Taloforum.fi

[Kantti]

Mikäli talo korjataan ilman että seinärakenteet ensin puretaan, ja tutkitaan mahdollisen mikrobikasvuston kehittyminen materiaaleihin tulipalon jälkeen, on olemassa riski että se myöhemmin todetaan asumiseen kelpaamattomaksi. Selkeintä olisi tässä vaiheessa rakennuksen purku. Jos tilalle rakennetaan uusi - luultavasti puutalo - on tietenkin mahdollista että vanhan rakennuksen ulkoseinämateriaali käytetään uudelleen kulissimaisena jotta saman pihan rakennukset säilyttävät yhteinäisen ulkoisen olemuksensa. Tämä olisi omasta mielestäni suositeltavaa tässä ympäristössä. Museovirasto ei varmaankaan hyväksy tämän tapaista ratkaisua vaan edellyttää alkuperäisyyttä?

Vaikea nähdä että tuosta tämän jälkeen voisi kovin suoraan ryhtyä korjaamaan vanhaa, lähes kokonaan palanutta ja pitkään märkänä ollutta hirsitaloa ilman että jokin ei onnistu tarkoitetulla tavalla, ja että tämä tulee ilmi vasta jonkin ajan kuluttua rakennuksen korjauksen jälkeen.

[Ukilainen]

Purkutuomiohan sieltä tuli ja päälle vihjataan jo asemakaavanmuutoksesta:

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/336207 ... +paivakoti

Portsan läntisin pääty siis jatkaa kehittymistään Linnakaupunkia odotellessa...

[Darre]

Mikäli talo korjataan ilman että seinärakenteet ensin puretaan, ja tutkitaan mahdollisen mikrobikasvuston kehittyminen materiaaleihin tulipalon jälkeen, on olemassa riski että se myöhemmin todetaan asumiseen kelpaamattomaksi. Selkeintä olisi tässä vaiheessa rakennuksen purku. Jos tilalle rakennetaan uusi - luultavasti puutalo - on tietenkin mahdollista että vanhan rakennuksen ulkoseinämateriaali käytetään uudelleen kulissimaisena jotta saman pihan rakennukset säilyttävät yhteinäisen ulkoisen olemuksensa. Tämä olisi omasta mielestäni suositeltavaa tässä ympäristössä. Museovirasto ei varmaankaan hyväksy tämän tapaista ratkaisua vaan edellyttää alkuperäisyyttä?

Tämän palaneen talon läheisyydessä, samassa korttelissa jopa, on vuonna 2007 valmistunut Portsakoti. Sekin sai lopulta poikkeuskaavan lähes 20 vuoden väännön jälkeen. Tästä voisi vetää jonkinlaisen ennustuksen, että jotain vastaavaa on tulossa tämän palaneen talon tilalle. Toivottavasti ei sentään vie 20 vuotta tällä kertaa.

Portsakodista vielä sen verran, että talo on betonielementistä rakennettu, vanhan rakennuskannan korkuinen ja siinä on käsityönä tehty puupanelointi. Sen keskustanpuoleinen pääty on mielestäni ihan tyylikäs ja ympäristöön sopiva, mutta se toinen puoli tökkii epämääräisine ulokkeineen. Portsakoti kaiketi osoittaa ainakin sen, että Portsaan rakentaminen on (tai ainakin pitäisi olla) aina erikoistapaus. Odotan jännittyneenä mitä sieltä suunnittelupöydiltä aikanaan tulee.

[Kantti]

Tämän palaneen talon läheisyydessä, samassa korttelissa jopa, on vuonna 2007 valmistunut Portsakoti. Sekin sai lopulta poikkeuskaavan lähes 20 vuoden väännön jälkeen. Tästä voisi vetää jonkinlaisen ennustuksen, että jotain vastaavaa on tulossa tämän palaneen talon tilalle. Toivottavasti ei sentään vie 20 vuotta tällä kertaa.

Tällä samalla tontilla on aikanaan ollut kolme taloa joista yksi paloi jo noin 30 vuotta sitten. Rakennuksissa asui niinä aikoina osin tuollaista vähän elämän sivupoluille ajautunutta porukkaa. Tästä johtuen nämä tulipalot ovat olleet tässä pihapiirissä normaalia herkemmällä koska kaupungin omistamina vuokrataloina olivat onnistuneet keräämään huolettomia veikkoja jotka viettivät pihapiirin sireenimajoissa isommalla joukolla iloisia hetkiä ainakin kesäisin.

