Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

tekijänä hmikko
#66192
JR kirjoitti: Pakkohan sen asuntojen päällekäinlatomisen on vapauttaa piha-alaa kaikkien käyttöön, vaikka parkkipaikat olisivatkin pinnalla.
No eipä tietenkään ole mikään pakko, kysehän on vain määräsuhteista. Aika monessa paikassa latomisen vapauttama tila on mennyt kokonaan parkkikenttiin ja autotalleihin (verrattuna siis rivitalon tai townhousen pikkuiseen takapihaan). Kyse on vaan siitä, paljonko laitetaan päällekkäin ja montako parkkipaikkaa tehdään per kerrosneliö. Lisäksi ainakin 70-lukulaisella suunnitteluopilla syntyi aika paljon epämääräistä piha-alaa, joka on ikään kuin liikennevihreää parkkikentän laitamilla, mutta ei sen kummemmin missään pihakäytössä.

Tämä tästä, noiden talojen parkkipaikat ovat siis kannen alla, ja oletettavasti menevät kannattavasti kaupaksi tuolla paikalla. Äkkiseltään katsoin StreetViewistä, että lähin nykyisistä parkkilaitoksista taitaa olla Nokia Networksin konttorilla kilometrin päässä, muut ovat pinnalla. Alueen ilme muuttunee jahka Keran aseman ympäristö rakennetaan asuinalueeksi.
JR kirjoitti: Kai "kaupunkitalotkin" voidaan rakentaa elementeistä.
Toki.
Avatar
tekijänä Klazu
#66195
Aika aneemisen näköinen alue ilmakuvan perusteella ja vaikutelmaa ei ainakaan paranna tällaiset bulkit 8-kerroksiset pistetalot. Onko tässä kyseessä joku kaupungin vuokra-asuntolähiö, kun rakennusten näyttää sen verran pelkistetyltä? Tulee mieleen 2010-luvun versio Jakomäestä/Varissuosta.

Havainnekuvan mukaan kaunis 8-kaistainen kerääjäkatu tulossa tuon alueen kylkeen. Taitaa olla aika henkilöautoiluun painottuva alue? :smt009
Avatar
tekijänä Janne_H
#66196
Klazu kirjoitti:Aika aneemisen näköinen alue ilmakuvan perusteella ja vaikutelmaa ei ainakaan paranna tällaiset bulkit 8-kerroksiset pistetalot. Onko tässä kyseessä joku kaupungin vuokra-asuntolähiö, kun rakennusten näyttää sen verran pelkistetyltä?
Kyseessä VVO:n vuokra-asuntoja.
Klazu kirjoitti:Havainnekuvan mukaan kaunis 8-kaistainen kerääjäkatu tulossa tuon alueen kylkeen. Taitaa olla aika henkilöautoiluun painottuva alue? :smt009
4+4 kaistaa ovat vain Kauniaistentien ja Nihtisillantien risteyksen ryhmittymistä varten. Asuntojen kohdalla Nihtisillantie on 2+2 ja heti sen jälkeen 1+1.
Alue ei sijaitse minkään kaupunkikeskuksen läheisyydessä, joten kyllä varmaan auto on pääasiallinen kulkumuoto.
Avatar
tekijänä JR
#66198
hmikko kirjoitti:
JR kirjoitti:Pakkohan sen asuntojen päällekäinlatomisen on vapauttaa piha-alaa kaikkien käyttöön, vaikka parkkipaikat olisivatkin pinnalla.
No eipä tietenkään ole mikään pakko, kysehän on vain määräsuhteista. Aika monessa paikassa latomisen vapauttama tila on mennyt kokonaan parkkikenttiin ja autotalleihin (verrattuna siis rivitalon tai townhousen pikkuiseen takapihaan). Kyse on vaan siitä, paljonko laitetaan päällekkäin ja montako parkkipaikkaa tehdään per kerrosneliö. Lisäksi ainakin 70-lukulaisella suunnitteluopilla syntyi aika paljon epämääräistä piha-alaa, joka on ikään kuin liikennevihreää parkkikentän laitamilla, mutta ei sen kummemmin missään pihakäytössä.
En ymmärrä, miten tuo on mahdollista. Jos näiden kaupunkitalojen käyttämä maa-ala (autopaikka mukaan luettuna) on suurempi kuin auton viemä maa-ala, niin kyllähän se pinoaminen pakostikin vapauttaa maata.* Tässä vertailussa pitää tietenkin pitää kaikki muut muuttujat, kuten autopaikkojen lukumäärä, vakiona. Muutoin vertailussa ei ole mitään järkeä.


*Tässä ei ole huomioitu kantavien rakenteiden paksunemista kerrostalossa tai hissien ja porraskäytävien yms. viemää lisätilaa. Mutta heitetään nyt päästä, että ne vaativat kolmen auton verran pinta-alaa. Tällöin jos kaupunkitalo on alaltaan vähintään kolmen auton kokoinen, vapauttaa niiden pinoaminen maata, pakostikin. Täsmällisemmin ehto maa-alan kasvulle on

Kuva

missä A on kaupunkitalon viemä ala autopaikan lisäksi, Aextra kerrostalon vaatima lisäala ja N kaupunkitalojen lukumäärä.

