Taloforum.fi

[Luukie]

Jos Espoosta (Letto province) on kyse niin merenpinnasta tottakai!
Ja vielä laskuveden aikaan aallonpohjan korkeudelta.

Tai meren pohjasta. Jos kerroksia 40 niin 140 metriä on ihan järkevältä kuulostava metrimäärä. Havainnekuvaa en tosin ole nähnyt, mutta ei 40-kerroksinen paljon matalampi voi olla. Ja havainnekuvat ovat havainnekuvia.

[Janne_H]

Jos Espoosta (Letto province) on kyse niin merenpinnasta tottakai!
Ja vielä laskuveden aikaan aallonpohjan korkeudelta.

No ajatellaan että se on merenpinnasta. Tornien katutaso on +5,5m, joten korkeudeksi maasta tällöin tulee 134,5 metriä.
Eli 10,5 metriä korkeampi kuin Näsinneulan ravintolakerros, 14,5 metriä korkeampi kuin Keskus Areenan ykköstornin spire, 71,5 metriä korkeampi kuin Ilves tai 79,2 metriä korkeampi kuin Pirkka 6.



Kauppalehden nettisivuilta (tunnusten takaa) löytyy tämmönen teksti:

Helsinki ja Espoo saavat jättiläistornitaloja

SRV:n Timo Nieminen: Kummankin projektin kaavalla vahva selkänoja

Ilpo Kokkilan rakennusyhtiö SRV suunnittelee yhteensä kymmenen jättimäisen asuintornitalon rakentamista Helsinkiin ja Espooseen. Kumpikin projekti etenee vakaasti, kertoo SRV:n hankekehityksestä vastaava varatoimitusjohtaja Timo Nieminen.

- Molempien kaupunkien valmistelevat virkamiehet ja luottamushenkilöt suhtautuvat hankkeisiin myönteisesti. Meillä on vahva selkänoja, Nieminen muotoilee.

Asuintornitaloista kuusi nousee Helsingin Kalasatamaan ja neljä Espoon Keilaniemeen. Investointien kokonaisarvon voi asettaa varovaisesti 1,5 miljardiin euroon.

Hyvällä sijainnilla ja merinäköalalla on hintansa. SRV on arvioinut, että yksin Kalasataman kokonaisinvestoinnin arvo on kymmenessä vuodessa noin miljardi euroa.

Suunnitellut tornit ovat ylivoimaisesti korkeimpia asuinkerrostaloja Suomessa. Keilaniemen tornit nousevat kymmeniä metrejä Fortumin pääkonttoria korkeammalle.

Suomen korkein asuinrakennus on tällä hetkellä Vuosaaressa sijaitseva Cirrus, joka ulottuu 87,5 metriin.

SRV uskoo, että ensimmäiset tornit ovat pystyssä vuoden 2015 lopulla. Kalasatamassa kaikki asuintornit ovat valmiit vuonna 2021, ja Keilaniemi valmistunee samoihin aikoihin.

Kaava pian käsittelyyn

- Molemmat hankkeet ovat kaavaehdotusvaiheessa, Nieminen kertoo.

Kalasataman kaava uusitaan, ja ehdotus on Helsingin valtuuston käsittelyssä jo ennen kesää. Espoon valtuusto käsittelee kaavaa jokseenkin samassa aikataulussa.

Hyvin mahdollisten valitusten jälkeen kaavat voivat olla kasassa vuonna 2013.

- Molemmat kaavat ovat myötätuulessa, Nieminen arvioi.

Keilaniemen tornien valmistuminen kytkeytyy Länsimetron etenemiseen. Asema valmistunee samaan aikaan ensimmäisen asuintornin kanssa.

Asuintornit rakennetaan puistokannen päälle. Kalasatamassa kansi rakennetaan Itäväylän päälle, ja Keilaniemessä käytetään myös kansiratkaisua.

