Taloforum.fi

[RV]

Tässä on niin monia viestejä ja linkkejä niin että kysyn suoraan;

a) Miten liikennejärjestelyjä on muutettu, onko karttaa?
b) mikä on ABCD torneista korkein?

[Urbaani]

Espoo haluaa vaiheistaa Kehä I:n kattamisen

Espoo haluaa toteuttaa Kehä I:n kattamisen ja muut liikennejärjestelyt Keilaniemessä vaiheittain.

Taustalla on arvio siitä, että alueelle suunnitellut neljä asuintornia rakennetaan nykyisessä taloustilanteessa vaiheittain.

Kaupunki rahoittaa uudistamistyön Keilaniemen asuintornien tonttien myynnistä saatavilla tuloilla.

Ensimmäisessä vaiheessa luotaisiin Kehä I:n osittaisella kattamisella mahdollisuudet kahden asuintornin toteuttamiselle. Sen kustannukset olisivat enintään 50 miljoonaa euroa.

Espoon mielestä esimerkiksi suunnitellut Tapiolantien eritasojärjestelyt voitaisiin toteuttaa vasta toisessa rakennusvaiheessa. Niiden tekeminen aloitettaisiin vasta, kun loput kaksi tornitalotontista on myyty.

Espoon linjaus on osa kaupunginhallituksen lausuntoa ely-keskukselle Kehä I:n parantamista välillä Tapiolantie-Länsiväylä koskevaa tiesuunnitelmaa.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/2729 ... kattamisen

[Klazu]

Vaiheistaminen kuulostaa taas kerran kaikkein kalleimmalta vaihtoehdolta.

[jake]

Kaupunginhallitus päättää maanantaina Kehä I:n kattamista koskevan esisopimuksen hyväksymisestä. Tarkoituksena on edetä hankkeessa niin, että ensin katetaan n. 200m pätkä kehää Keilaniemessä ja mahdollisestaan kahden eteläisimmän tornin rakentaminen. Kattaminen alkaisi ensi vuonna, ensimmäisen tornin rakentaminen vuonna 2018.

Alla päätösaineistosta napattuja päivitettyjä havainnekuvia:

[Urbaani]

Hienoa, että viimein asiassa edetään!

[Klazu]

Jahas, kaksi tornia on jo pudonnut hankkeesta pois? Sign of things to come?

[hmikko]

Jahas, kaksi tornia on jo pudonnut hankkeesta pois? Sign of things to come?

Liikennejärjestelyt ovat joka tapauksessa sen verran kalliit, että luulisin, että tulopuolelle halutaan ja tarvitaan kaikki mahdolliset kerrosneliöt. Tosin eipä tässä hommassa ole suurta taloudellista tolkkua ollut tähänkään asti.

[Janne_H]

Jahas, kaksi tornia on jo pudonnut hankkeesta pois? Sign of things to come?

Hanke toteutetaan vaiheittan, ja nämä kaksi tornia ovat ensimmäinen vaihe. Luulisi sinun tietävän.

Kuvat isompina:

[Klazu]

Vaiheittain rakennettaessa on kyllä suuri riski että joko torneja jää pois Suomen surkean taloustilanteen vuoksi (jonka ennustetaan jatkuvan ja jopa pahenevan ensi vuosikymmenelle saakka), ne madaltuvat tai että koko projektin valmistumisen kanssa venyy jonnekin 30-luvulle saakka.

Minusta on ankeaa että meillä ei meinaa riittää elinikä nähdä joidenkin näiden projektien toteutuminen. Muualla maailmassa parhaillaan meneillään oleva rakennusbuumin (joka muun muassa täällä Kanadassa on valtava) nopeus ja laajuus haastaa normaalin ihmisen käsityskyvyn, mutta ei Suomessa. Muuhun maailmaan verrattuna Suomessa tunnutaan elettävän pysähtyneisyyden ajassa ja jonnekin 30- ja 40-luvuille päästessä Suomi tulee näyttämään ulkomailta saapuville takapajuiselta kun junat ajavat edelleen maksimissaan 200km/h ja 30-kerroksinen rakennus on poikkeuksellista.

[Purkki^]

Ensin tietenkin aloitetaan ennakkomarkkinointi ja kun tietty määrä asunnoista on varattu aloitetaan rakentaminen. Kaikki neljä tornia on turha laittaa heti kerralla myyntiin... Suomessa on potentiaalisia ostajia tietenkin paljon Kanadaa vähemmän kuin asukkaitakin on vähemmän ja torniasuminen vielä suht vierasta. Mielummin ostetaan/rakennutetaan iso omakotitalo.

[Klazu]

Tottakai näin on, mutta pointtini lähinnä on että ero kysynnän määrässä Suomessa ja muualla maailmassa on aivan valtava. Kun muualla maailmassa myydään tällainen torni ennakkomyynnissä loppuun parissa tunnissa, kestää Suomen pääkaupungissa kuukausia tai jopa vuosia saada tarpeeksi kysyntää rahoituksen ja hankkeen varmistamiseksi. Suomessa tällaiset projektit ovat täysin suomalaisten ostovoiman varassa, kun todellisissa maailmankaupungeissa rahakkaita ostajia on pilvin pimein ympäri maailmaa koska nämä kaupungit koetaan turvallisiksi ja elinvoimaisiksi investointikohteiksi.

