Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä Objectif Lune
#47625
RV kirjoitti: Näin! Minä itse haluaisin suunnitella kaupunkia kaikkien etujen mukaisesti. Jos huomioi myös autoilijoiden edun, se on vihreiden kaupunkisuunnittelijoiden mielestä heti autoilun "suosimista". Kaikkien liikennemuotojen pitää olla sujuvia, eikä myöskään toistensa esteitä. Omasta mielestä mun mielepiteet ovat tässä suhteessa varsin kansalaisten valtavirtaa mukailevia ja maltillisia, mutta jotenkin äänekäs viherryhmä aina hyökkää näyttävästi maltillisiakin oman mielipiteensä vastaisia kannanottoja vastaan. 70-luvulla taistolaiset - nykyään vihreät? Kärjistäen ;)
Öh, eikö autoilijoiden edun edistäminen ole autoilun suosimista? Sujuva autoliikenne ei pelkästään nopeuta autoilua vaan lisää myös sen määrää. Lisääntynyt autoilu taas vaatii jälleen enemmän tilaa autoille, jos sitä halutaan sujuvoittaa jne. Mitään "kaikkien etua" ei ole, koska resurssit (raha ja maa-ala) ovat rajalliset. Jos investoidaan julkisia varoja autoiluun, on se väistämättä pois jostain muualta. Ainoa kaikkien etu, jonka mä liikennepolitiikassa näen on se, että pyritään edes jotenkin välttämään luonnon tuhoaminen, joka nyt melko ilmeisesti on kaikkien tappio.

Siinä toki olet oikeassa, että olet selvästi maltillista valtavirtaa, joka tosin on vähintään yhtä äänekäs, kuin "viherryhmä".
tekijänä bitterfly
#47626
Yksityisautoilua ei pidä sujuvoittaa siellä missä muilla kulkuneuvoilla on järkevämpää liikkua. Kaupungeissa yksityisautoilu on eimättä kaikkein järjettömin panostuksen kohde. Teitä tulisi ensisijaisesti kehittää raskaan liikenteen näkökulmasta logistiikalle, ei yksityisautoilulle. Kun astutaan sille vyöhykkeelle jossa autoilu alkaa olla järkevämpää voi kehittämisen painoa suunnata enemmän henkilöautoliikenteeseen.

Mielestäni pitäisi painottaa sitä puolta asiasta, että yksityisautoilu kaupungissa on ensi sijaisesti viihdettä ja luksusta varten, eikä sillä täten pitäisi olla merkittävää asemaa kaavoituksessa. Sen takia autoilun verottaminenkin nimen omaan kaupungeissa voisi olla ymmärrettävää, kun taas maaseudulta tulisi karsia autoilun lisäkustannuksia. Autoilun verotusta pitäisi myös muokata niin, että tietyt erityisryhmät saisivat vapautuksia myös kaupungissa.

Haluan oikeastaan karsia sellaisen ryhmän olemassa olon kuin "autoilijat" ja korvata sen vaikka termillä "autoilun harrastajat", kun puhutaan kaupunkiolosuhteista. Kun ihminen haluaa mennä töihin nimen omaan autolla, hän haluaa tehdä sen kaupunkiin sopimattomalla poikkeavalla tavalla, hänen tulisi olla valmis maksamaan korkeampia veroja ja tietulleja tästä erityisestä luksuksesta, joka on kaupungille haitallista, sillä hän kuluttaa ja luo tarpeetonta infrastruktuuria, lisää yleistä turvattomuutta ja likaa paikallista ilmaa ja äänimaailmaa.
Avatar
tekijänä Jim
#47630
Muistuttaisin kuitenkin, että yksityisautoilu kartuttaa valtion kassaa n. 4,5 miljardia vuodessa (autovero, polttoainevero, ajoneuvovero ja muut maksut), josta vain PIENI osa palautuu autoilijoiden "etujen" ajamiseen. Millähän rahalla, myös joukkoliikenteen käyttämien teiden rakentaminen maksetaan? Finanssi- ja veropolitiikalla voidaan saada yksityisautoilu kuriin, mutta joukkoliikenteen käyttömaksut nousevat varmasti enemmän kuin laskevat, vaikka joukkoliikenteen käyttäjien määrä nousisi.

