- 11.10.13 14:34
#61070
Olen uusi jäsen, mutta jonkin verran seurannut keskustelua tästä aiheesta ennen liittymistäni. Olen jonkin verran perehnyt teemaan, mutta jos joku kokee sanomiseni vääräksi, korjatkoon lähdeviitteen kanssa.
Ensinnäkin, Suomen lentoasemaverkosto on erittäin kattava. Lappia lukuunottamatta tuskin mistään on 100 kilometriä enempää lähimmälle lentoasemalle. Tämä on hyvä asia, mutta toisaalta myös kustannusten valossa ongelmallinen. Aiemmin Finavia toimi Ilmailulaitoksena ja tavallaan lentoasema oli "peruspalvelua". Osittain lentoasemaverkko on myös puolustuksellisista syistä hyvin laaja, puhumattakaan julkisista varalaskupaikoista (kuten Lusi) tai vaietuista ns. "2. luokan" varalaskupaikoista.
Ongelma tulee siitä, että lentoasema rakenteena on aikanaan sitonut pääomaa ja on iso juttu kaikkinensa taseessa. Ns. "kannattamatonkin" lentoasema voi olla silti tarpeen tiettyyn matemaattiseen rajaan asti, koska sen vaikutukset koko verkostolle voivat olla myönteisiä. Klassisessa kauppakorkeakoulun pääsykoetehtävässä kokelaan piti aikoinaan huomata, että jos laskelman teki oikein, kannattamamattomin osasto kannatti pitää toiminnassa, koska vaikutukset muille olisivat negatiivisia. Äkkiseltään ja laskematta lopputulokseksi olisi voinut kuvitella jotain muuta.
Tässä yhteydessä on myös mainittava liike-elämä. Ns. kannattamaton lentoasema on monesti tärkeä liike-elämän yhteyksille, ja näin ollen tappiot lentoaseman sulkemisesta voivat olla suuremmat kuin näennäisesti sulkemisesta saatava kustannussäästö. Asian kokonaisvaltainen laskeminen on kuitenkin hankalaa, koska joudutaan olettamaan paljon ja yhdistetämään ennusteita yritysten toiminnasta itse numeeriseen lentoaseman kustannuslaskelmaan.
Asiassa on siis kolme ulottuvuutta: 1) Lentoaseman puhdas kustannuslaskelma 2) Laskelma otettuna verkostovaikutukset huomioon ja 3) vaikutukset liike-elämään ja oikeastaan neljäntenä kohtien 2 ja 3 yhteisvaikutus.
Finavia on julkinen osakeyhtiö, eli oyj. Sen tulee tuottaa voittoa omistajalleen, mutta samanaikaisesti sillä on yhteiskunnallinen tehtävä. Finavia (kuten kaikki maailman muutkin tämän palvelun tarjoajat) perii täysin oikeutetusti maksuja niiltä, jotka Finavian tuotteita (palvelua) käyttävät. Maakuntalentoasemilla on jo nyt erittäin edulliset maksut, noin viidenneksen Helsingin hintatasosta. Jos hintoja alennetaan, voitto laskee, eikä takuuta ole siitä, että se tuo lisää lentoyhtiöitä. Lentoyhtiöt katsovat toki kulujaan, mutta myös matkustamisen kysyntää. Lontooseen on aina menijöitä ja Heathrow voi nostaa kustannuksiaan vaikka 10 %, kaikki haluavat yhä liikennöidä.
Ongelman ratkaisuksi on esitetty tällä palstalla usein sitä, että esim. Tampere-Pirkkala pitäisi yksityistää. Jos lennonjohto (joka on tappiollista toimintaa varmasti) jätetään valtiolle, niin kenttä on silti tappiollinen. Se voi olla verkostolle ja liike-elämälle hyödyksi, mutta kentän perusliiketoiminnan siirtäminen esim. Tampereelle ja sen ympäristökunnille olisi vastuutonta veronmaksajia kohtaan. En usko, että velkainen Tampere haluaa uutta tappiollista liiketoimintaa itselleen. Jos puhutaan siitä, mikä Finavian etu olisi, ei se ole vaikea määritellä: niin paljon matkustajia kuin mahdollista Pirkkalassa.
Jos kysyntä ei tähän riitä, on vaikea syyttää muita kuin kysyntää (eli asiakkaita). Lentoliikenne ei ole kakku tai siirrettävissä olevaa toimintaa, joka voitaisiin siirtää Helsingistä esim. Pirkkalaan. Lentoliikenne on pääomavaltainen business, joka hakee hubeista itselleen kannattavuutta, olipa kyse lentoyhtiöistä tai Finavian kaltaisista palvelufirmoista.
Mielestäni nykymalli onkin paras. Pidetään maassa mahdollisimman monta lentoasemaa ja yritetään tarjota nykyinen taso. Status quo lienee parasta mitä voi toivoa. Pirkkalan terminaalin voisi mielestäni remontoida, mutta se ei ole tae Ryanairin osalta mistään eikä Finavialta voi olettaa mittavia investointeja kentille, joiden kannattavuus on kiikun kaakun. Finnairin ja Finavian osoittaminen sormella ei tässä tapauksessa valitettavasti ole rehellistä, joskin populistista. Paras kädenojennus Finavialta olisi, että vajaakäyttöinen varsinainen terminaali hinnoteltaisiin samaan tasoon kuin halpelentoterminaali, ero ei voi olla iso. Turhasta halpaterminaalin rötisköstä voisi luopua ja nostaa samalla jo olemassa olevan tilavan ja uudenaikaisen terminaalin käyttöastetta.
Fakta on silti, että jokainen firma, joka Pirkkalaan haluaa liikennöidä on vapaa sen tekemään EU:ssa. Jokainen matkustaja, joka Pirkkalasta haluaa näillä firmoilla lentää on sen vapaa tekemään. Näin tämä markkinatalous vaan pelittää.
Kantti - 02 Maalis 2014, 01:09
"sortui" (Richterin talosta)
Turun sanomat 11.9.2009:
Alkuperäinen istuntosali tuhoutui maanvyöryssä, Turku purki 1960 loputkin talot
