Taloforum.fi

[Kantti]

Aluksi PiMalDaumen kysymyksiin.
Kannattaa etsiä vastausta Turun Museokeskuksen asiantuntijoilta. Siellä tiedetään tästä se mikä yleensä on tiedossa.

Muutama viikko sitten Turun Sanomissa oli juttu Linnankadulle, Kakolanmäen juurelle, Fritjof Strandellin piirtämän As Oy Minervan jugend-rakennuksen viereen suunniteltavasta täydennysrakennuksesta.


Minervan rakennuksen vieressä on rakentamaton tontti jonka se omistaa.


Kulmittain Minervan tontin yläpuolella olevassa As Oy Ipnoksenrinteen talossa tietenkin valitettiin näköalojen huononemisesta!
Taloyhtiön nimi juontuu entisestä leipä ja keksitehtaasta Ipnoksesta, joka nykyisen kerrostalon paikalla oli. Tontilla oli Ipnoksen vanhat tehdaskiinteistöt pitkään tyhjillään, ne oli tarkoitus suojella. Tontin osti aikanaan kauppaneuvos Matti Koivurinta - joka lähiaikoina on esiintynyt televisiossa omaa nimeään kantavan säätiön rahaepäselvyyksien ja vilppien johdosta syytetyn pallilla - hän painosti ja vaati sitkeän määrätietoisesti tehdaskiinteistöille purkulupaa. Peli näytti Koivurinnan suunnasta kuitenkin menetetyltä, rakennusten suojelu oli kokouslistalla. Ihme tapahtui, aamulla kokouksen ollessa tarkoitus päättää suojelusta, oli kiinteistö illalla palanut!

Kauppaneuvos Koivurinta muuten asuu juuri sellaisella paikalla jota pidetään mahdottomana, "omakotitalossa" keskellä kaupunkia, joen varrella! Hän koplasi itselleen elinikäisen oikeuden asua säätiönsä ostamassa Rettigin palatsin keskikerroksessa joka on hänen yksityisaluettaan. Palatsin tontin Auransillan puoleinen tontinosa on hänen yksityiskäytössään niin ikään!
Mainiota.

No, nopean surutyön jälkeen Ipnoksen rauniot purettiin ja Koivurinta pääsi rakentamaan kaksi komeaa rakennusta tontille. Tässä näkyy As Oy Ipnoksenrinteen sijainti takana olevaan Minervaan. Kuva on otettu puolustusvoimien entisen Linnan kasarmin pihalta. Jos uusi rakennus on Minervan korkuinen, toki se voi olla alimpien kerrosten nykyisten näköalojen haittana?


Ipnoksenrinteen vuonna 2007 rakennetut talot ovat eittämättömän laadukkaita ja hienolla paikalla.


Autot ovat pihakannen alla.


Pakkarinkadulta nähtynä, vasemmalla oleva v.1976 puutalojen joukkoon rakennettu pesubetonipintainen elementtihirmu on joutunut lukuisia askeleita nöyrtymään Ipnoksenrinteen uusien rakennusten naapurina. Sijainti kuitenkin on erinomainen silläkin!
Jätekatos on komea, lieneekö se molempien taloyhtiöiden yhteiskäytössä?


Samantien voi nyt kiertää koko kulman korttelista ympäri ja tarkastella mitä muuta Minervan tulevan uudisrakennuksen vaikutuspiirissä on.
Pakkarinkadulla on hyvin kaunis pieni 2 kerroksinen jugend -helmi.


Kukapa ei haluaisi asua tuollaisessa 1909 rakennetussa satutalossa!? Linnankadun suuntaan on 1907 rakennettu puujugendtalo.


Katutaso laskee Linnankadulle, puutalossa on jo kivijalkaliiketilaa ja kaksi kerrosta. Vasemmalla Veistämöntori, siellä sijaitsevine paikallisine WTC -kaksoistorneineen.