Huomauttaisin etten itse käytä työ- tai koulumatkoihini autoa, vaan joukkoliikenne toimii Etelä-Haagassa todella hyvin :)
Avatar
tekijänä RV
#47631
Jim kirjoitti:Muistuttaisin kuitenkin, että yksityisautoilu kartuttaa valtion kassaa n. 4,5 miljardia vuodessa (autovero, polttoainevero, ajoneuvovero ja muut maksut), josta vain PIENI osa palautuu autoilijoiden "etujen" ajamiseen. Millähän rahalla, myös joukkoliikenteen käyttämien teiden rakentaminen maksetaan? Finanssi- ja veropolitiikalla voidaan saada yksityisautoilu kuriin, mutta joukkoliikenteen käyttömaksut nousevat varmasti enemmän kuin laskevat, vaikka joukkoliikenteen käyttäjien määrä nousisi.

Huomauttaisin etten itse käytä työ- tai koulumatkoihini autoa, vaan joukkoliikenne toimii Etelä-Haagassa todella hyvin :)
Näin! Itse käytän joukkoliikennettä mahdollisuuksien mukaa; Porvoosta käsin matka on pakko tehdä autolla Helsinkiin, koska jostakin käsittämättömästä syystä kaupunkien välillä puuttuu junayhteys, mikä on päättäjien mielestä vähemmän tärkeä kuin tyyliin Peräharju-Korpimetsä-lisäraide :? Bussilla matkustamista metropolialueella en harrasta mukavuuden, mutta myös periaatteen vuoksi.
Avatar
tekijänä Clepe
#47634
Jim kirjoitti:Muistuttaisin kuitenkin, että yksityisautoilu kartuttaa valtion kassaa n. 4,5 miljardia vuodessa (autovero, polttoainevero, ajoneuvovero ja muut maksut), josta vain PIENI osa palautuu autoilijoiden "etujen" ajamiseen.
Suomi on pieni viennistä riippuvainen maa, jolla ei ole omia öljyvaroja tai mainittavaa autoteollisuutta. Jotta vaihtotase pysyisy Suomen kannalta mahdollisimman edullisena kannattaa tuontitavaroiden käyttöä rajoittaa mahdollisimman paljon. Olemme kuitenkin mukana erinäisissä vapaakauppajärjestöissä, joten emme voi suojella kotimarkkinoita ulkoimaisilta tuotteilta tuontitariffien avulla. Siksi öljypohjaisia polttoaineita on erittäin järkevää verottaa haittaveroin. Lisäksi kova polttoaineiden kova verotus koko Euroopassa on luonut edellytykset entistä taloudellisemmille autoille. Käytännössä autoliikenteen verotuksen tehtävänä on estää suomalaisten rahojen valuminen venäjän oligarkkien taskuun, eli kaikkien Suomalaisten etu.
Jim kirjoitti:Millähän rahalla, myös joukkoliikenteen käyttämien teiden rakentaminen maksetaan? Finanssi- ja veropolitiikalla voidaan saada yksityisautoilu kuriin, mutta joukkoliikenteen käyttömaksut nousevat varmasti enemmän kuin laskevat, vaikka joukkoliikenteen käyttäjien määrä nousisi.
Ongelma nimenomaan on että joukkoliikenne täällä kulkee teillä eikä kiskoilla. Suurin osa joukkoliikenteestä liikkuu kuitenkin kunnallisilla teillä, jossa valtion rahoja ei ole. En oikein ymmärrä mitä tarkoitat sillä että joukkoliikenteen kustannukset kasvavat jos käyttäjiä on enemmän. Se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Ongelma linja-autopohjaisessa järjestelmässä on kuitenkin se että sitä on miltei mahdotonta saada yritystaloudellisesti kannattavaksi, sillä bussi on yksikkönä aivan liian pieni. Meillä on myös yhdyskuntarakenne joka suosii henkilöautoja ja monin paikoin estää järkevän ja taloudellisen joukkoliikenteen.

Tämä ketju on menny vähän offtopiciksi; kannattaisi varmaan siirtää sinne auto vs joukkoliikenneketjuun.
tekijänä hmikko
#47635
Clepe kirjoitti: Jotta vaihtotase pysyisy Suomen kannalta mahdollisimman edullisena kannattaa tuontitavaroiden käyttöä rajoittaa mahdollisimman paljon.
Asia ei ole mitenkään noin suoraviivainen. Pohjois-Korean voisi sanoa rajoittaneen tuontitavaroiden käyttöä mahdollisimman paljon. Siitä ei ole seurannut mitään taloudellista sukseeta. Vaihtotase kannattaa tietysti pitää kunnossa, mutta tuonnin rajoittaminen ei ole mikään itsetarkoitus. Maailmalta voi ostaa kaikenlaista oikeasti hyödyllistä ja tuottavuutta parantavaa, mitä Suomesta ei saa tai täällä ei kannata tehdä.
Avatar
tekijänä Clepe
#47651
voisiko OT viestit siirtää tänne, niin keskustelua voisi jatkaa siellä?
tekijänä teme
#47806
Tommy Poikola (HBL) blogasi taannoin:
Merva Mikkolan (Vihr) tekemän valituksen liitteenä on Kut Bymanin (ps/sit) kirjoittama asioita selventävä muistio. Valituksen mukaan on syytä tutkia miten ja miksi rakennusyhtiö SRV on ollut kaavamuutoksessa ihan alusta asti mukana.

