Taloforum.fi

[Kantti]

Tässä nyt vielä nurin menevä puutalo


Rakennus joka ei saa minkäänlaista ylläpitohuomiota näytää harmaalta likaiselta ja mitättömältä, kuin piilokuva jossa on tehtävänä etsiä rakennuksen vanha maalinpeittämä koristeellisuus.
Sisäänkäynnin tontin kauppakäytävään olisi voinut tehdä rakennusten välissä oleva yhdysrakennus purkamalla. Puutaloon olisi voinut sovittaa samanlaista ravintolatoimintaa kuin siellä on nytkin, sisäänkäynti olisi vain kauppakäytävän puolella. Tosin kebab- paikkana se menisi ehken vähän hukkaan ja olisi mahdollisuuksiensa alikäytössä.


Rakennuksesta löytyy runsaasti yksityiskohtia jotka vain odottavat pääsevänsä esiin yhdenmukaisen peittovärin alta. Julkisivu olisi palautettava entiselleen monenkirjavasta paikkailusta, ja talo olisi kuin jalokivi sormuksessa

[Darre]

Turun kaupungin sivuille on ilmestynyt kunnianhimoisesti nimetty raportti Turun rakennusperintöohjelma. Ohjelman luonnos on ladattavissa PDF-muodossa.

http://www.turku.fi/Public/default.aspx ... deid=11976

Raportti alkaa juhlavasti: "Turku on viihtyisä, omaleimainen ja houkutteleva kaupunki eritoten hyvin hoidetun kulttuuriympäristönsä ansiosta. Suomen vanhin kaupunki toimii esimerkillisesti vanhan ja uuden rakentamisen yhdistämisessä."

Tuli vaan mieleen tästä Kauppiaskadun talosta. Muutenkin koko juttu haisee pelkältä maljapuheelta. Jos ei mitään käytännössä tapahdu, niin paskaakos tässä jaarittelemaan. Toki on hienoa, että asioihin otetaan kantaa, mutta se jatkuva purku-uhku, varsinkin puutalojen kohdalla, on ehdottomasti ristiriidassa koko tämän hehkutuksen kanssa. Lueskelin tämän raportin läpi ja se on kyllä täysin kriitikitöntä hekumaa. Asiasta voi muuten jättää palautetta, joten eikun emailit helisemään.

[Kirsi]

Onhan se surullista, että puutalot tarvitsevat suojakseen noin sata kaveriaan, jotta niillä olisi mahdollisuus säilyä katukuvassa. Musta tuollainen purkamisen itsestäänselvyys keskustan kehittämisessä on vaan outoa haaskaamista, ei yhtään ekologista, jne. Luin tuon rakennusperintöohjelman, jossa kävi ilmi sekin, että Turun keskustaa kiertävät, puutalovaltaiset esikaupunkialueet ovat olleet perusparannuskohteena 1980-luvulla ja siten ne ovat säilyneet tähän päivään saakka suht hyvin. On toisaalta ihan luontevaa, että asuinalueet suojellaan ja ydinkeskusta on sitä rajumman muutoksen aluetta, mutta kun nykyrakentaminen jättää niin paljon toivomisen varaan. Jopa samaan urbaanisuuden tasoon, mikä on vanhassa, on vaikea yltää. Ja sitten on ne muut syyt. Yhdessä suomalaisessa blogissa, olisko ollut Pretty Gingham, mainittiin joskus, että Turussa ne tähän päivään säilyneet vanhat talot ovat jostain syystä ihan poikkeuksellisen tunnelmallisia. Se oli musta naulan kantaan. Ja taas sitä pelkkää subjektiivista arvottamista, tietysti.

[bitterfly]

Lieneekö ensimmäinen puutalo tuossa korttelissa purettu Alvar Aallon luomuksen tieltä ja siitä se sitten on lähtenyt.

[Darre]

Lieneekö ensimmäinen puutalo tuossa korttelissa purettu Alvar Aallon luomuksen tieltä ja siitä se sitten on lähtenyt.

