Taloforum.fi

[Tehari]

No hei... vaikka ne nyt aloittais sen pystytyksen niin ennenkuin vuosi 2019 vaihtuu vuodeksi 2020 ni ei oo pelkoa että tarvis turauttaa
Siellä on Meidän Turku banderollit kourassa Darre etunenässä että "Vittu te tähän mitää pystytätte, ei me haluta"

[henkka]

Keskustelua Turun kaupunkikuvasta ja sen kehityksestä, ei arvailua ja heittoja siitä kuka mihinkäkin puolueeseen kuuluu ja mitä vastustaa.

[Darre]

Jos jossakin on kommunismia niin siinä, että puretaan kateutta herättävät juugendlinnat ja rakennetaan tilalle tasapäistävä lähiökerrostalo, neukkukuutio. Määrittelen rumuuden sillä, että kantakaupungiksi kaavoitetun ja sellaisena aloitetun kaupunginosan jokainen kortteli on nyt rikkinäinen, koska siellä seisoo näitä ihania laatikoita parkkipaikkoineen. Kun kantakaupungissa on lähiömäistä rakentamista, se on poikkeuksetta rumaa.

Kohta joku taas parkuu minua kommariksi, mutta eikös se mennyt just päinvastoin, eli näitä jugend- ja empirelinnoja on ainakin Turussa purettu ihan kapitalistisen rahan voimalla ja määräyksellä?

En nyt tiedä, mikä ismi kuvaisi Turun tautia parhaiten, mutta ei se nyt ihan puhdasta kapitalismia ollut, ja vielä vähemmän vapaata markkinataloutta.

Ehkä siellä taustalla ei ollut mikään ismi, mutta perusta oli kyllä siinä, että raha ratkaisi ja haluttiin tehdä "modernia" kaupunkia ilman, että olisi sen kummempaa suunnitelmaa. Ruma Suomi -dokkarisarjassa huomiotiin vaan, että miten jännästi Neukut säilytti (tosin ilman huolenpitoa) Viipurin, mutta suomalaiset tuhosivat Turun. Vai tuhosivatko sitten turkulaiset Turun? Ongelman ydinhän on siinä, että Turussa oli aika merkittävä rakennus- ja vakuutusfirmojen rypäs, joka lobbasi ja vaikutti sotien jälkeisen ajan oman tahtonsa mukaan päättäjiä. Ja kun kyseessä on pieni kaupunki, niin kaikki vähänkin merkittävät tuntevat toisensa ja saunassa sitten pestään toisten selkiä.

[hmikko]

Ruma Suomi -dokkarisarjassa huomiotiin vaan, että miten jännästi Neukut säilytti (tosin ilman huolenpitoa) Viipurin, mutta suomalaiset tuhosivat Turun.

Neukut säilyttivät toisesta maailmansodasta pystyssä selvinneen rakennuskannan monessa muussakin paikassa olosuhteiden pakosta, siis siksi, että rakennukset tarvittiin käyttöön ja uusiin ei ollut varaa. Esim. Tallinna olisi todennäköisesti hyvin erinäköinen tänään jos Neuvostoliitto ei olisi ollut niin köyhä kuin oli.

Rahan ehdoilla Turussa varmaan on villeinä vuosina menty. Kapitalismin määritelmään on yleensä moderneina aikoina liitetty vapaat markkinat, joilla kilpailu toimii. Väitän, että Turun rakentamisessa 60- ja 70-luvuilla markkinat eivät olleet erityisen vapaat tai kilpaillut. Rakennusoikeudet menivät hyville veljille milloin minkäkin saunadiilin kautta. Tietysti maaltamuuton aikana kysyntä oli taattu rakentamisen laadusta riippumatta, mikä sinänsä ei ollut Turun taudin seurausta, ehkä pikemminkin syy.

