Taloforum.fi

[hmikko]

Jos on Suomalainen nykyarkkitehtuuri yleisön mielissä varsin tasotonta niin ei se nyt sentään rohen miekkosen tasolle ole vajonnut.
Vai mitä luulette että keskustelupalstoilla tällaisesta sanottaisiin:

Mies van der Rohe oli yksi lasilaatikkopilvenpiirtäjän isähahmoista (ks. Seagram Building (1958)), ehkä keskeisin heistä. En tiedä, onko Talon porukka tästä tietoinen, mutta hänen ideansa kyllä näyttävät nauttivan suurta kannatusta ainakin yläkerran puolella.

[henkka]

Jos on Suomalainen nykyarkkitehtuuri yleisön mielissä varsin tasotonta niin ei se nyt sentään rohen miekkosen tasolle ole vajonnut.
Vai mitä luulette että keskustelupalstoilla tällaisesta sanottaisiin:

Mies van der Rohe oli yksi lasilaatikkopilvenpiirtäjän isähahmoista (ks. Seagram Building (1958)), ehkä keskeisin heistä. En tiedä, onko Talon porukka tästä tietoinen, mutta hänen ideansa kyllä näyttävät nauttivan suurta kannatusta ainakin yläkerran puolella.

Lisäksi modernistiseen suunnitteluun kuuluva elementtien monistettavuus tulee samasta lähteestä. Suomessa tuosta monistettavuudesta on sattuneista syistä tullut kirosana.

[RV]

Ei lasikaan kelpaa? En itse juurikaan keksi kyseisestä materiaalista haittapuolia esteettisesti, mutta täällä ei olla tietyn porukan keskuudessa tyytyväisiä mihinkään sen vuoksi että se on Suomessa rakennettua, Empire Statekin haukuttaisiin paskaksi jos se rakennettaisiin Helsinkiin.

[Iggy.P]

Jos on Suomalainen nykyarkkitehtuuri yleisön mielissä varsin tasotonta niin ei se nyt sentään rohen miekkosen tasolle ole vajonnut.
Vai mitä luulette että keskustelupalstoilla tällaisesta sanottaisiin:



Aalto nyt on vielä pahempi, mutta vähän epäreilua nykyarkkitehtejä kohtaan sen sekoiluja on muistella.

Arkkitehtuurin edistyksellisyys on nähtävä omaa aikaansa vasten. Näillä mainitsemillasi arkkitehdeillä oli erityisen suuri vaikutus koko modernin maailman syntymiseen. Sitä ei voi vähätellä. Arvostan itse heidän arkkitehtuurinsa funktionalismissa erityisesti sitä että kyseisellä arkkitehtuurilla oli erittäin laaja sosiaalinen vaikutus: funktionalistien kehittelemät rakennusmenetelmät mahdollistivat nykyaikaisen ja laadukkaan asumisen myös köyhille. Oikeastaan voi sanoa että funktionalismi poisti todellisen köyhyyden Suomesta ja myös monista muista maista. On aika kapeaa ajattelua vähätellä näiden arkkitehtien työtä.

[Jussi]

Mielestäni 1900-luvun alkupuolen arkkitehtoonisesti moniuloitteisten pilvenpiirtäjien muuttuminen lasikuutiopilvenpiirtäjiksi ei ollut
varsinaisesti arkkitehtuurisista lähtökohdista otettu askel vaan enemmänkin rakennustekniikan/materiaalien ja suurelta osin myös työvoiman suhteellisen kallistumisen myötä toteutunut vääjäämätön kehitys. Elementtirakentamisessa on kyse pitkälti samasta jutusta. Lasikuutiopilvenpiirtäjä on toki komeampi kuin ei pilvenpiirtäjää ollenkaan, mutta 1900-luvun alun arkkitehtuuri ja tapa rakentaa olivat näyttävämpiä ja antoivat myös arkkitehdeille suurempia vapauksia toteuttaa itseään.