Tontti jolla Portsakoti on, oli sekin aikanaan puutalotontti mutta tulipalot olivat tämänkin tontin autioittaneet ja tontti oli autiona melkoisen pitkään, jonkin aikaa tontilla oli nykyisin Aboa Vetus & Ars Novan alueelle sittemmin pystytetty taideteos, Näkymätön Talo. Nyt purettavaksi julistetun talon paikalle on muun muassa ajateltu lastentarhaa.

http://portsa.ts.fi/2012/04/portsan-pal ... paivakoti/

[Kantti]

Siirsin tämän jutun tänne paremmin sopivaan threadiin.

Lisä-OT:na vielä mieluisa bongaus tuosta yleissuunnitelmasta:
”Yleissuunnitelmassa on esitetty kahden tärkeän puiston sisäisen näkymäakselin palauttamista ja avaamista puustoa harventamalla. Näkymät puiston länsiosasta kohti Observatoriota vaativat puiston keskiosan kallioalueen putsaamista kylväytyneestä puustosta ja pensaikosta sekä muutamien puiden poistoa nurmialueiden keskeltä. Observatorion kehäkäytävän näköalatasanteelta kaupunkiin avautuvat näkymät pidetään avoimena poistamalla alapuoliselta rinteeltä puustoa. Observatorion viereltä ja alapuolelta poistetaan myös puustoa, jotta rakennuksen asema Turun kaupunkikuvassa sekä Vähä-Hämeenkadun ja Brahenkadun päätteenä säilyy.”

Tuosta liikojen puiden ja pusikoitumisen raivaamisesta näköalojen edestä olen tasan samaa mieltä ja muutenkin Vartiovuoren puiston kunnostaminen väräyttää herrrrrrkkiä kieliä sisälläni! Åbo Akademi kunnosti pari vuotta sitten vanhan observatorion, kaupunki voisi nopeasti alkaa toteuttamaan tekemäänsä suunnitelmaa puiston osalta!

Mistä oikein löydät noita vanhoja hienoja kuvia?

[Aboa]

Nuo isot & vanhat kuvat ovat Svenska litteratursällskapet i Finlandin vastikään julkaisemia kuvia K.E. ”K.J:n serkku” Ståhlbergin arkistoista. Laadukkaita kuvia, ei voi muuta sanoa:
http://farm8.staticflickr.com/7227/7067 ... 4efc_o.jpg

Kaupunki voisi vauhtiin päästyään samalla parturoida myös Samppalinnan puistossa sijaitsevan G.A.Petreliuksen muistomerkin edustalla sijaitsevan rinteen jotta hieno näköala kaupunkiin jälleen palautuisi. Vähän outoa muutenkin, että kaupunki on päästänyt näiden hienojen näköalatasanteiden edustat aikojen saatossa rehevöitymään.

[Kantti]

Turun Kivipainonrakennus (Stefan Michailow 1910)


Kuva vuodelta 2010. Rakennus on paalutettu, peltikatto on uusittu sekä ikkunalistat ja kerroslista, seinärappauksia korjattu


Turun Kivipainon rakennus tänään. Talossa toimii kaksi teatteria, Mikko Koukin perustama Linnateatteri ja Turun Nuori Teatteri. Tämän lisäksi rakennuksessa on muita tiloja.
http://tinyurl.com/d6chk9p

[hmikko]

Onpa muuten tipitarkkaan asvaltoitu piha. Joku nurmikivi tms. ois voinut olla paikallaan.

[Kantti]

Onpa muuten tipitarkkaan asvaltoitu piha. Joku nurmikivi tms. ois voinut olla paikallaan.

Totta! Se kun ei ole enää asuintalon piha niin on siitä tehty parkkipaikkoja, pihan toistasataa vuotta vanhassa puutalossa on ollut pitkään kaupungin virastotiloja. Pihaa voisi hyvin silti somistaa ainakin Linnateatterin sisäänkäynnin nurkilta.




Joka sisäänkäynti näissä kuvissa - vuodelta 2010 - vielä on melko karua katsottavaa. Rakennuksen ja pihan karuus ei kuitenkaan ole mitenkään estänyt Linnateatteria menestymästä, paremmin se on yleisöä vetanyt viime vuosina kuin Turun kaupunginteatteri! Ehkä Linnateatterin vanha ja kulunut ilmiasu päinvastoin on antanut koko teatterille valtavirrasta poikkeavaa individualistista luonnetta?