Linnankadun suuntainen puutalo on myös vuodelta 1907. Suoraan edessä oleva Linna Pub oli aikaisemmin Veistämön Pubi, ja sitä ennen Veistämön baari jossa kadun toisella puolella olevan telakan monet työntekijät kävivät ruokatunnilla syömässä. Telakalla ei tietenkään ollut mitään tätä vastaan. Keskioluen tullessa maitokauppamyyntiin 1968 ja entisiin ruoka- ja kahvibaareihin, tilanne heilahti. Ruokatunti saattoi venahtaa yllättävän pitkäksi ja työkunto heiketä, eräiden työpäivä jäi välillä 4 tuntiin. Telakka laittoikin paikan banniin ja miehiä kiellettiin käymästä Veistämön baarissa. Aina sinne joku onnistui luikahtamaan, jos kärysi tuli varoitus. Telakka ei saanut baaria kuitenkaan nurin vaikka sitä luultavasti yritti. Joen itäpuolella oli puutalossa pieni kivijalkakauppa jossa keskari teki myös hyvin kauppaansa ja joka myös oli bannissa, sitäkään ei saatu kuriin ennenkuin telakka osti koko talon ja potki kaupan ulos liiketilasta!




Puutalojen jälkeen on 1940 rakennettu entinen Linnan kasarmin rakennus jossa nykyisin on sekalainen määrä erilaista toimintaa. rakennus ei ole aivan parhaassa vedossaan enää. Olisikohan talon kasarmiajasta jo 30 vuotta aikaa?


Pari näkymää Linnan kasarmin pihaan. Porttikongissa oli upotettuna huonetilaa vartijoille, taisi tuossa olla vielä puomikin jota vartijat nostelivat?




Karun miehekäs kalkkitiiliseinä kasarmin pihan puolella! Itse en koskaan joutunut asioimaan Linnan kasarmilla, joten en ole käynyt sisällä.


Linnankadun monipolvista, omanlaistaan jäljittelemätöntä kaupunkikuvaa. Hienoa!


Tässä, entisen kasarmirakennuksen päädyn ja Minervan välissä on rakennettava tontti!


Rehevää pusikkoa ja kallionlouhimisjälkiä.


As Oy Minerva vinttihuoneistoineen.


Kadun toisella puolella on entinen telakka-alue ja siihen kuulunut 1934 rakennettu lähes 300m pitkä köysipaana


Jälleen on kiintoisaa nähdä minkänäköistä taloa tähän ympäristöön halutaan rakentaa. Pyritäänkö ottamaan huomioon olemassa oleva katu- ja kaupunkitila, vai lähdetäänkö tuoreilla ajatuksilla etenemään? Molemmat voivat olla erittäin onnistuneita! Jos tontille tulee jokin normi sokeripala, se on pilalla.

[hmikko]

Kas kun pubin ikkunat on teipattu tukkoon. Ei vissiin sitten haluttu ikkunapaikkoja ravitsemuslaitokseen.

[Kantti]

Kas kun pubin ikkunat on teipattu tukkoon. Ei vissiin sitten haluttu ikkunapaikkoja ravitsemuslaitokseen.

Jos pubin asiakaskunta on semmosta että vaatii "suojelua", tai pitää muuten vain hämärästä keinovalosta enemmän kuin luonnonvalosta?

[Kantti]

Päivän Turun Sanomissa oli harvinaisen innostavaa ja miellyttävää ideointia nuorilta arkkitehdeiltä, turkulaiselta Ted Schaumanilta ja tanskalaiselta Jonas Nordgrenilta, oikein sydämestä otti! Ajatuksen tasolla merkittävin muutos hahmotelmassa on bussien ohjaaminen maan alle, katutasossa liikkuisivat ratikat. Turun kaupunkisuunnitelujohtajan, Timo Hintsasen sydäntä suunnitelma sykähdytti niin ikään, hän totesi TS:n paperiversiossa "Tämä on tosi kiinnostava projekti, tekisi mieli jopa käyttää sanaa innostava."!

