Koppelo kirjoitti:Olisi hienoa, jos joitain näistä merkittävistä muinaisista linnoituksista ja linnavuorista voitaisiin entisöidä
todelliseen kuosiinsa ja loistoonsa joskus. Vaikka toki hankalaa on selvittää alkuperäistä ulkoasua kun
kirjoitettua tietoa ja raunioita on niin niukasti, mutta silti.
Esimerkiksi Rapolan linnavuorella seisova hirsinen linnoitus olisi mahtava vetonaula.
http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto ... inaislinna
http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/ ... ua_varten/
Muutenkin koko hämyssä oleva Suomen esihistoria (--->v. 1200) olisi mielenkiintoista perehdyttävää jos vain aineistoa olisi enemmän.
Kaikki legendat ja heimojen keskinäiset turpaanvetokilpailut yms.
Linnavuoriketjut ja menneiden aikojen heimopäälliköt.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaiset_kuninkaat
Ja sitten kun mennään todelliseen old-schooliin niin kysyttävää on vielä enemmän.
"Ennen meitä Suomessa asui neandertalinihmisiä. Vai asuiko?"
http://www.hs.fi/kuukausiliite/Ennen+me ... 5623810600
"...susiluolasta on tullut kerta kaikkiaan niin kuuma peruna, ettei kukaan halua pitää sitä enää hyppysissään", Museoviraston arkeologi Vesa Laulumaa sanoo apeasti ja nykii pipoaan syvemmälle."
Mutta suotta hävetään kulttuurin ja historiamme köyhyyttä ja annetaan ruotsalaisille ja novgorodille se kaikki kunnia kun kerta täällä
on oikeasti ollut sivilisaatio ja kulttuuri ihan omasta takaa jo ennen heidän vaikutteitaan. Toki itsekin siirtolaisina täällä teurastimme
lappalaiset/saamelaiset pois alta pohjoiseen mutta se on ihan basic.
Samaa mieltä, mielestäni Suomessa pitäisi rekunstroida vanhoja linnoja(esim: raaseporin, kajaanin ja kastelholman linnat) niin kuin on tehty muissa maissa. Se toisi paljon lisää turismia tietyille alueille ja kohentaisi paikallisten imagoa.
bitterfly kirjoitti:Turun linnassa olisi tietääkseni komeammat katot ja puitteet, mutta Turun linna kärsi sodassa pahoja vaurioita.
Harmillisen yleistä Suomessa, katto on iso osa rakennusta, ja tietääkseni turun linnassa oli enne porrasmaiset(en tiedä oikeata nimitystä) julkisivut kattojen päädyissä. On myös jännä että miksi kastelholman linnaa ei kunnosteta, siittä saisi paljon hienomman jos se tehtäisiin entiseen loistoonsa, lisäisi myös turismia.
Jussi kirjoitti:16valve kirjoitti:Raaseporin linnaakaan ei sovi unohtaa tällä listalla
https://www.google.fi/search?q=raasepor ... 20&bih=965
Raaseporin linnaa ei tosiaan pidä unohtaa! Siinä on omanlaistaan melko karua charmia Bomarsundin hökötystä, kuten myös Suomenlinnaa ei voi
oikein linnaksi sanoa ja Kastelholma on ainakin omaan silmään melko ruma.
Taivuin lopulta äänestämään Hämeen linnaa - ainakin itselleni oli yllätys kuinka vanha rakennus on kyseessä. Linna on mukavan vaihteleva eri puolilta
katseltuna. Vallihauta, muurit ja muu ympäristö tukevat linnaa hienosti. Vaikea noista on kyllä valita, Viipurin linnakin on todella hieno (valitettavasti sen olen nähnyt vain kuvissa )
Kastelholma olisi oikeastaan aikakin komea linna jos museoviraston muumioit voisi joskus tehdäkkin jotain järkevää, esim rekunstroida vanhoja linnoja.
frank_hki kirjoitti:Äänestin Olavinlinnaa (ulkoasullisista syistä), vaikka Turun linna on kyllä melko lailla tasoissa (mielenkiintoisemman historiansakin takia). Ruotsi vs Venäjä off topiciin osallistun sen verran, että ainakin Olavinlinnan suhteen venäläisten tyylitaju hakkaa ruotsalaisten 6 - 0
Kyseisten linnojen eroja on aika paljon, turun linna oli aluksi kastelli joka vähitellen muutettiin kivilinnaksi, ja olavinlinna tehtiin yhteen putkeen ja siihen oli kunnolliset piirrustukset jne, muutenkin eri aikakausilta. Turun linna olisi paljon näyttävämpi jos sitä rekunstroitaisiin kunnolla.
Kirsi kirjoitti:RV kirjoitti:Ruotsi on aiheuttanut aikoinaan maallemme ja historiallemme valtavasti korvaamatonta hävitystä (historialliset tiedot ennen 1155, Kuusisto, sodat, maamme edustavimmat lehdot laivanrakennuspuiksi, jne), silti jännästi kannamme kaunaa pääosin meitä hyvin kohdelleille venäläisille...
Minä en ainakaan kanna, eikä kukaan muukaan tuntemani. Suomalaiskansallisesta kateudesta ja pessimismistä voi jauhaa kuinka paljon (kakkaa) tahansa, mutta minä olen menneille suomenkielisille sukupolville kiitollinen mm. siitä, että Suomen itsenäistyttyä sisällissodan ryydittämänä otettiin fokus tulevaisuuteen. Ruotsinkieliselle kansanosalle, joka oli ollut vallassa vuosisatojen ajan, taattiin heidän oikeutensa, eikä jääty kaivelemaan menneitä. Se olisikin ollut vain nöyryyttävää. Suomen historia Ruotsin vallan aikana ei itseäni juuri kiinnosta, koska silloin ei tapahtunut mitään. Sodittiin, poltettiin Suomen kaupungit ja maaseutu uudelleen ja uudelleen joko venäläisten tai "omien" toimesta, joten ei tapahtunut mitään.
Turun linna on tietystikin kokenut paljon muutoksia, mutta olen tyytyväinen, että sekä tuomiokirkko ja linna ovat säästyneet 1800-luvun tökeröiltä tyylihistoriallisilta "restauroinneilta", jotka ovat koituneet monen ruotsalaisen keskiaikaisen katedraalin kohtaloksi. Ei siellä ole yhtäkään kirkkoa, joka tunnelmaltaan on samaa tasoa Turun tuomiokirkon kanssa. Sama pätee Trondheimin Nidarosdomeniin. Toisaalta on täällä meilläkin keskiaikaisia asuinkartanoita pahoinpidelty. Linnan vaikuttavuutta vahvistaa ainakin omalla kohdallani myös sitä ympäröivä, historiallista ilmettään säilyttänyt kaupunki. Linkki linnan ja asutuksen välillä on tärkeä, vaikka rakennusten ikien välillä olisikin monta sataa vuotta. Täytyy sanoa, että savolaiset ja turkulaiset ovat pitäneet vanhasta linnakaupungistaan parempaa huolta kuin hämäläiset.
Öhöm, jos katsoo edes ohimennen Turun tuomiokirkkoa niin huomaa että sen huippu ei oikein sovi siihen, ja se on totta, koska ei se kuulunukkaan siihen alunperin. Ja voin sanoa että Suomi on maa missä on pidetty huonoiten huolta siittä että rakennushistoriallisesti tärkeään paikkaan ei pistetä 60-luvun leegopalikkaa.