Taloforum.fi

[Bernheart]

Kulosaaressa on selvasti tehty valinta jo valmiiksi: Korkeaa vastustetaan varmasti, joten kompromissi on valmiina, matala + aiemman 60-virtsaisen rottelo-tekeleen purku. Onneksi vanhat ostarinrottelot alkavat Helsingista havita. Oli ilo seurata Larun moukarointia maan tasalle, Maunula oli oikea hapeapilkku. Toivottavasti kaikki ostarit saadaan vahitellen nurin, Kannelmaessa, Pihlajamaessa ja Jakomaessa toivon todellakin, etta puskutraktori tuhoaa nama ymparistorikokset mahdollisimman pian.Sain melkein orkun kun nain Suursuon eli Maunulan ostarin moukaroinnin

[Urbaani]

Tuo Kulosaaren ostari on itse asiassa melko tyylikäs. (Samaa mieltä en ole kaikista Helsingin ostareista). Lisäraketaminen on kuitenkin paikallaan. Tornitalo olisi kyllä cool.

[Chae-chu]

Joo samaa mieltä kuin monet muut, Kuliksen ostari on pääkaupunkiseudun tyylikkäimpiä. Tornitalovaihtoehto olisi kyllä aika komea mutta en pidättäisi hengitystä sen kanssa.


Sent from my iPad using Tapatalk

[MindW]

OP-Pohjola tänään:

[pakolaishallitus]

Keskuspuiston kunnostamisesta olen kyllä samaa mieltä. Stadissa liki kaikki metsätilkut ovat masentavaa havupuuvaltaista talousmetsää, mutta näin ei todellakaan olisi pakko olla. Etelärannikolla lehtipuut viihtyvät hyvin ja kun puupeltoja taitaa olla enemmistö Suomen pinta-alasta, niin tuskin siitä haittaakaan olisi, mikäli vähän keski-euroopalaistyyppisempää metsää istutettaisiin.

Vahvasti eri mieltä. Koska Keskuspuisto on saanut olla jo pitkälti yli 100 vuotta täysin rauhassa minimaalisella metsänhoidolla, se on yksi Uudenmaan viimeisimpiä luonnontilaisia metsiä. Lajikirjo on suomalaiseksi metsäksi huomattava, kuten myös aluskasvillisuuden runsaus, ja siellä esintyy esim heiniä jotka ovat muualta etelä-Suomesta lähes kadonneet. Muistaakseni Uudenmaan metsäpinta-alasta alle 2% on ns luonnontilaista metsää, eli yksi harvoista "koskemattomista" alueista on keskuspuisto.
Keskuspuistossa on tuttujen mäntyjen, kuusien ja koivujen lisäksi paljon haapaa, lehmusta, vaahteraa, pihlajaa, pähkinäpensasta ja jonkin verran tammea ja saarnia, joten kyseessä ei todellakaan ole mikään "puupelto".

Olen ihan valmis sille ajatukselle että keskieurooppalaista tammi-pyökkimetsää voidaan istuttaa jonnekin päin Helsinkiä (tai minne tahansa, tammi kyllä pärjää istutettuna Kuopionkin korkeudella, pyökki tosin vain etelärannikolla), mutta herranjestas istutetaan se nyt jonnekin missä ihmisen käpälä on jo oleellisesti muokannut ympäristöä. Lisäksi jos hommat laitetaan käyntiin huomenna, kestää 30-40 vuotta ennen kuin alue edes etäisesti taas muistuttaa metsää, jolloin alueen virkistysarvo on vuosikymmeniä nykyistä oleellista heikompi, puhumattakaan keskuspuiston vakiasukkaille - eli eläimille. Ja varsinkin Laakson pohjoispuolella maasto on erittäin kallioista ja kuivaa, joten ei sellaisella alueella esim tammet edes viihdy.

Käsittääkseni keskuspuisto on myös kovin turistien kehuma, koska pääsee näkemään minkälaista se suomalainen luonto on ilman että tarvitsee edes poistua Helsingistä, ja takaisin muiden nähtävyyksien pariin pääsee sporalla.

Yksi vaihtoehto voisi olla esim Talin ja Vermon välinen alue tai Maunulan siirtolapuutarhan itäpuolen alue. Tai sitten hakataan joku alue alas ja annetaan luonnon päättää mitä sinne tulee. Todennäköisesti hyvin paljon lehtipuuvaltaisempaa kasvustoa kuin olisi tapahtunut yli 100 vuotta sitten.

[pallo]

Vahvasti eri mieltä. Koska Keskuspuisto on saanut olla jo pitkälti yli 100 vuotta täysin rauhassa minimaalisella metsänhoidolla, se on yksi Uudenmaan viimeisimpiä luonnontilaisia metsiä. Lajikirjo on suomalaiseksi metsäksi huomattava, kuten myös aluskasvillisuuden runsaus, ja siellä esintyy esim heiniä jotka ovat muualta etelä-Suomesta lähes kadonneet. Muistaakseni Uudenmaan metsäpinta-alasta alle 2% on ns luonnontilaista metsää, eli yksi harvoista "koskemattomista" alueista on keskuspuisto.