Paikalla oli heti Turun palon jälkeen rakenettu puutalo (suunnitelija Charles Johnsson). Talo oli ajan myötä muuttanut muotoaan aika radikaalisti ja se purettiin 1928 kun lehtitaloa alettiin rakentamaan. Johnsson suunnitteli myös toisen puutalon Eerikinkadun ja Kauppiaskadun kulmaan, mutta sen tilalle rakennettiin tietenkin Bassin suunnittelema kaksikerroksinen kivitalo. Minulle Johnssonin tutuin rakennus lienee ns. Trappin talo (sekin Kauppiaskadulla), jossa toimi 1900-luvun alussa Trappin rautakauppa. Sen purettiin muistaakseni Wiklundin toimesta 40-luvulla.

[bitterfly]

^ "Hauska" kysymys kuuluukin? Oliko aikoinaan oikein purkaa Bassin ja TS:n talon paikalta puutalot?

Mikä oli se pyhitetty rakentamisen aikakausi?

[Darre]

^ "Hauska" kysymys kuuluukin? Oliko aikoinaan oikein purkaa Bassin ja TS:n talon paikalta puutalot?

Mikä oli se pyhitetty rakentamisen aikakausi?

Niinpä. Käsite Turun tautihan on syntynyt jo 1900-luvun alussa kun lehdissä kirjoitettiin Åbo smittan -ilmiöstä. Tällä tarkoitettiin Turun vimmaa purkaa vanhoja puutaloja kivitalojen tieltä. Vitsinä voisi heittää, että Turku rakennetaan 100 vuoden välein kokonaan uusiksi.

[bitterfly]

Turun palo ja pääkaupungin menetys on saattanut vaikuttaa turkulaisten suhtautumiseen keskeisiä rakennuksia kohtaan. Ei ole enää nähty järkeä vanhan vaalimisessa, kun se ei ole oikeastaan edes ollut vanhaa kaupungin historian mittakaavassa, vaan kaikki on tuntunut uudelta ja turhalta, jonka voi korvata vielä uudemmalla. Varsinkin 1900-luvun alussa ollaan oltu niin lähellä Turun paloa ja kaupungin määräävän statuksen menetystä, että ne ovat hyvin voineet heijastella aikalaisten päätöksiin, ja sitä seuraavat polvet ovat taasen jatkaneet tätä perintöä.

[Kantti]

Kohua talojen purkamisesta Turussa ei aiheuttanut puutalojen purku vaan kauniiden kivisten jugendtalojen silmitön lanaaminen elementtihirmujen jalkoista, ja sen aiheuttama kontrasti uuden ja vanhan katukuvan välillä. Selvää tietenkin on ettei Turku voinut jäädä keskustaltaan puutalovaltaiseksi väestön lisääntyessä voimakkaasti. Alkupaukku oli kuitenkin isompien jugendtalojen hävittäminen ja liian myöhään heränneen Turun Historiallisen museon voimattomuus grynderien rynnistyksessä Turun poliittisessa vaikuttamisessa. Rippeitä vanhasta suuren uudelleenrakentamisen jäljiltä on vielä mutta yksi kerrallaan niitä ollaan vääntämässä nurin siellä sun täällä.

Jos Turun katukuvasta ja ilmeestä puhutaan, ei Turussa tarvita välttämättä sileitä H&M formaattiin rakennettuja lastulevyseiniä yhdenmukaisilla räystäskorkeuksilla, vaan jotakin jota muualta Suomesta ei voi löytyä, jonka löytää vain Turusta. Se on tietenkin vanhan kaupungin siellä täällä paikoin säilynyt kerrostuma - suuressa osassa keskustaa Turun palon jälkeinen. Vanhat kaupunkikuvakerrostumat ovat kuin lapsuus, se on vain kerran pilattavissa!