Le Corbusierin teorioita ja näkemyksiä on hauskaa ja mielenkiintoista lukea, mutta reaalimaailman kanssa niillä on varsin vähän tekemistä. Rakennusteollisuuden kehitys ja keskiluokan kasvu ja vaurastuminen aiheuttivat ne muutokset joita 1900-luvulla rakentamisessa ja arkkitehtuurissa tapahtui. Toki muutosajan arkkitehdit (kuten corbusier ja rohe) usein olivat naimisissa nykyistä enemmän rakennusteollisuuden ja rakennesuunnittelun kanssa, eivätkä näin ollen olleet täysin sivustakatsojia toisin kuin nimettömämmät ja myöhemin tulleet kollegansa. He yrittivät vaihtelevalla menestyksellä luoda jotain uutta estetiikkaa joka olisi linjassa muuttuneen rakentamisen kanssa. Ja joka oikeuttaisi arkkitehdin "taiteilija"-statuksen tilanteessa jossa mahdollisuudet vaikuttaa rakennuksien ulkonäköön pienenivät suuresti. Usein se oli varsinkin suuren yleisön mielestä aika kamalaa katsottavaa - jotkut toki pitävät. Nykyarkkitehtuurista puhuttaessa vähän säälittää arkkitehtien asema, ainakin Suomessa - ne asiat joita arkkitehtien synneiksi lasketaan ovat yleensä asiakkaan tai rakennetekniikan asettamia reunaehtoja - arkkitehtooniset vapaudet ovat aika suppeita ja suuri työ on uskotella itselleen että kyllä nämä minun taloni ovat omalla tavallaan oikein onnistuneita. Tai ainakin aukotuksen rytmiikka on kunnossa. Tai funktionaalisuus.

[RV]

Jos on Suomalainen nykyarkkitehtuuri yleisön mielissä varsin tasotonta niin ei se nyt sentään rohen miekkosen tasolle ole vajonnut.
Vai mitä luulette että keskustelupalstoilla tällaisesta sanottaisiin:



Aalto nyt on vielä pahempi, mutta vähän epäreilua nykyarkkitehtejä kohtaan sen sekoiluja on muistella.

Jaa, mun mielestä kuvan rakennus on aivan upea! Uusvanha kikkailu vasta karseaa onkin. Muutenkin, turha tyrmää jyrkästi kaikki mikä ei ole itsensä mieleen.

[sekovene]

Ei lasikaan kelpaa? En itse juurikaan keksi kyseisestä materiaalista haittapuolia esteettisesti, mutta täällä ei olla tietyn porukan keskuudessa tyytyväisiä mihinkään sen vuoksi että se on Suomessa rakennettua, Empire Statekin haukuttaisiin paskaksi jos se rakennettaisiin Helsinkiin.

En kyllä millään keksi mihin viittaat tällä kommentilla, mutta ilmeisesti tietyt tahot kiusaavat taas? Liekö MvdR-kilpailun tuomaristokin täynnä Suomea syrjiviä tiettyjä tahoja?

[Clepe]

Arvostan itse heidän arkkitehtuurinsa funktionalismissa erityisesti sitä että kyseisellä arkkitehtuurilla oli erittäin laaja sosiaalinen vaikutus: funktionalistien kehittelemät rakennusmenetelmät mahdollistivat nykyaikaisen ja laadukkaan asumisen myös köyhille. Oikeastaan voi sanoa että funktionalismi poisti todellisen köyhyyden Suomesta ja myös monista muista maista. On aika kapeaa ajattelua vähätellä näiden arkkitehtien työtä.

Mä nyt en menis noin pitkälle. Toki funktionalistit olivat innokkaita kokeilemaan uusia rakennusmenetelmiä ja materiaaleja, joka tosiaan mahdollisti massarakentamisen sekä pyrkivät ratkaisemaan sosiaalisia ongelmia. Mutta sosiaalisten ongelmien "ratkaiseminen" arkitehtuurin keinoin oli suosittua jo 1900-luvun alussa, esimerkiksi työväelle rakennettiin aktiivisesti uusia asuinkortteleita. Asunnoista oli kuitenkin krooninen pula, jolloin asumisväljyys oli pieni. Funktionalistien mielestä tärkein ongelma kuitenkin oli asukastiheys, ei asumisväljyys. Joten uuden suunnitteluperiaatteen mukaan talot ja kaupunginosat piti ripotella pitkin metsiä. Nyt saamme nauttia funktionalismin hedelmistä; etäisyydet ovat pitkiä ja palvelut keksimäärin surkeita.