Minusta on kumma ettei Helsinki ole onnistunut profiloitumaan tällaisena kohteena alkuunkaan, vaikka sijoittuukin korkealle monilla listoilla. Veikkaan että syynä on pitkälti tietämättömyys koko Suomesta, sillä harva rikas kiinalainen lienee koskaan edes kuullutkaan Suomesta ja Helsingistä. Tätä jos pystyttäisiin muuttamaan ja brändiä vahvistamaan, niin voisi alkaa näitä tornejakin nousta nopeampaan. Sillä pelkästään suomalaisen ostovoiman varassa näitä ei kyllä tulla paljoa näkemään. Ja juuri ostovoimaa nämä projektit tarvitsevat, sillä Suomessa on loputtomasti rakennusmaata tarjolla, joten sen puute ei aja korkeampaan rakentamiseen.

[sekovene]

Kun muualla maailmassa myydään tällainen torni ennakkomyynnissä loppuun parissa tunnissa, kestää Suomen pääkaupungissa kuukausia tai jopa vuosia saada tarpeeksi kysyntää rahoituksen ja hankkeen varmistamiseksi.

Uskoakseni esim. Vancouverissa osataan tehdä sillä tavalla, että etsitään tontti ja rakennetaan siihen tornitalo. Helsingissä tornitalot suunnitellaan rakennettavaksi siten, että ensin niiden alle tehdään miljardin euron kauppakeskus 5000 parkkipaikalla, jota kukaan ei halua rakentaa. Kun kaavatalous on kustu pilalle, niin eipä ihme, että toteuttajaa on vaikea löytää. Espoossa osataan olla vielä luovempia ja sen takia näiden Keilaniemen talojen toteutus on kytketty parin sadan miljoonan euron autotunneliin kadunpätkällä, jolla kulkee alle 40 000 autoa vuorokaudessa. Yllättäen sekään ei ole taloudellisesti mielekästä.

TIetenkään Suomessa ei ole vastaavaa kysyntää tornitaloille kuin suuressa maailmassa, mutta sen takia nämä mahdollisimman kalliiksi tehdyt suunnitelmat vasta järjettömiä ovatkin.

[hmikko]

Muualla maailmassa parhaillaan meneillään oleva rakennusbuumin (joka muun muassa täällä Kanadassa on valtava) nopeus ja laajuus haastaa normaalin ihmisen käsityskyvyn, mutta ei Suomessa.

Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kylläkin rakennetaan historiallisessa vertailussa paljon tällä hetkellä, lamasta huolimatta. Rakennukset vaan eivät ole torneja, eikä kaupunkiin virtaa ulkomaisten raharikkaiden asuntosijoituksia (missä on hyvätkin puolensa, tai olisi, jos asuntomarkkinat toimisivat edes kotimaisten ostajien kannalta). Vertailukohdan pitäisi mielestäni olla Tukholma, ei englanninkielisen maailman keskukset.

[Etika]

Tottakai näin on, mutta pointtini lähinnä on että ero kysynnän määrässä Suomessa ja muualla maailmassa on aivan valtava. Kun muualla maailmassa myydään tällainen torni ennakkomyynnissä loppuun parissa tunnissa, kestää Suomen pääkaupungissa kuukausia tai jopa vuosia saada tarpeeksi kysyntää rahoituksen ja hankkeen varmistamiseksi. Suomessa tällaiset projektit ovat täysin suomalaisten ostovoiman varassa, kun todellisissa maailmankaupungeissa rahakkaita ostajia on pilvin pimein ympäri maailmaa koska nämä kaupungit koetaan turvallisiksi ja elinvoimaisiksi investointikohteiksi.

Tähän mennessähän yhtään tällaista projektia ei ole Suomessa ollut vielä ennakkomarkkinoinnissa. Oikean kysynnän määrä näille on siis aika pitkälle arvailuissa. Ja juuri sen takia, koska yhdenkään rakennuksen oikeaa kysyntää ei ole mitattu ennakkomarkkinoinnilla, niihin on ollut osaltaan vaikeuksia saada rahoitusta - ilman aikaisempaa esimerkkiä on ihan rahoittajan arviosta kiinni miten se on mahdollisen kysynnän arvioinut.

Keilaniemen ja Pasilan tornitalojen toteuttamisen kannalta syksyllä alkava Kalasataman keskuksen tornien ennakkomarkkinointi onkin tosi tärkeä. Jos se menee hyvin, nämä muutkin projektit saavat reilusti tuulta purjeisiinsa. Jos se lässähtää ja varauksia ei tule, niin varsinkin Keilaniemen projekti alkaa näyttää paljon epävarmemmalta.

[Krio]

Vaiheistamisen hyvä puoli on ehkä siinä, että myöhemmin rakennettavien kahden tornin ulkonäkö voi olla erilainen ja se olisi vain hyvästä.