Eri vuosikymmenten myllerryksessä keskustaan on syntynyt järjettömiltä vaikuttavia kontrasteja.
Allaolevassa kuvassa vasemmalla on vanha Pappila. Alkujaan Engelin piirtämä ja 1827 valmistunut rakennus. Laajennettu 1851 Johan Oldenburgin piirustusten mukaan. Rakennus saanut siinä yhteydessä uusrenesanssi kaaria ikkunoihin. Saman korttelin korkea rakennus on Valkealinna 1941.
Kontrastit ovat melkoisia. Radisson Sassin rakentaminen on yksi pahimpia sikamaisuuksia kaupungissa. 1800-luvun korttelien viereen tällainen ja keskustaan matala hotelli(cumulus) varmistamaan että keskusta näyttää Nurmeksen kokoiselta.
Kirkkokatu on Oulun urbaanein katu, mutta tästä kohdasta melkoisen karu.
Luultavasti juuri näiden kontrastien takia täällä valitetaan niin helposti rakennusten korkeudesta. Kuten Welissoni aikanaan kirjoitti, suojelu on saanut järjettömät mittasuhteet tämäntakia. On helppo kuvitella miten esim.tässä ylivarotaan kaupunkikuvaa juuri edellänähtyjen kontrastien takia. Tämä kortteli on selvästi yritetty saada vaikuttamaan todellista matalammalta.
Koska ilmiö on Oulussa näin räikeä niin se on kaikessa irvokkuudessaan myös kiehtova, vähän samaan tapaan kuin Berliinissä...
Vastapainoksi tämä on minusta onnistunutta täydennys rakentamista.
Ei ihan kaikki sentään mene pieleen täälläkään.