Toisaalta rakennustekniikan kehityksessä harva tulee ajatelleeksi että sellaiset materiaalit kuin betoni ja valurauta sekä lasi-teräs-julkisivuarkitehtuuri yleistyivät jo jugendtyylin aikana, joten en myöskään osta väitettä etteikö esimerkiksi betonielementtitekniikka olisi kehittynyt funktionalismista riippumatta. Pyöreitä muotoja täynnä oleva varhainen funkkiskin joutuikin myöhemmin taipumaan betonielementtibrutalismille.

[hmikko]

Enpä ole kovin huolella tarkastanut, onko tämä jo linkattu foorumille, mutta joka tapauksessa: Juhani Riskun blogikirjoitus Arkkitehtuurin kritiikki. Teksti on pitkä ja jonkin verran teoreettinen, mutta ainakin itse koin sen enemmän kuin lukemisen arvoiseksi. Risku oli taannoin julkisuudessa kun hän entisenä nokialaisena lyttäsi Nokian johtamisosaamisen ja Microsoft-strategian. Blogissa on sitten nimensä mukaisesti kritiikkiä yhdestä ja toisesta asiasta, mm. suht tyrmäävää tekstiä suomalaisesta arkkitehti- ja muotoilukoulutuksesta.

[arkkitehtityttö]

Risku(n) ... blogissa on sitten nimensä mukaisesti kritiikkiä yhdestä ja toisesta asiasta, mm. suht tyrmäävää tekstiä suomalaisesta arkkitehti- ja muotoilukoulutuksesta.

Näyttäisi Juhani Risku olevan arkkitehtuurin ja muotoilun alalla aika erikoinen. Eräänlainen Buckminster Fuller tai Severi Parko ja Jouko Turkka. Tässä esimerkkejä:
- Kauneuden kaava ja muita funktioita: http://goo.gl/OYWlr (ks. mm. Steve Jobs tetrassa)
- Rokkareille parempia taloja: http://architecturerock.wordpress.com/
- Riskun taloja ja grafiikkaa: http://goo.gl/LlmDM
- Senaatintori ei ole arkkitehtuuria PDF: http://goo.gl/5P5tl

Miksei Risku ole Aalto-yliopistossa opettamassa muotoilua ja arkkitehtuuria? Ja niiden kritiikkiä? Itse olisin kaivannut luovaa ja rohkeaa opettajaa, en niinkään virkamiesmäistä otetta, mitä professoreilla on. Asiantunteva kritiikki on parasta mitä muotoilu- ja arkkitehtikoulu voi antaa. Arkkitehtuuriin kaivataan näkemystä, vauhtia ja vaarallisia naisia (ja miehiä).

[Jussi]

Enpä ole kovin huolella tarkastanut, onko tämä jo linkattu foorumille, mutta joka tapauksessa: Juhani Riskun blogikirjoitus Arkkitehtuurin kritiikki. Teksti on pitkä ja jonkin verran teoreettinen, mutta ainakin itse koin sen enemmän kuin lukemisen arvoiseksi. Risku oli taannoin julkisuudessa kun hän entisenä nokialaisena lyttäsi Nokian johtamisosaamisen ja Microsoft-strategian. Blogissa on sitten nimensä mukaisesti kritiikkiä yhdestä ja toisesta asiasta, mm. suht tyrmäävää tekstiä suomalaisesta arkkitehti- ja muotoilukoulutuksesta.

Kiitos mielenkiintoisesta blogi-linkistä. Nokia ja muotoilukoulutukseen liittyvät jutut olivat mielenkiintoisia ja osuviakin, nuo arkkitehtuuripuolen jutut sitten taas eivät tunnu edes saman henkilön kirjoittamilta. Siinä missä muotoilun puolella vaadittiin lujaa konkretiaa ja käytännön osaamista yms tuossa arkkitehtipuolen mentiin vähän turhan kauas ja syvälle. Vähän olisi konkretiaa voinut laittaa peliin tarkastelemalla jotain esimerkkejä. (Tai siis kyllähän siellä Reimaa ja Le Corbusieriä mehusteltiin ja Speeriä dissailtiin, mutta tuollaiset rajat jättävät tulkinnalle vielä aika paljon tilaa..)

[JR]

Siirrän keskustelua toisesta ketjusta tänne.