Klazu kirjoitti:Onko tässä kyseessä joku kaupungin vuokra-asuntolähiö
Tuskin tuosta lähiö tulee.
tekijänä hmikko
#66205
JR kirjoitti:niin kyllähän se pinoaminen pakostikin vapauttaa maata.
Tietysti, jos tonttitehokkuus ja parkkinormi pidetään tiukasti vakiona. Tarkoitin aiemmassa viestissä sitä, että Suomen oloissa käytännössä viisikerroksiset lähiötalot on tehty yleensä samalla tai huonommalla tehokkuudella (0,7-1,0) kuin kaksi-kolmekerroksiset townhouse-rivit (1,0; yleensä muualla kuin Suomessa). Townhouseissa on omat pienet pihat, suomalaisissa lähiötaloissa yleensä parkkikenttää ja jonkunlaista ei-kenenkään-maata. Vanhemmissa lähiöissä tietty on yleensä lähimetsää piisannut vieressä.

Kaivoin tuon Nihtisillan kaavamuutoksen selityksen esiin, ja sen mukaan kaava-alueen teho on 0,92, sen jälkeen kun rakennusoikeutta lisättiin muutoksella 6300 k-m2. Tehokkuusluku näyttää vähän yllättävänkin pieneltä havainnekuvaan nähden, kun kerroksia on osassa taloista seitsemän ja nähdäkseni lähes kaikki parkkipaikat tosiaan kellarissa. Mutta juu, tässä tapauksessa tosiaan kerrostaloilla on townhouse-rivistöihin verrattuna saatu tuo kansipiha. Ja niissä townhousessa olisi siis ne pienet omat pihanpläntit (ja taloja voisi rakentaa vähittäin, ehkä jopa joku muukin kuin SRV/YIT/Skanska). Kaavamuutoksessa parkkipaikkoja on 1 per 90 k-m2, mutta vähintään 1 per asunto, ja vieraspaikkoja 10 % asukaspaikkojen määrästä. Kaupunkitaloissa ensimmäinen ehto varmaan täyttyisi, toinen ei, jos tehdään ullakkoyksiöitä tms.
JR kirjoitti:Tuskin tuosta lähiö tulee.
Tarkoitatko, että ei tule edes lähiö, vai että tulee jonkunlaista kaupunkia? Espoo ei ole käsittääkseni julkaissut Keran suunnitelmista vielä paljon mitään, ehkä ei ole suunniteltukaan, mutta en pitäisi lähiön syntymistä epätodennäköisenä. Toivottavasti tulee palveluiden kehittymisen suhteen parempi kuin Suurpelto.
Avatar
tekijänä Klazu
#66514
HS: Espoo ei vedä vanhaan malliin – osa kaupungista liian kallis tavallisille asujille

Helsingin kyljessä kasvamisesta näyttää koituneen Espoolle kirous. Loistava sijainti on hilannut asuntojen hintoja niin korkealle, ettei monella muuttajalla enää ole varaa tai halua ostaa kotia Espoosta.

"Hintaa nostaa myös se, ettei meillä ole tarpeeksi valmiita asuntotontteja", arvioi teknisen toimen johtaja Olavi Louko.

Varsinkin arvoasuntojen kauppa on HS:n haastattelemien kiinteistönvälittäjien mukaan tyrehtynyt. Esimerkiksi arvostetuilla Nuottalahden, Nuottaniemen, Koukkuniemen ja Iirislahden rannoilla Matinkylässä on myynnissä kymmenittäin yli puolen miljoonan euron asuntoja.

Espoota vaivaa kaupunkimaantieteen professorin Mari Vaattovaaran mukaan rakentamisen hajanaisuus. Hänestä Espoo myös luottaa liikaa persoonattomien kerrostalojen rakentajiin.

"Sinne tänne on siroteltu muutamien kerrostalojen rykelmiä. Nyt Espoossa ei juuri ole tunnistettavia alueita Westendin tai Tapiolan lisäksi."

Espoolainen kuntapoliitikko Pia Kauma (kok) sanoo olevansa jopa raivoissaan, koska esimerkiksi 150 neliön kerrostaloasunnosta joutuu Espoossa helposti maksamaan liki 900 000 euroa.

"Tämä on posketonta. Tavallisilla ihmisillä ei kohta enää ole varaa asua Etelä-Espoossa." Ei ainakaan Nuottaniemen arvotaloissa, hymähtää Tiistilässä asuva Marjukka Turpeinen. Matinkylässä yli kaksi vuosikymmentä asunut Turpeinen seisahtuu lenkillään kalleimman Oikotiellä alueelta myynnissä olevan asunnon eteen.