Jahas, bitteri onkin ehtinyt kirjoittaa uuden kommentin.
Itse en usko että pääkaupunkiuden menetys on ollut näissä purkamisissa minkäänlaisessa roolissa vaan puhdas rahanteko, mutta ei sekään kokonaan vaan tähän liittyy juuri kaupungin kasvu jota ei ole voitu toteuttaa puutalokeskustalla. Tämän lisäksi kyse on ollut merkittävältä osalta myös hyvä terveellinen ja mukava asuminen johon kerrostalorakentamisen myötä on tullut sisävessat, keskuslämmitys ja juokseva lämmin vesi. Turku ei missään tapauksessa olisi voinut jäädä niihin asemiin missä se puutalokaupunkina oli.
Kuitenkin, kuten on käynyt selväksi, itse en näe mitään järkeä 100 vuotta vanhojen stabiilien katunäkymien purkamisia ellei sille ole todella vahvaa perustetta. Jos Turku alkaa näyttämään Espoolta, ollaan menossa päin helvettiä!

[hmikko]

Yhdyn tässä edellisiin kommentoijiin, mutta tulee semmoinen tunne tästä keskustelusta ja yleisemminkin, että rakennusten suojelemisessa on taustalla myös ajatus, että tilalle tulee aina arkkitehtuuriltaan huonompaa ja huonommin naapureihin sopivaa. Turun keskustassa tämä on tainnut pitää paikkansa lähes poikkeuksetta ainakin noin vuoden 1960 jälkeen. Nykyajan näkövinkkelistä ei kuitenkaan ehkä pidä olettaa, että sata vuotta sitten suhtauduttiin samoin. Tietty myös jugendia osa piti mauttomana hörhöilytyylinä silloin kun se oli uutuus.

Jotensakin toivoisi, että julkisivuihin alettaisiin taas panostaa siitä näkovinkkelistä, että myös jalan kadulla kulkevan kokemus paikasta on tärkeä, ja että se voisi olla jopa jotenkin ylentävä, suurta sanaa käyttääkseni. Viime vuosina keskustaan rakennetut kerrostalot on tehty katuun kiinni, mikä on yhtenäistänyt näkymiä, kuten oikein ja hyväksi on, mutta julkisivuja on tehty aika monessa kohtaa minimienergiaperiaatteella. Esimerkkinä nyt vaikka se Eerikinkadulle Postitaloa vastapäätä tehty keltatiilinen kerrostalo. Muurattu tiilijulkisivu on parempi kuin elementtijulkisivu, mutta muuten talo on perin mitäänsanomaton. Tuommoisella paikalla olisi voinut yrittää.

[Kantti]

Ainahan nämä menee negaation puolelle koska hyvin ja oikein tehty ei herätä tunnemyrskyjä samalla tavalla kuin huonoksi koetut ratkaisut ja kiistellyt suunnitelmat. Itse olen pitänyt Turun nykyrakentamisen laadun mittatikkuna Turun ruotsalaisen seurakunnan taloa Aurakadulla.


Erilaisuudesta huolimatta rakennus sopeutuu hienosti 100 vuotta vanhempien sivuilla olevien talojen kanssa katukuvaan! Tärkeimpiä elementtejä on rakennuksen koko, sen korkeus ja värimaailma jossa se muodostaa 2000 -luvun rakennuksena hienon kontrastin riitelemättä vähääkään naapuritalojen kanssa.


Aurakatu Yliopistonkadun kulmasta ylös taidemuseolle on muutenkin vastustamattomampia kadunpätkiä, poislukien Phoenixin talon tilalle 60 -luvulla rakennettu normitalo.


Turun oikeustalo on laadukkaimpia rakennuksia 2000 -luvun Turussa niinikään, arkkitehti Pekka Pitkäsen eräs päätyö. Molemmat näistä esimerkeistä ovat kuitenkin julkisia erikoisrakennuksia, aivan erilaisella budjetilla tehtyjä kuin asuintalot.