Visio Kauppatorista, jonka Turku ansaitsisi


Reilu kuukausi sitten Ted Schauman ja Jonas Nordgren päättivät istua suunnittelupöydän ääreen toimistossaan Kööpenhaminassa. Miehet löivät arkkitehtipäänsä yhteen pohtiakseen, miten Schaumanin kotikaupungin keskusta nousisi ansaitsemalleen tasolle. U sein kaksikon päässä toistui kysymys Entä jos. Jos Kauppatorilla ei ajaisi yksikään bussi. Jos Eerikinkadulla kolisisivat vain raitiovaunut. Jos toriparkkia jatkettaisiin 25 metriä.

Bussien siirtäminen maan alle on keskeinen osa nuorten arkkitehtien Ted Schaumanin ja Jonas Nordgrenin visiota. He hakivat vaikutteita ympäri Eurooppaa ja tarkastelivat, mitä muissa kaupungeissa on tehty oikein ja mitkä ratkaisut taas eivät ole toimineet. Kuukauden työrupeaman tuloksena syntyi lopulta tutkielma Turun torin uudelleenluomisesta. Sen teema on A Strong Heart – A Strong City Centre (Vahva sydän – vahva keskusta).
– Koska olen Turusta itse, tuntui merkittävältä tehdä tämä. Ja Jonas on vieraillut Turussa paljon, selittää Ted Schauman.
– Näet potentiaalia, teet jotain tällaista ja toivot, että se herättää positiivista keskustelua, sanoo puolestaan Nordgren.
– Arkkitehteinä koemme, että on tärkeää tuoda tällaisia näkemyksiä juuri nyt, lisää vielä Schauman miesten yhteistuumin kehuessa Turun keskustan mahdollisuuksia.
Jos autot, miksei bussitkin?

Ajankohdan otollisuudella Schauman viittaa toriparkin viimeisimpään nytkähdykseen eteenpäin. Schauman ja Nordgren sanovat tahtovansa lähinnä herättää myönteistä virettä ja keskustelua. Heidän puheistaan kuultaa innostus kaupunkiarkkitehtuuriin ja visiointiin. Kilvan he maalailevat kuvia siitä, miten keskusta voisi herättää eloon koko kaupungin. Schauman ja Nordgren eivät ole osallisina toriparkkiyhtiössä. Toriparkilla sattuu kuitenkin olemaan osansa miesten visiossa. Heidän suunnitelmansa ei ole toteutuskelpoinen rakennusmalli, vaan pikemminkin ehdotus siitä, mitä olisi mahdollista tehdä ja mihin suuntaan tulevissa suunnitelmissa voitaisiin lähteä. Visio on tehty voimassa olevan asemakaavan pohjalta ja siinä oletetaan, että toriparkki toteutuu.

Maanalainen pysäköintihalli ei sinänsä ole miesten visiossa ratkaisu keskustan ongelmiin. Pikemminkin kyse on siitä, mitä toriparkin ohella voitaisiin tehdä. Miehet ehdottavat, että toriparkin kylkeen, Eerikinkadun alle, rakennettaisiin maanalainen bussiterminaali.
– Kun se kuoppa kuitenkin tehdään, suhteessa toriparkkiin olisi pikkuhomma jatkaa kaivantoa 25 metriä, sanoo Schauman.
– Siksi tästä pitää keskustella nyt. Jos terminaali kaivettaisiin erikseen, se maksaisi huomattavasti enemmän. Ja jos se päätettäisiin tehdä vasta toriparkin valmistuttua, hinta pomppaisi vielä enemmän, varoittaa Schaumania ja Nordgrenia avustanut Niklas Kronberg Tedin isän Frank Schaumanin perustamasta Schauman Arkkitehdit -toimistosta. Nykyään Janne Helinin johtama toimisto on antanut asiantuntija-apua toriparkkiyhtiölle.

Kustannusarvioita arkkitehtien visioon ei kuulu, mutta Schauman vakuuttaa, että järkevä torin kehittäminen olisi kannattava investointi. Hän uskoo, että muutos antaisi riittävän piristysruiskeen keskustan talouselämälle.

Tori keltaisen muurin takana
Arkkitehdit ovat varmoja, että bussien piilottaminen avaisi keskustan solmut.
– Kauppatori on eristetty bussien muodostamalla keltaisella muurilla. Me haluamme, että tori olisi helposti saavutettavissa, Nordgren sanoo.