Miten voi olla että Helsingissä joka läntti metsää on jotenkin historiallisesti ja naturaalisesti merkittävä? Kivinokka, Viikki, Keskuspuisto, Vartiosaari, Santahamina... "Luontoarvoiltaan ainutlaatuisia". Itse kun kävelen tuolla niin en erota noita paikkoja välttämättä mitenkään esimerkiksi normaalista keskisuomalaisesta metsästä. Ja pidän itse erittäin paljon luonnosta ja haluan sen monimuotoisuuden turvata, enkä uhrata kapitalismin alttarilla. Mutta kertokaa nyt minulle, mitä olen vailla? On kyllä aikanaan ollut huono idea rakentaa pääkaupunkimme noin upean luonnon keskelle kun nyt sitä ei saa laajentaa mihinkään suuntaan. Paitsi tietenkin sitten kun uusin prisma on rakentumassa niin sille kyllä löytyy tontti vaikka kaivopuistosta. Joka suuntaan 200km Helsingistä on umpimetsää joka ei merkittävästi eroa viereisestä palstasta. Epic fail.

[hmikko]

Sinänsä ihan ymmärrettävää, että Helsingin rakentamattomille alueille on kertynyt luontoarvoja, niillä kun ei ole harjoitettu metsätaloutta, tai ne ovat eristyksessä olleita saaria. Etelä-Suomen metsät ovat käytännössä puupeltoa. Keskuspuisto on saanut olla rauhassa, Santahamina suljettuna sotilasalueena, Vartiosaari on luonnostaan eristyksissä jne. jne. Luontoarvoiltaan vaatimaton olisi kai Malmin lentokenttä, mutta siitä vasta riita onkin.

Itselleni on vaikein ymmärtää Viikin peltojen suojelua. Lintukosteikko toki on arvokas ja siihen pitää pitää etäisyyttä, mutta niissä kulttuurimaisemana pidetyissä pelloissa nyt ei ole mitään ihmeellistä, mitä ei olisi nähtävillä joka paikassa muuallakin. Toisaalta ne eivät tietysti ole mitään hyvää rakennusmaatakaan (pehmeää ainesta tulva-alueella).

[pakolaishallitus]

Sinänsä ihan ymmärrettävää, että Helsingin rakentamattomille alueille on kertynyt luontoarvoja, niillä kun ei ole harjoitettu metsätaloutta, tai ne ovat eristyksessä olleita saaria. Etelä-Suomen metsät ovat käytännössä puupeltoa. Keskuspuisto on saanut olla rauhassa, Santahamina suljettuna sotilasalueena, Vartiosaari on luonnostaan eristyksissä jne. jne. Luontoarvoiltaan vaatimaton olisi kai Malmin lentokenttä, mutta siitä vasta riita onkin.

Tämä on se syy - alueet ovat saaneet olla rauhassa. Ymmärrän että on kiehtova ajatus istuttaa eksoottisia tai Suomessa harvakseltaan tavattavia puulajeja, mutten tässä tapauksessa en voi välttyä ajatukselta että kyseessä on eräänlainen dendrologinen turun tauti. Hakataan arvokas ja harvinainen metsä (jugendlinna) alas ja korvataan se uudella ja uljaalla uudella puustolla (betonibrutalismi). Ehkä 50 vuoden päästä todetaan vanhoista valokuvista, että ei tämä ollutkaan niin hyvä idea.

Helsingin katu- ja puisto-osasto julkaisi vuonna 2010 pitkän linjan suunnitelman mitä puisto- ja katupuita tullaan lisäämään, voin luetella niitä tässä:
amerikkalaiset ja aasialaiset pihdat, kurilienlehtikuusi, lännenhemlokki, punavaahtera, orapihlajat, pyökki, punasaarni, japanin- ja amerikanjalopähkinä, marjaomenapuut, korkkipuu, poppelit, imeläkirsikka, punatammi, kriminlehmus, keisarinlehmus, puistolehmus. Eli kyllä löytyy muutakin kuin koivua ja mäntyä.

[Sam33]

HUS on ratkaissut uuden Trauma- ja syöpäsairaalan arkkitehtikilpailun. Aika perus, harmi että muista kilpailutöistä ei ollut ehdotuksia nähtävillä verkossa ainakaan HUS:in sivuilla.



http://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone ... ailun.aspx

[RV]

Ihan kun ne vanhat ostarit perinteikkäine kapakoineen ja keburafloineen brutalismifiiliksineen olisivat jotenkin huonompia kuin joku helkkarin TRENDI-kauppakeskus 14-vuotiaille tjs...

