ja kaupunki aivan liian harvaanrakennettu, että todellista kuhinaa voisi syntyä. Muutama torni siellä täällä ei synnytä vielä minkäänlaista kuhinaa ja sadoista torneista huolimatta esimerkiksi Vancouverin keskusta on hyvin rauhallinen todellisiin megakaupunkeihin verrattuna.

Näinhän se toki on. Tosin jopa Manhattan saattaa vaikuttaa autiolta verrattuna Tokioon. Itse olen ehdottomasti kivijalkaliiketilojen kannalla. Mielestäni kauppatiloja pitäisi tehdä kaikkialle - ja kysynnän määrittää parhaat kauppapaikat ja vuokrat. Kun ihmiset ohjaavat virtoja "mä tiedän parhaiten että tähän sopii öhkömarketti niinnnääsjoo ja kaikki tulee tänne asioimaan", ajaudutaan aivan vikaraiteelle. Esimerkkinä tästä itse asioisin mielelläni kävellen esimerkiksi kannelmäessä juna-aseman lähellä, mutta nyt sinne ilmaantui se "Suomen Suurin RISMA!!", jonne on pakko mennä autolla. No, kun sielläpäin olen liikuskellut niin olen silti suosinut sitä pikkukauppaa siinä aukiolla aina kun mahdollista koska näen järjettömänä käyttää autoa jonkun voipaketin hakemiseen enkä viitsi kantaa koko viikon safkoja kerralla ulos. Maksan siitä sitten vaikka enemmän.

Ja edelleen tuntuu mahdottomalta käsittää että miksi Helsinkiä rakennetaan niin harvakseltaan? Jumankekka keskikaupungilla on tuo 7000+ e/m^2 indikoi selvästi siihen, että muuttopainetta on ja rajusti. Jos nyt ensin alettaisiin oikeasti rakentaa ja höllennettäisiin rakennusyhtiöiden tulosrakentamisoikeutta niin saataisiin meille tavallisillekin pulliaisille mahdollisuus asua tuolla ja tuoda sitä liikennevilinää kantakaupunkiin.

[Urbaani]

Ja edelleen tuntuu mahdottomalta käsittää että miksi Helsinkiä rakennetaan niin harvakseltaan? Jumankekka keskikaupungilla on tuo 7000+ e/m^2 indikoi selvästi siihen, että muuttopainetta on ja rajusti. Jos nyt ensin alettaisiin oikeasti rakentaa ja höllennettäisiin rakennusyhtiöiden tulosrakentamisoikeutta niin saataisiin meille tavallisillekin pulliaisille mahdollisuus asua tuolla ja tuoda sitä liikennevilinää kantakaupunkiin.

Onhan tästä Talossakin keskusteltu vuosikaudet, mutta mitään ylitsepääsemättömiä esteitä ei todellisuudessa ole. Parkkinormi ja NIMBYt taitavat olla merkittävimmät esteet tiiviin rakentamisen tiellä. Turhauttavaahan tämä on.

[RV]

Keski-Pasilan funktio on kuulemma olla uusi keskusta, mutta siinä funktiossa se tulee epäonnistumaan, koska se olemukseltaan se muistuttaa toimistoslummin ja hyperostarin risteytystä.

Nykyinen keskusta koostuu pääosin konttoreista ja ostoskeskuksista, eli eroa ei tulle kamalasti olemaan.

[sekovene]

Keski-Pasilan funktio on kuulemma olla uusi keskusta, mutta siinä funktiossa se tulee epäonnistumaan, koska se olemukseltaan se muistuttaa toimistoslummin ja hyperostarin risteytystä.

Nykyinen keskusta koostuu pääosin konttoreista ja ostoskeskuksista, eli eroa ei tulle kamalasti olemaan.

Kluuvin kaupunginosa koostuu tosiaan lähinnä konttoreista ja ostoskeskuksista, mutta rakenteeltaan se on ihan tavallista korttelikaupunkia. Keski-Pasilasta näyttäisi tulevan epämääräistä toimistoslummia motareineen ja kansirakennelmineen.

[Urbaani]

Keski-Pasilan funktio on kuulemma olla uusi keskusta, mutta siinä funktiossa se tulee epäonnistumaan, koska se olemukseltaan se muistuttaa toimistoslummin ja hyperostarin risteytystä.

Nykyinen keskusta koostuu pääosin konttoreista ja ostoskeskuksista, eli eroa ei tulle kamalasti olemaan.

Kluuvin kaupunginosa koostuu tosiaan lähinnä konttoreista ja ostoskeskuksista, mutta rakenteeltaan se on ihan tavallista korttelikaupunkia. Keski-Pasilasta näyttäisi tulevan epämääräistä toimistoslummia motareineen ja kansirakennelmineen.

Tykkää tai ei, mutta tuskin nyt mitään "slummia" Keski-Pasilasta kuitenkaan tulee. Jo mainitty Pariisin La Defencesta toiset tykkää ja toiset ei, mutta kyseessä on kuitenkin hyvin edustava ja urbaani alue. Mielelläni näen Keski-Pasilassa vähän samaa.