[Kantti]

Kysymys on koko maata koskevasta murroksesta jossa Suomi kaupungistui ja maalta muutettiin suurin joukoin, tuli suuret ikäluokat jne. Kaikissa maan suurissa kaupungeissa tapahtui samanlainen kaupunkikuvan muutos ja vanhojen rakennusten - olivatpa millaisia tahansa - muuttuminen arvottomiksi rahanteon nappuloiksi ja jotka siksi purettiin niiden kauneudesta tai historiallisesta taustasta riippumatta. Turku vain sain Turun tauti -leiman.

Tänään sellaisista veivauksista joita kaupungeissa aikanaan tapahtui saisi oitis korruptiosyytteen. Turussa oli käsittääkseni niinä aikoina poikkeuksellisen vahva rakennusliikerypäs ja puolueet ottivat mielellään monenlaista tukea, suoraan rahallista ja lisäksi omiin lehtiinsä rakennusliikkeiden ilmoituksia ym.

CCCP:ssä kaikki säilyi vain siksi, että koko järjestelmä oli pysähtynyt valtion virallisen ja oikeaoppisen byrokratian suurennuslasin alla. Ei ollut kiinnostusta eikä sittemmin rahaakaan. Että on siitä rahanpuutteesta ja pysähtyneisyydestä näin jälkeenpäin todeten hyötyäkin jos katsoo vaikka Viipurin säilyneeseen kaupunkikuvaan verrattuna suomalaisiin kaupunkeihin.

[Darre]

CCCP:ssä kaikki säilyi vain siksi, että koko järjestelmä oli pysähtynyt valtion virallisen ja oikeaoppisen byrokratian suurennuslasin alla. Ei ollut kiinnostusta eikä sittemmin rahaakaan. Että on siitä rahanpuutteesta ja pysähtyneisyydestä näin jälkeenpäin todeten hyötyäkin jos katsoo vaikka Viipurin säilyneeseen kaupunkikuvaan verrattuna suomalaisiin kaupunkeihin.

Ja varsinkin Viipurissa suomalaisella rahalla niitä arvotaloja on kunnostettu. Toi minun Ruma Suomi -sarjan Turku-osion kommentti oli oikeastaan ironinen, mutta se toki menettää netissä tehonsa kun ei voi virnuilla omalla naamalla.

Se oma pointti on kai se, että ei muutos sinällään ole paha asia, mutta Turussa tämä muutos oli vaan liian aggressiivinen ja holtiton. Minulle "Turun tauti" näyttäytyy nykyään siten, että kaupunkikuvan kehittäminen oli liiaksi pistemäistä ja korttelien postimerkkisuunnittelua (termi, jota käytetään mm. Taistelu Turusta -dokkarissa). Eli kortteli oli jaettu pienempiin täysin itsenäisiin osiin, jotka eivät kommunikoineet keskenään ja jolloin mitään sopusuhtaista kaupunkikuvaa ei voi edes syntyä kun taloja ilmestyy korttelin sisälle kuin sieniä sateella jokaisen grynderin mielen mukaan. Mielestäni suurin ongelma, mikä 50-70-luvun kehityksestä jäi nykyiseen kaupunkikuvaan on juuri tuo talorivin holtiton poikkoilu sisään ja ulos korttelin suorasta katulinjasta. Hyvä esimerkki on Ursininkatu, jonka levoton linjaus luo epämääräisyyttä kaupunkitilaan:

https://maps.google.fi/?ll=60.449961,22 ... 7,,0,-5.19

Tämä on toki näkyvissä hemmetin selkeästi muissakin kaupungeissa, mutta toki itse turkulaisena kiinnitän huomiota oman kaupunkini katukuvaan. Siksi kaiketi tämä Turun tauti on hieman epäreilu ja negatiivinen viittaus Turkuun ja kaupungin imagoon. Olen silti sitä mieltä, että jonkinlainen tauti rakentamista vaivasi Suomessa. Sitä ei voi kieltää, mutta ei se jumankekka ole turkulaisten vika.