[hylje]

Vanhat ostarit ovat totta kai huonompia kuin uudet. Niissä on käynyt ajan hammas rikkomassa paikkoja eikä niitä ole suunniteltu nykyajan tarpeisiin.

Vanhaa kannattaa vaalia, jos se on tunnettu, hyvällä paikalla ja huippuarvokas. Ostareilla ei täyty juuri yksikään näistä ehdoista.

Aleksanterinkadulla saattaa jo täyttyäkin, ja siellä onkin vanhoja taloja rakennettu sisuskaluiltaan kokonaan uusiksi. Ihan hirveän kauas sieltä ei tarvitse mennä, että taloja uusitaan järjestään räjäyttämällä vanha alta ja tekemällä kokonaan uusi tilalle. Sitten mennään pokkana vaatimaan samaa kohtelua johonkin Kulosaareen.

[Janne_H]

[Janne_H]

[Urbaani]

Helsinki 10.11.2015 klo 19:03

Helsingin yleiskaavaa tiivistettiin – viheralueita nakerretaan pelättyä vähemmän

Kaupunkisuunnittelulautakunta satsaa täydennysrakentamiseen ja kaupunkibulevardeihin – kolmannes rakennetaan uusille alueille



Kaupunkisuunnittelulautakunta on lisännyt viher- ja virkistysalueita Helsingin uuteen yleiskaavaan. Esimerkiksi Keskuspuistoa rakennetaan suunniteltua vähemmän Hämeenlinnanväylän kohdalla ja Munkkivuoren liito-oravametsä säästetään.

Tulevasta rakentamisesta noin kolmannes on täydennysrakentamista, kolmannes keskittyy kokonaan uusille alueille, kuten Malmin nykyiselle lentokentälle, ja kolmannes tulee kaupunkibulevardien varsille.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti tänään Helsingin yleiskaavaehdotuksesta. Kaupunkisuunnitteluviraston valmistelema yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä.

Yleiskaavassa ennakoidaan millaisessa Helsingissä eletään vuoteen 2050 mennessä. Ehdotuksessa varaudutaan väestönkasvuun, jonka mukaan Helsingissä olisi tuolloin 865 000 asukasta. Samalla otaksutaan, että kaupunkiin sijoittuisivähntään 170 000 uutta työpaikkaa.

Lautakunnan ehdotuksen mukaan kaupunkibulevardien mahdollinen toteuttaminen aloitetaan kohteista, jotka ovat taloudellisesti kannattavimpia ja liikenteellisesti toimivimpia. Lisäksi ennen toteuttamista selvitetään, miten rakentaminen bulevardien varrelle voidaan toteuttaa niin, etteivät liikenteen melu ja päästöt aiheuta asumiselle haittaa, kerrotaan kaupunkisuunnitteluviraston tiedotteessa.

Lautakunta teki muutoksia kaavaesitykseen siten, että ne lisäävät virkistys- ja viheralueiden määrää. Lautakunta päätti myös nykyistä tiiviimmästä rakentamisesta eräissä kohteissa. Muutoksia tuli mm. Munkkivuoren-Talin alueella, keskuspuistossa, Lauttasaaren Vattuniemessä, kantakaupungissa Mäntymäen kentän tuntumassa ja Nordenskiöldinkadun varrella, Oulunkylän Veräjämäessä, Tuomarinkylässä, Puistolassa ja Vuosaaressa.

Seuraavaksi kaavaehdotus asetetaan nähtäville, jolloin esimerkiksi kaupunkilaiset voivat kertoa mielipiteensä siitä. Ehdotuksesta tulevat muistutukset ja lausunnot käsitellään vielä kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Lopullinen yleiskaavaehdotus menee kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätettäväksi loppuvuoden 2016 aikana.

http://yle.fi/uutiset/helsingin_yleiska ... an/8446058

Mielipiteitä?

[hmikko]

Soininvaaran kommentit tuoreeltaan lautakunnan kokouksen jälkeen: Yleiskaava läpäisi lautakunnan

Soininvaaraan voi varmasti yhtyä siinä, että sisääntuloväylille uhratun maan hyödyntäminen on varsin radikaali suunnanmuutos, johon ei vielä aika lyhyen aikaa sitten olisi moni uskonut. Omasta mielestäni debatti on ollut suhteellisen rakentavaa siihen nähden, millaisia itkupotkuraivareita tai jopa totaalista poliittista tyrmäystä olisi voinut odottaa. Noista hyväksytyistä muutoksistakin suuri osa tuntuu liittyvän pikselikartan lukemiseen, ts. viheralueiden säilyminen halutaan selvemmin merkittäväksi, vaikka kaavoittajan alkuperäinen ajatus ei muutu.

Yleiskaavalle voisi varmaan olla oma ketjunsa. Tai vaikka uudelleen nimetty varjokaavan ketju.