- Kalasatamassa puistokansi on kahdeksantoista metriä maanpinnan yläpuolella, joten sehän on kuin kuusikerroksisen kerrostalon katto. Ensimmäiset asunnot ovat kuin normaalin kerrostalon yhdeksännessä kerroksessa, Nieminen kuvailee.

Metroasemien päällä

Nieminen huomauttaa, että molemmat tornikokonaisuudet sijaitsevat metroasemien päällä. Kalasatamassa on tarjolla kaikki palvelut, ja Keilaniemestä on lyhyt metromatka Tapiolaan.

- Kiinnostusta on jonoksi asti jo nyt, vaikka emme ole käynnistäneet markkinointia. Huimat näkymät houkuttelevat, sillä huipulta voi nähdä aina Tallinnaan saakka, Nieminen sanoo.

Asuntojen neliöhintaa Nieminen ei paljasta, mutta arvatenkin se kohoaa korkeaksi. Esimerkiksi Helsingin merellisessä Kaivopuistossa yli 10 000 euron neliöhinta ei ole harvinaisuus.

- Emme voi poiketa markkinahinnoista. Korkealle rakentaminen on kallista esimerkiksi tuplapoistumisteiden takia, Nieminen muistuttaa.

Rakennusoikeuden myynnillä saamillaan kymmenillä miljoonilla euroilla Helsinki ja Espoo rahoittavat infrarakentamista. Espoossa rahaa voidaan käyttää eritasoliittymien rakentamiseen ja liikennemelun vähentämiseen.

- Helsinkiläiset ovat tarkkoja kaupungin siluetista, eikä Kalasataman korkea rakentaminen riko sitä, Nieminen sanoo.

SRV:n viestintäjohtaja Taneli Hassinen kertoo, että ihmisten tornitoiveet on tutkittu.

- Olemme teettäneet niin sanotun hiljaisen reportaasin siitä, mitä kaikkea ihmiset asuintorneilta haluavat.

Hiljaisen reportaasin teki pitkään journalistina New York Cityssä toiminut Mika Horelli. Reportaasi on sisäiseen käyttöön tarkoitettu journalistinen tuote.

[Luukie]

Jos Espoosta (Letto province) on kyse niin merenpinnasta tottakai!
Ja vielä laskuveden aikaan aallonpohjan korkeudelta.

Tai meren pohjasta. Jos kerroksia 40 niin 140 metriä on ihan järkevältä kuulostava metrimäärä. Havainnekuvaa en tosin ole nähnyt, mutta ei 40-kerroksinen paljon matalampi voi olla. Ja havainnekuvat ovat havainnekuvia.

Fail edit: tarkoitin Hmm:lle tuon lopun
Edit2: äh painoin vahingossa lainaa enkä muokkaa. sorpat

[albertobroccoli]

niin siis 140m / 40krs = 3,5m.
aika meininkiä tommoset kerroskorkeudet asuinkerrostalossa...
wiau ja kijaiks!
mageeta!

http://www.kainuunsanomat.fi/Kainuu/119 ... ealla.html

[Hmm]

niin siis 140m / 40krs = 3,5m.
aika meininkiä tommoset kerroskorkeudet asuinkerrostalossa...

Kyseessä on keskimääräinen kerrosväli, ei huonekorkeus. Eri kerrosten välillähän on katto/lattia jne... Esim. Leppävaaran torni on 70 m korkea ja siinä on 21 kerrosta (kerrosväli 3.33 m).

[Hmm]

K-P: Voisi myös toivoa, että keskustelu foorumilla pysyisi asiallisena, ilman turhaa trollausta.

[Janne_H]

niin siis 140m / 40krs = 3,5m.
aika meininkiä tommoset kerroskorkeudet asuinkerrostalossa...