"Tiistilässä on paljon vuokra-asuntoja, mutta rannassa taitaa asua rikkaampaa väkeä. Ihania ovat, muttei näihin olisi varaa."

Matinkylässä Tiistilän ja ranta-alueiden välillä ovat Espoon kovimmat tuloerot. Kaupunginosaa pienemmiltä alueilta ei ole tuoreita tilastoja, mutta Nuottaniemeen verrattavissa olevassa Westendissä asukkaiden keskitulot olivat viime vuonna 71 200 euroa. Tiistilää muistuttavalla Kaitaalla ne olivat 46 500 euroa.

Kiristynyt taloustilanne ja korkeakoulutettujen työttömyys alkavat näkyä Espoon asuntomarkkinoilla. Kaikista Espoon työttömistä joka neljäs on korkeakoulutettu. Heitä oli helmikuussa 2 912, kun vuotta aiemmin heitä oli 691. Se on suhteessa enemmän kuin muualla Uudellamaalla tai koko maassa.

Etelä-Espoon talous- ja velkaneuvonnassa näkyy, että esimerkiksi Nokialta irtisanottujen ansiosidonnainen työttömyysturva on loppunut. "On paljon velkajärjestelyjä", sanoo aikuisten sosiaalipalvelujen aluepäällikkö Pasi Sipola.

Jatkuu...
tekijänä zeizei
#66548
Tuo on niin koomista luettavaa, Espoo ja tonttipula. Jos jokin niin tuo on itseaiheutettua.

Tosin ei tuo ainoastaan Espoon ongelma ole vaan koko PK-seudun.
Avatar
tekijänä MindW
#66638
Otaniemessä ratkaistaan opiskelija-asuntopulaa kolmikerroksisen pistetalon avulla
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Avatar
tekijänä Clepe
#66650
Hieno talo, mutta ei tosiaan ratkaise mitään. Ehkä taas säästyttiin hissin rakentamiselta? Onneksi sentään kolmannen kerroksen yksiöiden vessojen esteettömyydestä ei varmaankaan ole lipsuttu.
Avatar
tekijänä Bernheart
#66651
Clepe kirjoitti:Hieno talo, mutta ei tosiaan ratkaise mitään. Ehkä taas säästyttiin hissin rakentamiselta? Onneksi sentään kolmannen kerroksen yksiöiden vessojen esteettömyydestä ei varmaankaan ole lipsuttu.

Voi jos tingittäisiin kehitysavusta 50-70 miljoonaa vuodessa ja määrätietoisesti rakennettaisiin valtion perustaman osakeyhtiön kautta 500-1000 laadukasta opiskelija-asuntoa vuorovuosin Helsinkiin (pks) ja isoimmille opiskelupaikkakunnille. Eipä aikaakaan, kun opiskelija-asuntopula olisi ratkaistu. Mutta eihän sitä saa ratkaista, sillä muutoinhan spekulantit sekä vuokran- ja koronkiskurit eivät diggaisi.
tekijänä jake
#67471
Niittykumpuun tulevan metroaseman ympräristössä on maisema muuttumassa aika paljon jos kaava-aikeet etenevät. Nykyisin alueella on lähinnä autokauppoja, huoltamoita ja yleistä joutomaata. Espoon KSL:ssä on ensi viikona käsiteltävänä tällaisia kaavoja.

"Riihitonttu":
Kuva
Kuva"

"Tonttumuori":
Kuva
Kuva
Avatar
tekijänä RV
#67474
Harmi, että menivät noin originellin ja massiivisen, valtavan, näyttämistä uhkuvan talon (ed. sivu) purkamaan bulkin tilalta. Kuten tunnettua, 40-50-vuotta vanha on aina purkukamaa meillä. Miksi helkkarissa juuri ikonisimmat kohteet puretaan aina (Helsingissä Senaatintorin kulman upea jugendlinna jo 30-luvulla ja 60-70-luvuilla kaikkein helmeimmät, NL:n sodassa tuhoutuneen lähetystön korvaaminen korjaamisen sijaan, Espoon virastotalot, ja nyt tämä), kun purettavaa kamaa olisi pilvin pimein...

Tuossa Niittykummun kaavassa on kerrankin tarpeeksi kaistoja :) Espoo (Y)
Avatar
tekijänä Klazu
#67528
Miksi tuollekin alueella on pitänyt vääntää yksi täysin yksinäinen torni? Täysin irrallinen ympäristöstään ja sillä ei ole mitään vaikutusta alueen tiiviyteen. Nämä tuntuvat olevan tällaisia tetrisikkunoiden ja periskooppien kaltaisia ajankuvia, joita nyt vain täytyy laittaa yksi jokaiseen suunnitelmaan, sopi se sinne tai ei. Tämän alueen yleissuunnitelmassa ei ole mikään, mikä vaatii alueelle yhtä tornia.
  • 1
  • 30
  • 31
  • 32
  • 33
  • 34
  • 49