Tänään Linnateatterin ovi oli jo siistin näkösesti maalattu

[Darre]

Onpa muuten tipitarkkaan asvaltoitu piha. Joku nurmikivi tms. ois voinut olla paikallaan.

Kasvaahan siellä yksi puu Mutta täytyy kyllä sanoa, että tätä julkisivuremppaa oli odotettu. Talo oli myös kadunpuolella kauheassa kunnossa. Turussa saa aina pelätä, että kun talon julkisivut päästetään tuohon kuntoon, niin seuraava remontti tehdään raivaustraktoreilla. Asian jännitystä lisäsi vielä se, että Kivipainossa sijaitsee kulttuuritiloja.

Tässä vielä julkisivua ennen remonttia 10 vuoden takaa Linnankadun puolella:

[Darre]

Täällä ei taida vielä olla mainintaa, että Turunmaan sairaalan suunniteltu laajennus (Kaskenkatu, Sirkkalankatu ja Itäinen Pitkäkatu) uhkaisi kahta vanhaa puutaloa. Vanhempi, vuonna 1831 rakennettu Kaskenkatu 15 on rakennushistoriallisesti arvokas, koska se on rakennettu vain muutama vuosi palon jälkeen ja on ulkoapäin alkuperäisessä asussaan. Lisäksi tältä ajalta olevia puutaloja ei kovin montaa ole jäljellä. Tällä kannalla on Maakuntamuseokin sekä tietenkin monet asian tiimoilla aktivoituneet yhdistykset. Tontin sisällä purkuun olisi menossa vuonna 1912 Alexander Nyströmin suunnittelema jugend-puutalo, joka on kuulemma sisätiloja myöden alkuperäisessä asussaan. Tämän lisäksi purkuun olisi menossa Erik Bryggmanin suunnittelema lastenkoti vuodelta 1953, mikä tietenkin koskettaa kaikkia Brygge-faneja, varsinkin täällä Turusssa.

Kuva Turun Sanomien sivulta. Etualalla vuoden 1831 talo ja taaempana Nyströmin:


Linkit uutiseen:
http://www.turkulainen.fi/artikkeli/543 ... aajennusta
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/347231 ... tojen+alle

[Urbane]

Olen käynyt kyseisessä jugend puutalossa ja voin todeta että täyspaskassa kunnossa se on. Myönnän että olisi komea jos olisi hieman paremmin pidetty mutta nykyisellä kunnollaan tuon kiinteistön arvo ei ole hirmuisen suuri. Lahokin vielä.

[Samuelli]

Rinteiden ja mäkien pusikoittamisella ja metsittämisellä kaupunki näppärästi saa osittain vaimennettua sitä vastarintaa, joka syntyy, kun näköalapaikkojen eteen tehdään kerrostaloja, jotka juuri ja juuri ylettyvät mäen laen tasolle. Nyt kun Vartiovuori on jo kerrostaloilla ympäröity, voidaan puita harventaa, koska gryndattavaa rakennusmaata ei enää ole jäljellä.

[Darre]

Olen käynyt kyseisessä jugend puutalossa ja voin todeta että täyspaskassa kunnossa se on. Myönnän että olisi komea jos olisi hieman paremmin pidetty mutta nykyisellä kunnollaan tuon kiinteistön arvo ei ole hirmuisen suuri. Lahokin vielä.

Se on yli 100 vuotiiaksi talossa, jossa ei ole tehty peruskorjausta jopa yllättävän hyvässä kunnossa. Talossa asuttiin vielä pari vuotta sitten. Ehkä se on sitten mystisesti alkanut lahoamaan sen jälkeen. Näinhän Turussa käy lähes kaikille purkukiistan alaisille puutaloille. Tai sitten ne palavat mystisesti. Tämä peruskorjauksen puutteen takia talohan on säästynyt eri aikojen muutosvimmalta ja sisältä se on suurin piirtein samanlaisessa asussa kuin valmistuessa, mikä tekee talosta mittaamattoman arvokkaan rakennushistoriallisesti. Rahallista arvoa en tiedä, joten en osaa sen paremmin kommentoida tuohon sinun näkemykseesi siltä osin.

[Kantti]

Muutama valaiseva kuva kyseisen tontin rakennuksista lähes tarkkaan 3 vuotta sitten, erityisesti tämän suuremman kaksikerroksisen puutalon osalta.