[hmikko]

kaupunkikuvan kehittäminen oli liiaksi pistemäistä ja korttelien postimerkkisuunnittelua (termi, jota käytetään mm. Taistelu Turusta -dokkarissa).

Turussahan oli siis käsittääkseni yli kymmenen vuoden kausi, jolloin keskustan alueella ei ollut voimassa olevaa yleiskaavaa. Se, että semmoista ei saatu aikaan, ei tietysti lienyt ihan vahingossa syntynyt tilanne. Tämä mahdollisti täysin holtittoman postimerkkeilyn.

Olen silti sitä mieltä, että jonkinlainen tauti rakentamista vaivasi Suomessa. Sitä ei voi kieltää, mutta ei se jumankekka ole turkulaisten vika.

Itse en koe, että termi "Turun tauti" laittaisi mitään muun Suomen ongelmia Turun syyksi. Turun tauti oli Turussa. Muualla oli tietysti samankaltaisia ongelmia, mutta eipä se ole turkulaisten päättäjien tai hyvien veljien syy. Sanonta sinänsä on minusta ihan perusteltu, kun Turusta puhutaan. Turun poliittisessa kulttuurissa oli ja on oma vähemmän kirkas paikallivärinsä. Purkamisvimman vuosina Turussa purettiin suhteellisesti selvästi enemmän keskustan vanhoja rakennuksia kuin esimerkiksi Helsingissä, missä sielläkin tietysti purettiin paljon hyvää ja kaunista. Turussa oli myös paljon menetettävää verrattuna nuorempiin kaupunkeihin.

[La_Resistance]

Ei ilmiö Hollannin taudinkaan takana ole Hollannin vika tai Hollantiin rajoittunut. Nimensä kuitenkin saanut, koska Hollanti sitä niin hyvin edusti.

Mielestäni on täysin oikeutettua puhua Turun taudista Suomessa, koska tauti jätti oireineen näkyvimmät jäljet nimenomaan Turkuun, vaikka sitä muuallakin esiintyi.

[Kantti]

Ei ilmiö Hollannin taudinkaan takana ole Hollannin vika tai Hollantiin rajoittunut. Nimensä kuitenkin saanut, koska Hollanti sitä niin hyvin edusti.

Mielestäni on täysin oikeutettua puhua Turun taudista Suomessa, koska tauti jätti oireineen näkyvimmät jäljet nimenomaan Turkuun, vaikka sitä muuallakin esiintyi.

Millaisiin faktoihin perustuu käsitys että näkyvimmät jäljet olisivat nimenomaan Turussa, ja millaisia jälkiä nyt tarkoitetaan?

[bitterfly]

Mun mielestä raitiotien alasajon voisi myös laskea näihin purkamisiin osana jonkinlaista rappiosuuntausta jolla ryvetettiin Turun maine kaupunkimaisena kaupunkina.

Siinä mielessä voidaan kyllä sanoa, että näkyvimmät jäljet ovat Turussa.

Se on vahvasti mielikuvallinen asia. Millainen Turku oli ja mitä se on nyt. Kontrasti menneen ja nykyisyyden välillä on Turussa suurin.

[La_Resistance]

Ei ilmiö Hollannin taudinkaan takana ole Hollannin vika tai Hollantiin rajoittunut. Nimensä kuitenkin saanut, koska Hollanti sitä niin hyvin edusti.

Mielestäni on täysin oikeutettua puhua Turun taudista Suomessa, koska tauti jätti oireineen näkyvimmät jäljet nimenomaan Turkuun, vaikka sitä muuallakin esiintyi.

Millaisiin faktoihin perustuu käsitys että näkyvimmät jäljet olisivat nimenomaan Turussa, ja millaisia jälkiä nyt tarkoitetaan?

Ei tästä nyt mitään faktariitelyä varmaan tarvitse kärjistellä. Jokainen, joka tietää miltä Turku aikoinaan näytti, voi Turun-visiitillään varmasti havainnoida, että vanhoista yhtenäisistä kortteleista ei ole juuri mitään jäljellä, ja että poikkeuksellisen huomattaviakin rakennuksia on purettu.