Asuintalojakin voidaan silti tehdä ilman että paiskotaan märkää rättiä vanhempien naapuritalojen silmille. Oikeustalosta Sairashuoneen katua pari sataa metriä eteenpäin löytyy jo aikaisemminkin linkittämäni taloryhmä

[Kantti]

Tämän päivän Turun Sanomat läväytti melkoisen kehityssuunnitelman jossa Uudenmaankadun/Aninkaistenkadun autoliikenne ohjattaisiin alittamaan Aurajoki noin kilometrin pituisella tunnelilla ja samalla tehtäisiin suuri parkkiluola Vartiovuoren alle. Louhen parkki suunnitelman mukaan myös laajenisi. Kulku Vartiovuoren parkkiin tulisi myös suoraan tunnelista kuten Louheenkin. Sunnitelman takana on arkkitehti Marco Casagrande.

Autoliikenne alittamaan Aurajoki


Arkkitehti Marco Casagrande kyllästyi katselemaan Turun keskustanpirstaleisuutta ja päätti toteuttaa oman suunnitelmansa Turun ydinalueiden yhdistämiseksi. Hän ehdottaa, että autoliikenne ohjattaisiin kulkemaan Aurajoen ali kahdessa kolmikaistaisessa ja noin kilometrin pituisessa kalliotunnelissa. Näin tunnelin maanpäälliset alueet – Tuomiokirkkosilta ja sen läheiset pätkät Uudenmaan- ja Aninkaistenkatua – voitaisiin rauhoittaa liikenteellä. Ratkaisu antaisi keskustan sydänalueet Tuomiokirkolta Kauppatorille jalankulkijoille, pyöräilijöille ja joukkoliikenteelle.

Casagranden mielestä on vain realismia, että ihmiset haluavat autoillaan lähelle keskustaa. Pysäköintiongelmat ratkeaisivat rakentamalla Vartiovuoren alle iso pysäköintiluola ja laajentamalla nykyistä Louhea. Tunnelista olisi pääsy molempiin. Casagranden ehdotuksen kannalta oli onnekasta se, että Myllysilta notkahti pari vuotta sitten. Kun uutta siltaa alettiin rakentaa, selvisi joenpohjan kairauksissa että joen alla tulee kallio vastaan noin 20 metrissä. Tätä ennen ei tietoja kalliosta ollut käytettävissä.

LUE LISÄÄ TURUN SANOMIEN SUNNUNTAISIVUILTA

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/421393 ... n+Aurajoki

Huikea suunnitelma joka ei toteutune aivan ensi vuonna! Erinomainen avaus kuitenkin josta tullaan keskustelemaan lähivuosina kuten pikaratikoista, molemmat näistä koskettavat keskustan tulevaa luonnetta. Tässä puhutaan nyt todellisesta kehityksestä kävelykeskustan suuntaan ja kevyen liikenteen positiosta ydinkeskustassa!

[bitterfly]

Juuri tällaista Turkuun pitäisi saada. Harmi vain, että parhaimmat ratkaisut maksavat eniten.

Mutta eikö tämä kuitenkin kuuluisi tuonne liikennehankkeet ketjuun? Ihan siksikin, että uskon monien hylkivän tätä ketjua.

[Tehari]

*Huhhuh kaikkee ne keksii ku ei oo muutakaan tekemistä.

[Kantti]

Turkulaisessa oli juttu Österbladin tontista joka on seuraavana hampaissa Kauppiaskadun ja Linnankadun kulmassa

Torinkulman kaavamuutos on vasta alkua

Viime aikoina paljon puhututtaneen torinkulman kaavaehdotuksen myötä Turun keskustan vanhojen puutalojen kohtalo on ollut jatkuvasti tapetilla. Eikä loppua tunnu näkyvän, sillä seuraavaksi kaavaillaan jo suunnitelmia Kauppiaskadun ja Linnankadun kulmassa olevien puutalojen varalle.
– Tämä osa tulee työn alle seuraavaksi, tai ainakin lähivuosien aikana, Turun kaupungin asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen toteaa.