Hän selittää, että torin ympäristö on täynnä erilaista kaupunkitilaa. Varsinkin ostosten tekoon riittää houkutuksia. On Forum, Hansa-kortteli, kävelykatu ja useampi tavaratalo. Mutta ne ovat erillään toisistaan. Tori voisi toimia yhdistävänä tekijänä. Se voisi kytkeä koko keskustan tilat toisiinsa. Eikä vain keskustan.

Jos pikaraitiotie toteutuu kuten on suunniteltu, miesten visiossa raitiovaunujen paikka olisi Eerikinkadulla, maanpinnalla. Muu torin ympäristö olisi enemmän tai vähemmän varattu jalankulkijoille. Raitiovaunut ja bussiterminaali muodostaisivat vilkkaan joukkoliikenteen keskittymän. Heti raitiovaunun ovista avautuisi esteetön keskusta ja bussiasemalta pääsisi suoraan Forumiin tai torille.
– Voisit asua missä päin tahansa Turun alueella ja sinulla olisi vaivaton kulkuyhteys keskustaan. Ja sitä kautta kaikkialle muualle, esimerkiksi yliopistolle, Nordgren innostuu.
Kahvila, taidetta ja istutuksia

Schauman ja Nordgren korostavat, että moni yksityiskohta jää heiltä ratkaisematta. Arkkitehdit ovat esimerkiksi hahmotelleet, mihin parkkiluolan ja maanalaisen terminaalin suuaukot tulisivat, mutta ne voisi heidän puolestaan sijoittaa muuallekin. Samoin he jättävät muiden ratkaistavaksi, miten suuri osa keskustan kaduista pitäisi pyhittää kävelykaduiksi. Sen sijaan visio pitää sisällään useampiakin ideoita siitä, mitä torille voisi rakentaa alueen elävöittämiseksi. Nykyisen pohjoispäädyn, ortodoksikirkon edustalla sijaitsevan niin sanotun varikon paikkeille miehet istuttaisivat vihreää. Puistikko tarjoaisi oleskelu- ja kohtaamispaikan kaupunkilaisille. Sinne voisi sijoittaa penkkejä pöytineen ja vaikka leikkipuiston lapsille.
– Pohjoispäätyyn voisi tulla kahvilarakennus, joka täydentäisi päivisin torin tarjontaa, Schauman ehdottaa.
– Samalla siinä voisi toimia pieni deli, joka myisi ruokaa iltaisinkin, Nordgren lisää.

Miehet ovat suunnitelleet myös sadevettä hyödyntävää taideteosta, polkupyöräpajaa ja istutuksia parkkihallin sisäänkäynteihin. He ovat myös hahmotelleet miltä tori näyttäisi, jos siitä haluttaisiin rakentaa liikunnallinen keskus, vihreä keidas tai ostosparatiisi.

Jonas Nordgren toivoo erityisesti, että kaupunkilaiset ottavat osaa suunnitteluun.
– On ymmärrettävää, että ihmiset suhtautuvat varauksella muutoksiin. Me haluamme tarjota visioita, jotka turkulaiset voisivat ottaa omakseen. Kaupunki on asukkaidensa omistama.

LUE LISÄÄ TURUN SANOMISTA

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/649208 ... ansaitsisi






Jos toriparkki rakennetaan, kuten näyttäisi lopulta käyvän, tämä suunnitelma antaa aineksia kurottautua parempaan keskustaan. Vähemmän autoja, melua ja saasteita, enemmän viihtyisyyttä. Toivoisi tällä suunnitelmalla olevan vaikutusta tulevaan toriparkkitoteutukseen! Rahasta luultavasti keskustellaan jos bussit maan alle laitetaan, sehän ei ole enää toriparkkiyhtiön projekti vaan kaupungin?

[Kantti]

Julkisivuremontteja viime vuosina on tehty paljon. Läntisellä Rantakadulla, vanhan sokeritehtaan rakennus (v.1758) on ollut pahasti sen tarpeessa jo jonkin aikaa. Ilokseni totesin muutama päivä sitten rempan alkaneen!

