Myös Qwenselin talo on 1700-luvulta ja ilmeisesti sen koko ympäristö on tältä ajalta. Fortunakorttelissa saattaa olla jopa 1600-luvun lopussa rakennettuja taloja, tai ainakin niiden perustuksia, niiden ajoitus ei ole ihan itsestään selvää. Kaava on tehty kuitenkin jo 1600-luvulla. Vieressä on tietenkin kaupungintalo eli Charles Bassin 1812 suunnittelema seurahuone, joten tämä alue pelastui kuin onnen kaupalla tulelta, kuten Kantti jo totesikin. Charles Bassi on muuten yksi monista italialaisista, jotka ovat aikojen saatossa tykästyneet Turkuun. Hän syntyi Torinossa 1772 ja kuoli Turussa 1840. Muita suuruksia on Pinellojen ja Casagranden suvut (arkkitehti Benito Casagrande on loistava mielipidevaikuttaja ja vanhan suojelija).
Italiasta puheen ollen, käsittääkseni talo, jossa on nykyään Denniksen pitseria on myöskin ajalta ennen paloa, ja vieläpä puusta tehty. Tämä pieni persoonallinen rakennus jää usein huomaamatta ihan alkuasukkaaltakin. Talon säästyminen on myös mielestäni suunnaton ihme. Olisiko herra Rafkin yksi syy siihen, että talo on edelleen pystyssä. Hän perusti pitseriansa tähän jo 70-luvulla. Tästä talosta olisi kiva saada lisätietoa jos joku tietää.
Kuva: Ristorante Dennis
Tuon lisäksi, olisi siis edelleen kiva tietää, mitä paloa edeltäviä kivitaloja on purettu 60-70-luvulla. En nyt ala tätä jankuttamaan sen enemmän, mutta tämä herkullinen väite jotenkin nosti veden kielelle. Uutta tietoa odottaessa tuli mieleeni, että Richterin talo on varmaan tunnetuin katukuvasta poistunut kivitalo, joka on rakennettu ennen paloa (tosin se vaurioitui palossa pahoin). Rakennuksen kolmikerroksinen pääosa sortui omia aikojaan Aurajokeen 10.5.1830. Jokainen valveutunut turkulainen tietää, että talon kivet olla edelleen aika hyvässä tallessa joen savipohjassa. Ehkä joskus joku raharikas ne nostelee sieltä ja rakennuttaa talon uudelleen (vitsi). Talon muut osat purettiin 60-luvulla, mikä on aivan käsittämätöntä ja suunnaton rikos.
Richterin talon sortuneen osan tekee merkitykselliseksi se, että Suomen ensimmäinen hallitus eli hallituskonselji kokoontui siellä vuonna 1809. Puretut osat olisivat nyt aika hyvä muistomerkki tärkeälle asialle. TOSIN, myös Helsinki kunnostautuu purkamalla Heimolan talon 1969. Tästä talosta julistettiin Suomi itsenäiseksi 1917 ja Suomen eduskunta kokoontui siellä 1911-1930. Rikos tämäkin. Ottivat vissiin Turusta oppia sitten kun tautikin täältä lähti kuulemma, mutta nämä Helsingin perseilyt ei kuulu tähän ketjuun. Tässä Richterin talo vuonna 1914:
Turun museokeskus/Hj. Renvall 1914 / Turun Sanomat
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/73541/ ... paikalleen
Kantti kirjoitti:Turun linna taas paloi toisen maailmansodan pommituksissa, sama tilanne kuin Turun tuomiokirkolla. Turun Akatemiatalo kärähti laajoine kirjastoineen Turun palossa - rakentaminen aloitettiin Ruotsin valtakaudella ja saatettiin loppuun Venäjän Suuriruhtinaskunnan alussa - joka kunnostettin palon jälkeen.
Akatemian talosta sen verran, että se sai myös iskua sotien pommituksissa. Kuva ja teksti kirjasta Turku nousi tuhkasta jälleen (Raimo Narjus, 1998): "Talvisodan lopulla Akatemiatalo sai osuman 4.2.1940, mutta vaurioitui nytkin varsin vähän - vain lisäkerroksen lounaiskulmaan - ja korjattiin välittömästi entiselleen."
