Sain valituksen hallinto-oikeudelta ja valittajana ei ole lähiympäristön asukas vaan luultavasti valittaja työskentelee tulevan korttelin alueella.
Asemakaavan osallistumissuunnitelmassa ei ole oltu vuorovaikutuksessa kaikkiin Maankäyttö- ja rakennuslain 6 §:ssä mainittuihin ryhmiin siinä mainitulla tavalla. Muutoksenalaisten kiinteistöjen liikkeenharjoittajien kanssa ei ole ollut minkäänlaista vuorovaikutusta. Mikään kaavamuutosta ajava taho ei ole kontaktoinut millään tapaa liikkeenharjoittajia tai yhtiöitä joiden oloihin tai etuihin kaava huomattavasti vaikuttaa.
Asemakaavaluonnoksen selosteessa ei sanallakaan mainita mitä Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaiset yhdyskuntataloudelliset vaikutukset alueelle ja sillä toimiville yrityksille ja työntekijöille ovat. Nämä vaikutuksethan ovat negatiivisia koska suurin osa vaikutuksenalaisista yrityksistä lopettaa kaavamuutoksen toteutuessa toimintansa josta seuraa huomattava määrä työttömiä ja menetettyjä verotuloja kunnalle. Selosteen laatija muotoilee ympäripyöreästi että "Hankkeen keskeisin vaikutus onkin alueen palvelutarjonnan laatutason paraneminen ja kaupallisen toiminnan elävöittäminen". Perustelematta jää kuitenkin miten palvelutarjonta ja laatutaso paranevat alueella jopa vuosikymmeniä toimineiden yritysten lopettaessa toimintansa.
Suoraan edellisiin viitaten voi todeta että asemakaavahanke seurauksineen on ristiriidassa Maankäyttö- ja rakennuslain 5§:n pykälän momenttien 1, 9 ja 10 kanssa. Alueelta joutuisi poistumaan tärkeitä lähipalveluita ja palveluita joita ei muuten Tammelan kaupunginosasta saatavana. Varsinkin vanhusten ja vammaisten tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomisen kannalta tilanne heikkenee olennaisesti. Kaupunginosan ja koko keskusta-alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ei paranna se että mitään ratkaisuja, vaihtoehtoisia toimitiloja tms ei tarjota, aikataulusta ja asioiden etenemisestä ei selkeästi tiedoteta eikä koko hankkeesta tulla julkisuuteen tavalla joka auttaisi liiketoiminnan kehittämistä ja kasvattamista ja siten yhteiskunnan taloudellisen pohjan ylläpitämistä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukainen vuorovaikutus ei toteudu riittävästi pelkästään asettamalla ehdotukset ja luonnokset nähtäville lain minimivaatimusten mukaisesti. Nykyajan kiireisessä ja ajankäytön kannalta haastavassa toimintaympäristössä täytyy tahojen joiden oloihin ja työntekoon kaava huomattavasti vaikuttaa saada selkeää ja suoraa tietoa asiasta. Jos tietoa täytyy erikseen hakea työläästi viranomaisilta, kuluu tehollista työaikaa tällaiseen suoraan tuottamattomaan toimintaan jolloin entisestään heikennetään sitä tulosta jonka kaupallinen toiminta yhteiskunnan hyväksi tuottaa. Samoin kohtuullisessa määrin olisi saatava liiketoiminnan ja palvelutarjonnan ylläpitämiseen tähtäävää viranomaisapua, koska koko toimintahan alasta riippumatta on olemassa kuntalaisia varten ja ohitettaessa kaupallisen toiminnan edut ja olot vaikutetaan suoraan negatiivisesti palveluiden loppukäyttäjien etuihin.
Ymmärrän kyllä huolen siitä että toimitila lähtee alta ainakin hetkellisesti. Sitä en ymmärrä että halutaan kaupungin ottavan henkilökohtaisesti yhteyttä ja käytännössä tulevan hakemaan mielipiteen kaavasta kotoa. En tiedä mitä erityisesti vanhusten ja vammaisten tarpeita tyydyttäviä lähipalveluita Rastin korttelissa tällä hetkellä on. Ainakaan Itsenäisyyden- ja Murtokadun puolelta löytyvät Ruma, pizzeria, kampaamo, nakkikioski ja pub (Dog's Home?).
Siitä olen samaa mieltä, että mikäli ei ole kaavoituksesta enemmän kiinnostunut, voi tiedon löytäminen olla vaikeaa mutta kaikki tieto on kuitenkin olemassa ja saatavilla jos tietää keneltä pyytää ja vaivautuu käymään Frenckelin palvelupisteessä.
Edit: hovioikeus, hallinto-oikeus, mitä näitä ny on.