Seinässä on kyltti josta näkee millainen talo on alkuperäisenä ollut, rakennus jäi sekin Turun palon jalkoihin v.1827.


Seinästä on laikattu vanhaa rappausta paikoin pois ja talon päädystä on paljastettu pari kaari-ikkunanpaikkaa.


Ikkunat on sittemmin muurattu umpeen, mutta maalattu seinään kuitenkin ikkunankuvat vanhaan paikkaan?


Vanhan sokeritehtaan ja Bassin talon välissä oleva rakennus on samassa julkisivukäsittelyssä. Läntisen Rantakadun ilmeen kannalta merkittäviä ehostuksia! Casagrande laittoi ostamansa Kauppaseurantalon ja pari muuta vanhaa rakennusta vieressä loistokuntoon, Kauppiaskadun ja Läntisen Rantakadun kulmarakennuskin vastapäätä Kauppaseuran taloa ehostettiin viime kesänä. Siksi tämä on merkittävä korjaus vilkkaalla alueella.

[Kantti]

Rettiginrinteeseen on valmistumassa Turun omat Potemkinin portaat. Erittäin tyylikästä ja paikkaan sopivaa meininkiä!

[Kantti]

Vartiokujalla, Vartiovuoren rinteen juuressa, on kesän kuluessa ollut saneerauksen alaisena vanha, heti Turun palon jälkeen rakennettu pieni puutalo. Talo on rakennettu vuonna 1829, valmistunut siis pari vuotta palon jälkeen. Samoihin aikoihin muutkin tässä kohdassa Hämeenkadun varrella olevat rakennukset on tehty, muutaman vuoden sisällä. Lukuunottamatta kahta kerrostaloa joiden rakentamisesta riideltiin noin 10 vuotta sitten.

Talo on ollut erittäin huonossa kunnossa jo vuosia, rakennuksen rinteen puoleiselle seinälle on vähitellen kerääntynyt maa-ainesta joka on lahottanyt alalautoja. Talo oli aivan peruskalliossa kiinni, nyt kalliota on louhittu riittävän tilan saamiseksi talon taakse. Talossa on joskus asuttukin tässä päädyssä, mutta yli vuosikymmen sitten.


Talosta on jälellä pelkkä kuori, kaikki sisältä on poistettu kaivurilla. Mitään hajua ei ole millaiseen käyttöön se valmistuttuaan tulee. Tietoa ei myöskään ole kenen käytössä ja omistuksessa tontilla olevat rakennukset ovat. Ehkä tontti on edelleen Rettigin omistuksessa ja tontin uudet kerrostalot ovat tontilla vuokralaisina? Rakentamisen eräänä ehtona oli nimenomaan tontin vanhojen rakennusten kunnostus ja ylläpito. Hämeenkadun varrella olevat talot kunnostettiinkin hienosti, tämä nyt oli jäänyt vielä takapihalle nököttämään Talo kuuluu ikänsä ja sijaintinsa puolesta suojelulistalle, siksi näin roima panostus iäkkääseen pieneen taloo.
Keskellä taustalla häämöttää Rettigin palatsin nurkka.

[MindW]

Sairashuoneenkadulla on vastaavanlainen tapaus tässä. Kakolanmäeltä on valunut ikävästi maamassoja takaseinää vasten. Taloyhtiöllä ei ollut ainakaan pari vuotta sitten kiinnostusta kunnostukseen.

[Kantti]

Sairashuoneenkadulla on vastaavanlainen tapaus tässä. Kakolanmäeltä on valunut ikävästi maamassoja takaseinää vasten. Taloyhtiöllä ei ollut ainakaan pari vuotta sitten kiinnostusta kunnostukseen.

Kyseisestä talosta on viime aikoina paljon kirjoiteltu, tässä eräs - oletettavasti taloyhtiön asukkaan - kirjoitus Turun Sanomissa.

Olen kyllä taipuvainen ymmärtämään tämän taloyhtiön asukkaiden kannan jossa joudutaan kunnostamaan rakennus kuka ties millaisella summalla, ilman että kustannuksia olisi välttämättä mitenkään saatavissa takaisin. Kenelle sisäpihalla olevaa rakennusta voisi vuokrata? Asumiskäyttöön sitä tuskin voi koskaan ottaa. Toimitilat vaativat vesijohdon, viemärit ja sähkön. Onko siellä?

