[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
HS.fi 17.6.2015 kirjoitti:
Helsingin kivihiilikasat jäävät historiaan – Hanasaareen uusi asuinalue jo 2020-luvulla
Helsingin Hanasaaren kivihiilikasat jäävät todennäköisesti historiaan 2020-luvun alussa.
Helsingin energiayhtiön Helenin hallitus suosittelee, että Helsinki tuottaa tulevaisuudessa entistä enemmän energiaansa uusiutuvilla energiamuodoilla kivihiilen sijaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Hanasaaren alue voisi vapautua asuinrakentamiselle, jos poliitikot niin haluavat.
"Päätös on täysin poliitikkojen käsissä", korostaa Helenin toimitusjohtaja Pekka Manninen.
Hanasaareen vapautuminen asuinrakennuskäyttöön mahdollistaisi tuhansien uusien asuntojen rakentamisen alueelle. Hanasaareen on kaavailtu noin 5 000 asukkaan ja 8 000 työpaikan aluetta.
”Uskoisin, että tämä esitys on helppo ottaa kaupungin päättäjissä vastaan”, sanoo Helenin hallituksen puheenjohtaja Pekka Majuri (kok). Päätös energiaratkaisusta kuuluu viime kädessä Helsingin kaupunginvaltuustolle. Majuri on itse myös valtuuston jäsen.
Helsingin energiaratkaisu on pyörinyt kaupungin päättäjien pöydällä jo vuosikausia. Pitkään päävaihtoehtoina pyörivät mallit, joissa Vuosaareen oltaisiin rakennettu uusi monipolttovoimalaitos. Voimalaitoksen hinta-arvio pyöri noin 1–1,2 miljardissa eurossa.
Toinen päävaihtoehto oli Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloiden modernisointi niin, että niissä olisi voinut polttaa kivihiilen lisäksi myös uusiutuvia energiamuotoja.
Majuri sanoo, että nyt esitetty vaihtoehto nousi pöydälle vasta tänä vuonna. Etenkin vihreät vaativat aktiivisesti alkuvuodesta, että Helsinki selvittäisi myös kolmannen vaihtoehdon mahdollisuuksia.
Helenin ehdottaman energiaratkaisun keskeinen vaikutus helsinkiläisten kukkaroihin on se, ettei kaupunki investoisi ainakaan tässä vaiheessa lähes miljardia euroa uuteen suurvoimalaan.
"Tällä ratkaisulla pärjätään, mutta tämä jättää mahdollisuuden C-voimalaitoksen tekemiseen, jos nähdään, että perusteita sille on", sanoo toimitusjohtaja Manninen.
Helenin hallituksen esittämän energiaratkaisun keskeisessä roolissa on investointi uuteen Salmisaareen rakennettavaan pellettilämpölaitokseen. Salmisaaressa kivihiilen polttaminen jatkuisi myös siinä tapauksessa, että Helsingin poliitikot hyväksyisivät Helenin esittämän vaihtoehdon.
”Uskoisin, että meidän sähköntuotannosta tuotetaan kivihiilellä noin 7–10 prosenttia myös jatkossa”, Helenin toimitusjohtaja Manninen sanoo.
Helsinki käyttää tulevaisuudessa energiantuotantoonsa nykyistä enemmän aurinkoenergiaa, geotermistä lämpöä, lämpöpumppuja ja muita "uusia polttoaineita". Tämän lisäksi Helenin hallitus ehdottaa, että Vuosaaren voimalaitosalueelle rakennetaan uusi biolämpölaitos.
Ratkaisu tarkoittaa polttoaineen suhteen rekkarallin lisääntymistä Helsingin kaduilla. Helen arvioi myös, ettei kotimainen polttoaine riittäisi sekä Vuosaaren että Salmisaaren tarpeisiin. Ainakin Kanada on ollut kiinnostunut tuomaan pellettejä Helsingin käyttöön.
Hajautetun energiamallin vaatimien investointien hinta pyörii 360 miljoonassa eurossa.
Helen on tulouttanut Helsingille vuosikausia tuntuvasti rahaa. Vuoden alussa Helsingin omistamana yhtiönä aloittanut Helen on takonut Helsingille vuosina 2003–2014 noin 1 850 miljoonaa euroa. Summan valtavuutta kuvaa se, että sillä pyörittäisi lähes puoli vuotta koko Helsingin kaupungin toimintaa palveluineen.
Toimitusjohtaja Manninen sanoo, että nyt ehdotettu vaihtoehto heikentäisi Helenin tuloutuskykyä kaupungille. Vaikutus on kuitenkin pienempi kuin kalliimmissa vaihtoehdoissa.
Helenin toimitusjohtaja Mannisen mukaan mikään pöydällä olleista vaihtoehdoista ei olisi Helsingin kannalta taloudellisesti kannattava. Helsingin energiainvestoinnit eivät kuitenkaan kumpua taloudellisista motiiveista vaan Helsingin hyväksymistä päästötavoitteista käsin.
Helsinki pyrkii tuottamaan energiastaan 20 prosenttia uusiutuvalla energialla vuoteen 2020 mennessä. Viime vuonna taso oli 7 prosenttia. Tavoitteena on, että Helsinki tuottaisi energiaa lähes hiilidioksidipäästöttömästi vuoteen 2050 mennessä.