Tässä kuitenkin Kaskenkadun varrella olevasta vanhemmasta rakennuksesta pihanpuoli alkupalaksi. Rakennus on ollut turkulaiseen tapaan hoidotta todella pitkään, eikä hyvältä näytä!? Taloilla on oltava järkevä funktio olemassaololleen, sillä siis pitää olla käyttöä ja tarvetta jolla on sellaista merkitystä että sen ylläpito on perusteltua ja parhaassa tapauksessa kannattavaa. Turunmaan sairaalalle ei tälle rakennukselle luultavasti ole käyttöä siinä kehityksessä johon se tähtää. Asuinrakennukseksi siitä ei enää ole. Se on myös kuin vieraassa ympäristössä Kaskenkadun varrella joka on rakentunut uudelleen sen ympärille, rakennuksena se ei ole mitenkään merkityksellinen ikäänsä lukuunnottamatta. En oikein näe sille järkevää tulevaisuutta.


Alexander Nyströmin suunnittelema kaksikerroksinen rakennus sisätontilla. Mittaan hakatuista ganiittilohkoista tehty perustusosa, (kalkki?)tiilistä rakennettu ensimmäinen kerros ja puinen toinen kerros. Suuri ja komea talo sarjassaan.


Tämänkin talon seinät kuvastavat pitkään jatkuneesta hoidon puutteesta, rakennus on kuitenkin joka tavalla ryhdissään. Jotakin ilmapiiristä ja yleisestä tilanteesta kuvastaa oikealla eka kerroksen ikkunaan lyödyt laudat?


Pihan perällä oleva talous/ulkohuonerakennus.


Porraskäytävän ovi. Ainoa vika on hoitamattomuus!


Hilseilevän maalin alta näkyy massiivipuinen peiliovi joka nyt kaupasta ostettuna olisi hinnaltaan luultavasti eri luokkaa kuin nykyiset metallikehysovet? Tuulikaapin ovi näyttää tarkemmin tarkastellessa ootratulta. Lattiakaakelit ovat kuin paremmassakin talossa. Ehkä talo on valmistuessaan kuulunut "parempaan" sarjaan?


Tuulikaapin seinässä on valonappulan yläpuolelta alkanut koristeboordi josta on vielä nähtävissä pientä haikua. Muuten maalit ovat rapisseet ja seinä on melko karua katsottavaa.


Edelleen maalit ovat hilseilleet seiniltä, seinässä joskus kulkenut koristeboordin on havaittavissa siitä että maali on sen kohdalta rapissut alas kokonaan. Boordin alapuolella seinä on alkujaan maalattu punaiseksi. Oikealla kaakeliuuni jolla porraskäytävää on lämmitetty. Kaakelilattia on kerrostaloasukkaan näkökulmasta kadehdittavan hieno!


Portaat toiseen kerrokseen. Huomion kiinnittää kaunis koristeellinen keskikaide. Olisikohan seinäkaide myöhempää lisäystä?


Kiinnostavana yksityiskohtana valoaukko, jossa ulko-oven ikkunoista tuleva valo pääsee valaisemaan muuten pimeinnossa olevaa portaikon osaa, aukossa on kaunis puinen suojakaide. Viehättävä kokonaisuus!


Toisen kerroksen katossa on valoarkku siroamassa himmeää valaistusta ovitasanteelle. Varjostimeton yksittäinen lamppu johdon päässä. Valkoinen valonappula seinässä. Kaunis kaide kääntyy ylös vinttiin. Harmaat seinät. Aki Kaurismäki voisi käydä tekemässä täällä elokuvan.

Talossa on yllättävän paljon sellaista vanhaa hienoa ja kunnollista joka väräyttää lämpimästi kieliä sisällä. Ehkä se että kaikki tämä hienous on piilokuvamaisesti kätkeytynyt huonoon hoitoon ja vuosikausia kestäneeseen rappeutumiseen, lennättää ajatuksia joita se muuten ei herättäisi. Kuin palaisi vuosien takaiseen menneisyyteen?

Miten näille rakennuksille tulee käymään, onko näitä rakennuksia mahdollista sisällyttää Turunmaan sairaalan tämän päivän tarpeisiin? Rehellinen ollakseni, se ei näytä todennäköiseltä. Jos lisäksi on laitettava vastakkain nämä Turunmaan sairaalan laajennustontilla olevat rakennukset ja sairaalan toiminta, kallistun kuitenkin sairaalan toiminnan kehittämisen kannalle - haikein mielin kyllä.