Turulla on Suomen mittakaavassa mielettömän pitkä kaupunkihistoria, mutta sen nykyilme ei sitä heijasta, lukuun ottamatta tuomiokirkon ympäristöä. Jokirannan, keskustan arkkitehtuurin puolesta Turku voisi olla mikä tahansa myöhään kaupungistunut suomalainen kaupunki.

Näkyvintä tämä purkuvimma on ollut nimenomaan Turussa, koska missään muussa suomalaisessa kaupungissa ei samassa suhteessa vanhempaan rakennuskantaan kajottu. Näkyvintä se on myös siksi, että jengi tietää Turun olevan äärimmäisen vanha kaupunki, mutta paikan päällä tämä historiakuriositeetti ei juuri itseään ilmennä.

[bitterfly]

Eräistä Åbo Akademin tiloista näkee suoraan Tuomiokirkon taustapuolelle ja ah.. se arkisen luokkahuoneen ja historian kohtaaminen luo valtava tunne-elämyksen. Siellä ne vuosisataiset seinät kohoaa ikkunan takana upeana ja massiivisena. Mitään niin vanhaa ja arkista jylhyyttä ei voi kokea missään muualla Suomessa.

[Kantti]

Ei tästä nyt mitään faktariitelyä varmaan tarvitse kärjistellä. Jokainen, joka tietää miltä Turku aikoinaan näytti, voi Turun-visiitillään varmasti havainnoida, että vanhoista yhtenäisistä kortteleista ei ole juuri mitään jäljellä, ja että poikkeuksellisen huomattaviakin rakennuksia on purettu.

Turulla on Suomen mittakaavassa mielettömän pitkä kaupunkihistoria, mutta sen nykyilme ei sitä heijasta, lukuun ottamatta tuomiokirkon ympäristöä. Jokirannan, keskustan arkkitehtuurin puolesta Turku voisi olla mikä tahansa myöhään kaupungistunut suomalainen kaupunki.

Näkyvintä tämä purkuvimma on ollut nimenomaan Turussa, koska missään muussa suomalaisessa kaupungissa ei samassa suhteessa vanhempaan rakennuskantaan kajottu. Näkyvintä se on myös siksi, että jengi tietää Turun olevan äärimmäisen vanha kaupunki, mutta paikan päällä tämä historiakuriositeetti ei juuri itseään ilmennä.

Monin tavoin olen samaa mieltä kanssasi, Turun nykyilme ei heijasta sitä kaupunkihistoriaa joka Turulla on takanaan. Kuitenkin, se kaupunkikuva joka Turussa on ollut ennen 1950 puoliväliä - suurin muutos tapahtui 1975 mennessä - on ollut pääasiassa Turun palon jälkeistä kaupunkia. Turun viimeisin ja totaalisin palo - pohjoismaiden suurin kaupunkipalo - tapahtui 1827. Rakennuskanta joka on purettu elementtihirmujen tieltä on ollut nuorempaa kuin 150 vuotta! Turussa on kyllä edelleen jälellä yhteinäistä yli 100 vuotta vanhaa kaupunkikuvaa, esimerkkinä jokivarren osalta Tuomiokirkkosillan ja Auransillan väli Läntisellä Rantakadulla. Yhtenäinen vanha katukuva jatkuu Auransillan jälkeenkin korttelin verran Krsitiinankadulle, siis koko Fortuna-korttelin osuus. Portsassa on jälellä kokonainen puutalokaupunginosa lähes koskemattomana.

Se mitä Turusta näkee, riippuu siitä missä kulkee, mutta ei näiden purkamisien suhteen ole puolusteltavaa, hävitetty on karsean paljon ihanaa vanhaa kaupunkia eikä Turun kauppatorin aluetta turhaan ole osoitettu sormella. Mielellään Turussa kuitenkin nähtäisi muiden myöntävän että itse on toimittu aivan samoin, eikä vain osoitettaisi sormella Turkuun päin, peiliin kannattaa aina katsoa muita jostakin syytettäessä.