Rakennus on valmistunut vuonna 1831.
Kaupunkikuvallinen merkitys on minimaalinen, ei taloa näy muuta kuin tuosta talojen välistä ellei kävele pihalle. Kakolanmäeltäkään ei tontille kunnolla näy sakean puuston takaa! Pihalla rakennus on pelkkä kuriositeetti.

Turku vaatimassa puutalovanhuksen ulkoremonttia



Lähialue | Turun Sanomat 9.3.2011 21:01
Sairashuoneenkatu 8:n sisäpihalla Kakolanmäen juuressa sijaitsevan iäkkään puutalon kohtalo on jälleen valinkauhassa. Omistajana oleva asunto-osakeyhtiö on anonut rakennusta koskevaa purkulupaa. Turun rakennusvalvontatoimiston virkamiehet torjuvat anomuksen ja esittävät torstaina kokoontuvalle rakennuslautakunnalle, että omistaja velvoitettaisiin pikaiseen julkisivuremonttiin.

Kiistan kohde on rakennettu vuonna 1831 silloiselle Lasaretin ja Linnan lääkärille A.W. Walleniukselle. Turun museokeskuksen mukaan talo on ”rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti sekä kaupunkikuvallisesti erittäin arvokas”. Se on ainoa jäljellä oleva rakennus ammoisesta läänin- ja kaupunginsairaalasta eli Lasaretista. Suunnittelijana on ollut muurarimestari ja arkkitehti E.J. Wennerqvist.

Asunto Oy Sairashuoneenkatu 8 on taas hakemuksessaan korostanut, että rakennusta remontoitiin 1970-luvulla laajasti. Vanhojen sisämateriaalien tilalle laitettiin muovipintoja. 1990-luvulla koko talo asetettiin käyttökieltoon huonon kuntonsa takia. Sähkölaitteiden käyttö kiellettiin palovaaran vuoksi. Kosteus on tuhonnut hirsirakenteita.

Purkulupaa perustellaankin sillä, että rakennusta ei voi käyttää tarkoitukseensa eikä yhtiöllä ole varaa sen kunnostukseen.

Samat asetelmat olivat esillä jo vuonna 2007, jolloin rakennuslautakunta torppasi edellisen purkulupahakemuksen. Rakennustarkastaja Reima Ojala esittää nyt tuon päätöksen uusimista. Jos rakennuslakimies Harri Lehtisen ehdotus läpäisee lautakunnan, asuntoyhtiö joutuu elokuun loppuun mennessä kunnostamaan ja maalaamaan rakennuksen katon ja seinät sekä poistamaan maata sen sivustoilta.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/203248 ... oremonttia

[Miko]

Tuo vartiokujalla olevan mörskän ois kyllä saanu vetää suosiolla maantasalle. Mitä tommosella rakennuksella tekee tuolla välissä, mitään järkevää käyttöä tuskin löytyy.
Sama tuo keltanen puutalo. Helkutin ituhipit mitä tommosilla vanhoilla huonokuntoisilla tönöillä tekee?
Ymmärtäisin jos jotain hyvä kuntoisia vanhoja puutaloja, joissa pystyy asumaan niin puretaan. Muttakun vouhotetaan tommosten lahojen mörskien takia joilla ei oo mitään arvoa. Varsinkaan kun eivät edes näy muiden rakennusten takaa kenellekkään.

[MindW]

Kenelle sisäpihalla olevaa rakennusta voisi vuokrata? Asumiskäyttöön sitä tuskin voi koskaan ottaa. Toimitilat vaativat vesijohdon, viemärit ja sähkön. Onko siellä?

Miksei voisi, jos sen kunnostaisi? Helsingin keskustassa vastaavat asunnot revittäisiin käsistä. Selvää kuitenkin on, että rakennus vaati perusteellisen remontin. Taloyhtiö on ilmeisesti tahallaan jättänyt rakennuksen mätänemään, jotta pääsisi siitä eroon. Ainakin tällaisen kuvan sain haastatellessani erästä taloyhtiön asukasta. Maamassojen poistaminen vuosittain takapuolelta tuskin olisi ollut paha homma.