Aikaisemmin Linnankatu 7 B:n ja Kauppiaskatu 3:n välillä oleva rakennus sekä Dynamon rakennus olivat keskusteluissa pääkirjaston laajennuksen yhteydessä. Laajennusta suunniteltiin puutalojen paikalle, jolloin selvitettiin talojen kuntoa.
– Silloin museovirasto totesi, ettei suojeluarvoa ole.

Hintsasen mukaan tilanne oli kirjastolaajennuksen yhteydessä kuitenkin toinen ja vanhaa kaavaa uudistettaessa suojelukeskustelulle saattaisi löytyä uutta pontta.
– Ihan varmasti, kun tulemme tekemään korttelin siihen osaan uutta kaavaa, niin suojelukeskustelu käydään taas.

Turun kaupunginvaltuuston viime viikolla hyväksymässä samassa korttelissa sijaitsevan torinkulman kaavaehdotuksessa suojeluehdotus jäi alakynteen. Hyväksytty kaavaehdotus mahdollistaa kahden pienen puutalon purkamisen Eerikin- ja Kauppiaskadun kulmasta. Tilalle on mahdollista rakentaa uusia, viereisten talojen korkuisia rakennuksia.
– Museovirasto olisi halunnut suojella TS:n talon ja Bassin välisen rakennuksen, mutta se ei mennyt läpi.

Hintsanen ei pidä kuitenkaan varmana, että saman korttelin muiden puutalojen kanssa tulisi käymään samoin.
– Siitä tulee varmasti puolesta–vastaan-keskustelu ja on mahdollista, että talot halutaan suojella. Jos ne suojellaan, niin silloin pitäisi kyllä suojella molemmat talot, sekä Dynamon että kulmassa oleva talo, Hintsanen pohtii.

Puutalokeskustelu huolestuttaa pienyrittäjiä

Kauppiaskatu 3:n tiloissa vuokralla toimiva yrittäjäpariskunta on seurannut korttelia koskevaa kaavakeskustelua huolestuneena. Vaikka kyseinen puutalo ei olekaan joutumassa moukarin uhriksi ainakaan vielä, näkevät yrittäjät tilanteen päätyvän vielä hydrauliikkamurskaimen hampaisiin.
– Tuntuu siltä, että tuollaiset asiat ovat jo ennalta sovittuja ja asiat lopulta ohjataan valitettavasti siihen suuntaan, Alberto Condori pohtii.

Kaksi vuotta samalla paikalla toiminut Inka Wasi -liikkeen yrittäjäpariskunta on vuokratilaan tyytyväinen. Vaikka lämmintä vettä ei tule ja alakertaa lämmittävät vain pienet sähköpatterit, ei pariskunta valita.
– Tilana tämä on unelmien täyttymys. Puutalomiljöö ja sijainti ovat meidän toiminnallemme mahtavia, Hannele Leivo kiittää.

Leivo kuitenkin myöntää, että päivittäin ajatuksista pienen siivun ottaa myös tulevaisuuden ajattelu. Jos puutalot päätetään purkaa, on uusi liiketila vaikea löytää.
– Uusien talojen hintaluokka on varmasti toinen, joten tuskin tulisimme tähän takaisin, Leivo sanoo.

Vaihtoehtona pariskunta näkee joko verkkokauppaan tai toiseen suureen kaupunkiin siirtymisen, kuten Helsinkiin tai Tampereelle. Turun keskustasta pienyrittäjille sopivan hintaluokan liiketiloja kun ei tunnu löytyvän. Tällä hetkellä yrittäjät tyytyvät nykyiseen rooliinsa odottajina.
– En murehdi paljon etukäteen, mennään tilanteen mukaan, Condori sanoo.

http://www.turkulainen.fi/artikkeli/198 ... asta-alkua
Österbladin tontin liiketilat tulevat kaikissa vaihtoehdoissa - säilyvät kadunvarsitalot tai eivät - kokemaan sellaisia muutoksia että tuon jutun yrittäjäpariskunnalla tuskin on edellytyksiä jatkaa tuolla.