Turun historiakuriositeeteistä ei ole jälellä muita kuin Turun tuomiokirkko ja Turun linna jotka ihan oikeasti ovat todella vanhoja. Voidaan kysyä mikä suuri, vähänkään vanhempi kaupunki, on säilyttänyt laajalti vanhan kaupungin ilmettään jos luetaan pois Vanha Rauma? Kapunkikuvan myllerryksistä ja vanhan ilmeen uusimisesta uutisoitaessa fokus on aina ollut juuri Turussa Turun tauti sloganin vuoksi, joka alunperin ei tarkoittanut vanhojen talojen purkamisia vaan poliittista kähmintää.

Alla Rauno Lahtisen] Blogikirjoitus aiheesta

"Suomen tauti?"

Miksi ihmeessä Turun tauti sai nimekseen juuri Turun tauti? Asiaa on Turussa ihmetelty jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Yhtä hyvin kyseessä voisi olla Tampereen tauti, Oulun tauti tai vaikkapa Suomen tauti. Taistelu Turusta -elokuva keskittyy Turun purkamiseen, mutta se voisi kertoa tarinansa yhtä hyvin Porin, Kuopion, Kouvolan tai Helsingin näkökulmasta. Nykypäivän näköhavainnot kertovat, että ongelma on kaikkialla ollut yhteinen.

Suomessa kärrättiin 1950- ja 1980-lukujen välisenä aikana järjetön määrä yhteistä kulttuuriomaisuutta kaatopaikalle modernisaation nimissä. Muistan tuon ajan toki itsekin: maatalomme vintti tyhjennettiin vanhasta tavarasta, joka poltettiin pellolla. Kymmenen vuotta myöhemmin ihmettelimme, miten siinä siivouksessa menivät saman tien suvun antiikkiesineet. Vanhaa osattiin arvostaa vasta, kun se oli mennyttä.

Turun tauti -nimi syntyi vuonna 1981. Samana vuonna taisteltiin mm. Tampereen kauppahallin virastotalon kohtalosta sekä Oulun Rantakadun puutalojen suojelemisesta. Uusi Suomi -lehti valitsi kuitenkin juuri Turun pilkkaterminsä kohteeksi. Syitä oli tosin muitakin kuin vain arvotalojen purkaminen: mutta eiköhän samat poliittiset kähminnät, puolueloikkaukset ja lahjonnat koettu lähestulkoon maan kaikissa kunnissa. Se oli maan tapa, kun rakennusoikeuksia jaettiin.

Myöhemmin Turun tautia on myös liioiteltu rankasti: syntyi mm. tieto siitä, että Turun keskustassa purettiin 1960-luvulla 400 asuintaloa vuodessa. Pikainenkin päässälasku riittää kertomaan, ettei Turussa riittänyt rakennuksia tällaiseen purkutahtiin.

Todellisuudessa koko Suomi eli käsittämättömän modernisaatioinnostuksen vallassa. Rakennuksen käyttöiän laskettiin olevan korkeintaan 55 vuotta, sen jälkeen se oli parasta purkaa. Rakennukseen suhtauduttiin kuin arvottomaan kertakäyttötavaraan: vanha kaatopaikalle ja uusi tilalle. Siinä välissä tosin moni kääri sievoiset voitot.

Pienet tekivät perässä, mitä isot edellä: käytännössä maan jokaisen kylänraitin puutalot purettiin ja kirkon viereen tehtiin marketti. Maaseudun puisia kirkonkyliä on Suomessa jäljellä vain muutama – ja nekin jäivät paikalleen sattumalta.

Taistelu Turusta -elokuva kertoo koko Suomen yhteisestä murheesta: vanha ja kaunis sai mennä, tilalle saatiin useimmiten vain harmaata tusinatavaraa. Eikä varmuutta ole, opittiinko siitä edes mitään.