[Kantti]

Kenelle sisäpihalla olevaa rakennusta voisi vuokrata? Asumiskäyttöön sitä tuskin voi koskaan ottaa. Toimitilat vaativat vesijohdon, viemärit ja sähkön. Onko siellä?

Miksei voisi, jos sen kunnostaisi? Helsingin keskustassa vastaavat asunnot revittäisiin käsistä. Selvää kuitenkin on, että rakennus vaati perusteellisen remontin. Taloyhtiö on ilmeisesti tahallaan jättänyt rakennuksen mätänemään, jotta pääsisi siitä eroon. Ainakin tällaisen kuvan sain haastatellessani erästä taloyhtiön asukasta. Maamassojen poistaminen vuosittain takapuolelta tuskin olisi ollut paha homma.

Miksipä ei voisi kunnostaa, tietenkin voisi. Hakematta tulee kuitenkin mieleen resurssit taloyhtiössä jossa on 14 asukasta, miten perusteelliseen kunnostamiseen asukkailla löytyy paukkuja? Rakennusta on lehtitietojen mukaan kunnosteltu 1980 -luvun oppien mukaan ja rakennus on ollut näiden jälkeen käyttökelvoton 1990 -luvulla.

Vanhan rakennuksen mätänemään jättäminen on Turussa paljon- ja menestyksellä käytetty metodi. Hyväkuntoisetkin talot on saatu alle parissakymmenessä vuodessa täysin rappiolle. Ehkä tässäkin tapauksessa ollaan päädytty heittämään pyyhettä kehään?

Näissä tapauksissa tulee aina välillä mieleen se, millaisessa asemassa kukin taho suojeluratkaisuja tehtäessä on. Konsuli Jukka Wihannon "torinkulman" suunnitelmissa päädyttiin siihen että molemmat puurakennukset saivat purkuluvan. Talot ovat alkujaan vuodelta 1831. Sinisen talon purkamista ei kyennyt estämään mikään mahti! Muutama heti mieleen ponnahtava tapaus.
Paras ratkaisu olisi jos vanhan rakennuksen pystyisi kunnostamaan ja sen saisi maksamaan itse oman ylläpitonsa. Olisiko se mahdollista?

[Kantti]

Linnankadun ja Eskelinkadun kulmassa olevan 25 vuotta vanhan sosiaalikeskuksen rakennuksesta, on viime aikoina alkanut ulkopinnan kylpyhuonekaakelit tipahtelemaan


Laattojen tipahtelua estämään seinälle on kietaistu pienisilmäistä verkkoa koko seinän alueelle. Saman tien seinät voisi rapata koska rappausverkko on siinä jo valmiina odottamassa!? Ei rakennus verkkoineen kovin ylevän näköinen ainakaan ole!

[Nalle]

En pistäisi vastaan jos tuo rumilus tuosta rapattaisiin. Nämä vessanseinäkaakelit talojen seinissä on kauttaaltaan kamalan rumia

[Luukie]

Hieman korkeampana tönö olisi mielestäni jopa aika jylhä. Julkisivu ei mielestäni ole niin silmäänpistävä. Johtuu sijainnista. Esim. Kelan keltainen, ehkä turun rumin rakennus? On enemmän paikassa missä tökerö julkisivu tulee esiin ja sille ei pahemmin voi mitään tehdä, ainakaan halvasti. Kaakelit omasta mielestäni saisivat jäädä vaikka rumia onkin, mutta tulee varmasti halvemmaksi ne laittaa kuntoon. Turussa on paljon muita rakennuksia ja muutakin mitä pitäisi laittaa kuntoon, että mielelään ne ekana kuntoon.
Niin ja tuossa toisessa Kantin kuvassa näkyykin Kelan rakennus. Kaupunginteatteri onneksi laitetaan tässä kohta julkisivusta kuntoon. Rumempihan se on nytten kuin Kelan rakennus, mutta kun julkisivu uusittu niin on hyvä.