Tämän ns. tornitalotontin arvo on 150 miljoonaa euroa ja se sijaitsee tulevan metroaseman kupeessa.

Mikkola väittää SRV:n päässeen arvotontinkulmaan kiinni ilman kilpailutusta ja että asian käsittely on muutenkin hoidettu vastoin kaupunkisuunnittelun periaatteita...
http://helsinginmetro.posterous.com/kuuleko-keilaniemi
Louko kiistää tietenkin. Osaisiko joku kertoa että mistä tässä nyt on kysymys?

Minua on koko ajan vaivannut tässä se että tonttimaan tuotto nousee kokoajan saman verran kuin tunnelin kustannusarvio, ollen koko ajan sama summa. :)

Sen tunnelin maksaa kokonaan Espoon kaupunki, tonteista Loukon kommenttien mukaan sitten markkinahinta, eli riskit on Espoolla.
Avatar
tekijänä Janne_H
#50464
Tapiolan keskustassa Keskustornin vieressä sijaitsevassa Länsimetron toimistossa on pari makeeta pienoismallia Keilaniemestä ja Tapiolan seudusta.

Kuva

Kuva


Tähän pienoismalliin on sisälletty kaikki alueella jollakin tasolla suunnitteilla olevat tornit.
Kuva

Kuva

Keilaranta Tower jostain syystä tehty vanhalla designilla.
Kuva

Kuva

Noista kahdesta tornista oikealla on ollut tosi vähän mitään tietoa. Samat ovat olleet mukana Keilanimi Towersien maisemaselvityksissä.
Tuo lähinnä liittymää oleva torni on se sama, jonka Museovirasto valitti pilaavan maisemat Munkkiniemestä katsottuna.
Kuva


Lopuksi vielä itse ketjuun liittyvä linkitys. Tuoreen kaupunginvaltuutetun mietteitä Keilaniemi Towerseista: http://kaupunkitilassa.blogspot.fi/2012 ... ornit.html
Avatar
tekijänä Krio
#50465
Hyvän näköinen skyline tulossa Keilaniemeen, mutta mikä on tuo alue torneineen, joka on viimeisessä kuvassa etualalla? Tuntuu, että se on kokonaan mennyt ohitse eikä se Leppävaaraltakaan näytä.
Avatar
tekijänä Janne_H
#50467
Krio kirjoitti:Hyvän näköinen skyline tulossa Keilaniemeen, mutta mikä on tuo alue torneineen, joka on viimeisessä kuvassa etualalla? Tuntuu, että se on kokonaan mennyt ohitse eikä se Leppävaaraltakaan näytä.
Tuossa kuvan yläpuolella kirjoitin kyseisistä torneista. Ilmeisesti pitää siirtyä laittamaan kuvatekstit kuvien alle. Jäännyt tavaksi laittaa kuvan yläpuolelle..
Alue on siis Maarinsolmu, Kehä l:den, Kalevalantien ja Tekniikatien risteysalue. Alueelle on kaavoitettu 17-kerroksinen Maarinsolmun torni, josta talossa ollaan keskusteltu viimeksi 2008. Täällä näin http://taloforum.fi/viewtopic.php?p=20382#p20382

Noista kahdesta muusta tornista ei ole kovinkaan paljoa ollu tietoa. Mutta ilmeisesti tuommoisiakin siis suunnitteilla. En tiedä onko jo kaavoitettu vai onko vielä kesken.
Avatar
tekijänä Clepe
#50475
Täytyy sanoa ettei tuolla Suur-Tapiolan alueella ainakaan katutila, taloudellisuus, rakennustehokkuus tai elävyys ole ollut suunnitteluun vaikuttavia seikkoja...Eli ainakin suunnittelussa ollaan kunnioitettu alueen alkuperäishenkeä.
  • 1
  • 18
  • 19
  • 20
  • 21
  • 22
  • 49