Rauno Lahtinen

http://www.turku2011.fi/blogit/1482/suomen-tauti_fi

[La_Resistance]

Rauno Lehtinen ei näytä tuovan keskusteluun mitään uutta. Turun tauti on nimeltään Turun tauti, koska korruptiokyllästetty purkuvimma oli härskeimmillään Turussa, Suomen vanhimmassa kaupungissa. Nämä ilmiöt saavat nimensä sen mukaan, missä niillä katsotaan olleen aivan erityistä tehoa (kuten aiemmassa esimerkissäni Hollannin tauti).

Taudin nimi ei voisi yhtä hyvin olla Tampereen, Porin, Kuopion tai Kouvolan tauti, koska mikään näistä kaupungeista ei ole historiallisesti yhtä kiinnostava kuin Turku, eikä niissä ollut alunperinkään yhtä huomattavaa rakennusperinnettä. Taudin nimi ei myöskään ole Helsingin tauti, koska vaikka Helsingissä paljon purettiinkin, myös huomattavan paljon jäi jäljelle. Puhutaan eri mittasuhteista.

Loppujen lopuksi tämä keskustelu nimestä Turun tauti on oikeastaan hyvinkin epäkiinnostavaa ja irrelevanttia. Mielestäni on kuitenkin hyvä ymmärtää, ettei kyse ole mistään muun Suomen salaliitosta tai verikostosta Turulle, vaan normaalista nimeämislogiikasta.

[Kantti]

Keskustelu siitä onko Turussa purettu vanhoja rakennuksia enemmän kuin muissa kaupungeissa menee pilvien läpi lentelemiseksi niin kauan, kuin kouriintuntuvaa tietoa siitä miten paljon missäkin suhteellisia purkamisia on tapahtunut. Jos tiedät, kerro, sen jälkeen ei tarvitse kirjoitella vain mielipiteitä?

Kaikki kaupungit joissa rakennuskanta muodostuu noin 150 vuotta vanhoista rakennuksista on käytännössä Turun kanssa samalla viivalla kaupunkikuvansa historiallisuuden kanssa. En kuitenkaan kiistä etteikö Turulla olisi ikänsä ja merkityksensä puolesta kiinnostavuutta enemmän kuin muilla Suomen kaupungeilla. On tämä turkulaisten kannalta erittäin häpeällistä jo senkin vuoksi että näitä purkuskandaaleja tapahtuu vieläkin.

Taudin nimi olisi voitu rakentaa aivan minkä tahansa muunkin kaupungin nimestä yhtä perustellusti koska kunnallinen kähmintä ja veran alla tapahtuvaa poliittista intressiryhmää on ollut samalla tavalla kaikkialla. Kuten on edelleen!

Aina on ollut niin että jos on vahva mielipide jostakin ja kajauttaa sen rinta kaarella julki, löytää aina jostakin myös perustelut mielipiteelleen. Tällaisia mielipidekummituksia vastaan ei juuri kannata lähteä painimaan vaan totean tässäkin että jos on sitä mieltä että Turku ansaitsee Turun tauti -leimansa, niin se on ok. Olisi silti kiinnostavaa jos mielipiteelleen olisi tarjota jotakin johon tarttua, muutakin kuin vanhaa löpinää.

Muutama vanhempi karttakuva Turusta vielä

Venäläisten sotilasmaanmittareiden 1740-luvun alussa tekemä poikkeuksellisen yksityiskohtainen kartta Turusta. Tässä kartassa pohjoinen on alhaalla toisin kuin yleensä kartoissa. Tässä on keskiaikainen Turku ja sen kadut


Tässä puolestaan vuosi Turun palon jälkeen, vuonna 1828 vahvistettu uusi asemakaava. Näitä kahta karttaa vertaamalla on helppo todeta mitä vanhasta keskiajan Turusta on voinut jäädä jälelle!
Turun kaupunkikuvan historia täyttää 15 vuoden päästä 200 vuotta.