Kyllä se AIKA paljon kertoo!

-Suomessa tehdään halvalla
-Suomessa tehdään funktionalistisesti
-Ulkonäkö ei todellakaan ratkaise täällä
-suomalaiset ovat pääosin aivokuolleita nimbyjä jotka eivät edes halua WOW-elämyksiä jokapäiväiseen elämäänsä
-Suurin osa soomalaisista eivät tiedä paremmasta

"miksi tehdä jotain uutta kun vanhakin on ihan tarpeeksi hyvä"

http://taloforum.fi/viewtopic.php?p=54455#p54455

Niin, tässä pitää tietysti miettiä sitäkin, kuka lisäkustannukset maksaisi. Kuinka paljon enemmän sinä olisit esimerkiksi valmis maksamaan asunnosta, että talo olisi jotenkin tavanoimaisesta poikkeava?

Lisäksi kysyn, että onko tilanne Suomessa jotenkin merkittävästi erilainen kuin muualla maailmassa?

[cobaink]

Tuntuma on, että jonkinlainen murroskausi menossa sen suhteen miten omaan asuntaloon/paikkaan kiinnytään. Vaikka netin piti alunpitäen johtaa johonkin etätyödystopiaan, niin näyttäisikin paikallisyhteisöt saaneen ihan uutta potkua. Talo ei olekaan enää vaan katto pään päällä, vaan jonkunlainen itseyden jatke Kyllä siitä voi maksaa.

Viroon, Venäjälle verrattaessa Suomen perusbulkkitalotkin on luxusta.

[grendy]

Viroon, Venäjälle verrattaessa Suomen perusbulkkitalotkin on luxusta.

Sisältä! Kyllä sisustaan ollaan valmiita panostamaan, mutta talon ulkonäkö on mitä on.

Pelkkä laadukkaampi julkisivumateriaali ei maksaisi per asunto paljoa mitään. Kyllä olisin itse valmis maksamaan talon ulkonäköön liittyvistä seikoista, riippuu tietysti paljonko maksaa mikäkin homma. Ja kyllä mielestäni täällä rakennetaan paljon rumempia rakennuksia kuin missä tahansa missä on tullut käytyä. Ei muualla 99% rakentamisesta koostu bulk-valmiselementeistä niinkun täällä.

[Clepe]

Niin, tässä pitää tietysti miettiä sitäkin, kuka lisäkustannukset maksaisi. Kuinka paljon enemmän sinä olisit esimerkiksi valmis maksamaan asunnosta, että talo olisi jotenkin tavanoimaisesta poikkeava?

Miten paljon lisäkustannuksia siitä tulisi, että:
-ikkunat ovat saman kokoisia ja siististi riveissä
-julkisivussa ei näy elementtisaumoja
-julkisivussa ei ole lasitettuja laatikkoparvekkeita
-osassa julkisivuista rappauksessa käytetään muuta väriä kuin valkoista
Luultavasti parvekkeiden poistaminen säästäisi rahaa, elementtisaumojen näkymättömyys taitaa olla vaatimus jo nytkin, noi muut ei maksa mitään.
Ja siis noita parvekkeita voi tunkea mielin määrin sinne pihalle. Sitten bonuksena vois laitta vaikka harjakaton joka ehkä jotain maksaakin.

Tällä tavoin saadaan sellaista yksinkertaista, eleganttia ja ajatonta rakentamista. Kuten vaikka tämä hoasin talo Leppäsuolla. Saatta olla monotonista mutta kun ei ole mitään ärsyttäviä yksityiskohtia niin tämä olisi nykytilanteeseen nähden parannus.

Lisäksi kysyn, että onko tilanne Suomessa jotenkin merkittävästi erilainen kuin muualla maailmassa?

Tilanne on siitä erilainen että monissa muissa paikoissa kilpaillaan laadulla ja hinnalla. Helsingissä ja muissa kasvukeskuksissa kaupaksi menee ihan mikä vaan, joten täällä rakennetaan ihan mitä vaan, eli bulkkia. Sitten muualla Suomessa samat rakennusyhtiöt rakentaa samojen piirustusten ja betonielementtien mukaan, sillä sielä pitää oikeasti minimoida kustannukset, että niistä asunnoista saisi mitään voittoa.