- 15.05.13 23:45
#56085
Yksikään kaupunkisuunnittelusta kiinnostunut ei voi olla ollut kuulematta puutarhakaupungiksi tituuleeratusta Espoon kaupunginosasta Tapiolasta. Moni kuitenkin pitää Tapiolaa lähiönä siinä missä mikä tahansa muu esikaupunkialue. Tarina kuitenkin kertoo, että aluetta on aikanaan tultu ihailemaan ympäri maailmaa. Tämän ketjun tarkoituksena on ottaa selvää, mikä siitä Tapiolasta on niin erikoisen tehnyt. Esittelen Tapiolan merkittäviä kohteita amatööriarkkitehtikuvauksen keinoin. Yritän saada myös tapojeni vastaisesti rustattua jonkinlaista taustatietoa esittelemilleni kohteille.
Lyhyt tietopaketti Tapiolasta by Museovirasto:
**********************************************************************************************************************************
Suvikumpu
1960-luvun lopussa valmistunut Suvikummun kerrostaloalue on vanhan Tapiolan viimeisimpiä kokonaisuuksia. Alueesta järjestettiin vuonna 1961 kutsukilpailu, jonka voitti Reima Pietilä ehdotuksellaan "Tuohivirsut juoksuhaudassa". Alue sijaitsee Tapiolan länsireunalla Merituulentien varressa.
Erikoisen alueesta tekee sen arkkitehtuuri, joka on aikaansa nähden hyvin modernia. Luulin pitkään, että kyseessä on 2000-luvulla rakennettu uudiskohde eikä suinkaan 44 vuotta sitten valmistunut asuinalue.
Nopealla vilkaisulla näyttää perussiistiltä uudelta asuinkerrostalolta.
Tämmöisiä ovia taikka ovenkahvoja ei kuitenkaan uudiskohteista löydy.
Alueen eteläpäädyssä yksi kerrostalo madaltuu rivitaloiksi.
Pääsin livahtamaan portaikkoon.
Ylhäältä 10. kerroksesta avautuu merimaisema. Harmi että itse ovi oli kiinni. Jouduin tyytymään oven lasin läpi kuvaamiseen.
Lyhyt tietopaketti Tapiolasta by Museovirasto:
Tapiola on Suomessa laajin ja merkittävin esimerkki toisen maailmansodan jälkeisestä lähiöiden ja asuintalojen suunnitteluideologiasta, jota uuden polven suunnittelijat sovelsivat luodakseen kokonaan uuden kaupunkiyksikön palveluineen ja työpaikkoineen. Entisen Hagalundin kartanon maille 1950-luvulta lähtien rakennettu "new town" -tyyppinen avara ja vaihteleva puutarhakaupunki kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle.1960-luvulla tehty matkailuvideo: https://www.youtube.com/watch?v=zoH0dQOuya4
Tapiola käsittää yhteisen keskustan ja sitä ympäröivät viheralueiden rajaamat lähiöt. Tapiolaksi on katsottu alueet, jotka perustuvat alkuperäiseen Heikki von Hertzenin luomaan periaatteeseen. Sen mukaan kukin alue- ja rakennusryhmäkokonaisuus on annettu yhden arkkitehdin suunniteltavaksi. Asemakaavallisesti keskeistä on maaston ja luonnonympäristön huomioiminen sekä avoimet, Otsonlahden rannoille jatkuvat laajat niityt ja viheralueet. Asuintalojen piha-alueet liittyvät avoimina hoidettuihin viheralueisiin. Korkeatasoisen rakennuskannan joukossa maamerkkejä ovat mm. Ervin suunnittelemat Tapion torni ja Mäntytorni sekä Revellin suunnittelemat kerrostalot, ns. Taskumatit. Asuntosäätiön Tapiolaan olennaisesti liittyvien keskustan, itäisen, läntisen ja pohjoisen lähiön lisäksi Tapiolaan lasketaan kuuluvaksi eteläiseen lähiöön 1960-luvulla rakennetut Hakalehto, Suvikumpu ja Länsiranta.
Alueen asemakaavoitus on tarjonnut monille tunnetuille arkkitehdeille mahdollisuuden vapaaseen ja kokeilevaan suunnitteluun. Monet asuinrakennuksista ovat aikakautensa arkkitehtonisesti parhaita edustajia Suomessa.
**********************************************************************************************************************************
Suvikumpu
1960-luvun lopussa valmistunut Suvikummun kerrostaloalue on vanhan Tapiolan viimeisimpiä kokonaisuuksia. Alueesta järjestettiin vuonna 1961 kutsukilpailu, jonka voitti Reima Pietilä ehdotuksellaan "Tuohivirsut juoksuhaudassa". Alue sijaitsee Tapiolan länsireunalla Merituulentien varressa.
Erikoisen alueesta tekee sen arkkitehtuuri, joka on aikaansa nähden hyvin modernia. Luulin pitkään, että kyseessä on 2000-luvulla rakennettu uudiskohde eikä suinkaan 44 vuotta sitten valmistunut asuinalue.
Nopealla vilkaisulla näyttää perussiistiltä uudelta asuinkerrostalolta.
Tämmöisiä ovia taikka ovenkahvoja ei kuitenkaan uudiskohteista löydy.
Alueen eteläpäädyssä yksi kerrostalo madaltuu rivitaloiksi.
Pääsin livahtamaan portaikkoon.
Ylhäältä 10. kerroksesta avautuu merimaisema. Harmi että itse ovi oli kiinni. Jouduin tyytymään oven lasin läpi kuvaamiseen.
Viimeksi muokannut Janne_H, 15.05.13 23:53. Yhteensä muokattu 1 kertaa.