[Bob the Builder]

Ratakorttelit näyttävät erittäin hyviltä, tiivistä ja paljon tornitaloja. Tripla + tornialue+ 100 metrinen hotelli, 13-kerroksinen asuintalo, yhteensä noin 30 tornitaloa tulossa lähivuosina Pasilaan. Upea kokonaisuus valmistuessaan.

[RV]

Keski-Pasilan funktio on kuulemma olla uusi keskusta, mutta siinä funktiossa se tulee epäonnistumaan, koska se olemukseltaan se muistuttaa toimistoslummin ja hyperostarin risteytystä.

Nykyinen keskusta koostuu pääosin konttoreista ja ostoskeskuksista, eli eroa ei tulle kamalasti olemaan.

Kluuvin kaupunginosa koostuu tosiaan lähinnä konttoreista ja ostoskeskuksista, mutta rakenteeltaan se on ihan tavallista korttelikaupunkia. Keski-Pasilasta näyttäisi tulevan epämääräistä toimistoslummia motareineen ja kansirakennelmineen.

Ilman uusia väyliä on mahdotonta saada toimimaan uutta kaupunginosaa.

Keski-Pasilassahan se on myös, ainakin Itä-Pasilassa on, siis korttelirakentamista.

Kansirakennelmat piilottavat infrastruktuuria näkyvistä.

[sekovene]

Ilman uusia väyliä on mahdotonta saada toimimaan uutta kaupunginosaa.

Keski-Pasilassahan se on myös, ainakin Itä-Pasilassa on, siis korttelirakentamista.

Kansirakennelmat piilottavat infrastruktuuria näkyvistä.

Juu. "Infraa" ja "väyliä" tarvitaan toki aina, mutta johonkin se raja on vedettävä. Minusta esimerkiksi Veturitie ja Firdonkatu ovat aivan ylimitoitettuja "väyliä" Keski-Pasilan tapaisella pikkualueelle. Kun aluetehokkuuskin on vain vähän yli 1, niin kansirakennelmien ja "väylien" määrä kertoo lähinnä huonosta suunnittelusta.

Keski-Pasilasta muodostunee lopulta ihan mielenkiintoinen kokonaisuus, mutta mitään uutta keskustaa siitä ei tule. Alue on pieni eikä maankäytön tehokkuus ole riittävän suuri sitä kompensoimaan (tornialueen suunnitelmat voivat toki teoriassa muuttaa tämän). Kaiken kruunaa "väylien" hallitsema ympäristö, joka ei houkuttele ihmisvirtoja. Harmin paikka.

[Pyöröovi]

Eiköhän tuo "uusi keskusta" toimi vain Triplan mainoslauseena, jolla yritetään saada ihmiset unelmoimaan mahdottoman perään. Ei Helsingin kokoluokan kaupungilla ole mielestäni tosiasiallisia mahdollisuuksia luoda toista keskusta, joka vetoaisi turisteihinkin. Pasila ei kykene mitenkään kamppailemaan ihan jo lähes olemattoman historiallisen arvonsakin vuoksi etelän nähtävyyksien ja kulttuurikeskusten kanssa.

Mutta ei sen toisaalta tarvitsekaan, sillä ihan kiva ostosparatiisi siitä silti saadaan. Olisin itse ehkä halunnut vain ennemminkin nähdä Aleksin kaltaisia ostoskatuja enkä kylmää mega-Kamppia. No, ehkä rasittavien vantaalaisten määrä hieman vähenee Etelä-Helsingissä.

Edit: Ihan vain tarkentaakseni, koetin sanoa, ettei Pasilasta voi tulla mielestäni yhtä merkittävää aluetta kuin käsittämästämme "Keskustasta", joka toki on hyvin riitaisa käsite itsessään. Tietysti Keski-Pasilasta tulee Helsingin yksi keskuksista, joihin varta vasten helsinkiläiset matkustavat ostoksille, mutta epäilen suurempaa houkuttelevuutta kovasti.

[hmikko]

Ilmauksia "uusi keskusta" tai "toinen keskusta" on kylläkin käytetty jo 70-luvulla, kun Itä-Pasila rakennettiin. SRV näyttää käyttävän samankaltaisia sanoja Kalasataman keskusta myydessään. Pasilan rakentumisessa pitäisi olla se hyvä puoli, että se yhdistää kaupunkirakenteen jatkuvaksi Ilmalasta Vallilaan. Veturitiellä ja radalla tulee tietysti olemaan estevaikutuksensa. Uuteen yleiskaavaan on merkitty raitiotie Teollisuuskadulle ja liikekeskustaa koko matka Pasilasta Kalasatamaan. Mainoslauseille ei ehkä tule kovin pian katetta, mutta kyllä Helsinki lienee muuttumassa oleellisesti monikeskustaisempaan suuntaan. Ja Pasilassa on messukeskus ja areena, eli lienee jokunen turisti, ainakin kotimainen, sinnekin pakotettu menemään.