Hei K-P samalla alueella on markkinoinnissa 111 metrinen 26 kerroksinen toimistotorni (nämä luvut siis lyöty lukkoon). Eli kerroskorkeus sun laskukaavalla huikeat 4,3 m per kerros!
Tästä voi siis päätellä että sun kaavat kusee.

Aatellaan että ylin ja aulakerros ovat yhteensä vaikka 8 metriä. Näin normi kerrosten kerroskorkeudeksi jää tästä 134,5 metrisestä rakennuksesta 126,5 m / 38 krs = 3,3 m.

Nyt kun vielä ajatellaan niin Hmm:n sanoi "muistaakseen" tuon 140 metriä. Veikkaisin että omat korkeusspekulointini osuvat enemmän oikeaan. Ne spekuloinnit löytyy tämän ketjun vanhemmilta sivuilta.
Itse en siis usko 140 katutasosta tai merenpinnasta.

[Klazu]

Jahas, terminologia menee näemmä tornitalo > jättiläistornitalo > pilvenpiirtäjä. Näistä keskimmäinen oli itselleni uusi termi.

[TommiM]

Jahas, terminologia menee näemmä tornitalo > jättiläistornitalo > pilvenpiirtäjä. Näistä keskimmäinen oli itselleni uusi termi.

Kunnasta riippuen voidaan käyttää myös termejä omakotitalo -> pilvenpiirtäjä, riippuen ihan siitä onko talossa kerroksia yksi vai neljä. Käytännössä kaikki rakennukset jotka varjostavat ympäristöään ovat pilvenpiirtäjiä!

[Quu]

Palataanpa aiheeseen. Seuraavat Keilaniemi Towerseja koskemattomat viestit poistetaan.

[Janne_H]

Lukasin koulun kirjastossa tuon Kauppalehden paperiversion. Tosiaan siellä mainitaan, että korkeus olisi 140 metriä. Ei erikseen mainittu, että onko katutasosta vai merenpinnasta.
Mutta diagrammikuva antaa ymmärtää, että korkeus olisi katutasosta. Tietojen lähteenä mainitaan SRV. (käytännössä siis joku SRV:n markkinointiheppu on heittäny toimittajalle jonkun ympäripyöreen luvun)

[Krio]

Pystyykö koulullasi skannaamaan tuota lehteä?

[Janne_H]

Pystyykö koulullasi skannaamaan tuota lehteä?

Periaatteessa joo, mutta laitoin tuon artikkelin saman tekstin edellisellä sivulla. Eipä tuossa artikkelissa ole mitään muuta uutta talolaisille.

[Krio]

Ai, luulin, että oli eri jutusta kyse. Ei sitten tarvitse skannata.

[Janne_H]

Maanantain Hesarissa oli nii tökerö mielipidekirjoitus, että pitää jakaa se tänne muittenkin ihmeteltäväksi.

Espoon Tapiolan kulttuuriympäristön viereen, Keilaniemeen esitetään sijoitettavaksi Suomen korkeimpia asumiseen tarkoitettuja pilvenpiirtäjiä (HS Kaupunki 21.2.).

Luottamusmiesten hyväksyttäväksi tarjotaan Keilaniemen asemakaavaehdotusta, jossa Tapiolan ja Otaniemen muodostaman yhtenäisen kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön, Tapiolan Itärannan kansallismaiseman välittömään läheisyyteen esitetään kulttuuriympäristöarvojen kanssa ristiriitaista ja voimakkaasti eri mittakaavaista "taivaalta pudotettua perustorniarkkitehtuuria". Pilvenpiirtäjillä on merkittäviä visuaalisia vaikutuksia myös laajalla suurmaiseman alueella.

Itärannan asuntoyhtiöt ja Museovirasto ovat esittäneet kaavaa vastustavassa lausunnossaan, että yleiskaavan vastaisten ylikorkeiden 32-40-kerroksisten asuintornien riviä ei voi sijoittaa Keilaniemeen noin 50 metrin etäisyydelle merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueen rajalinjasta, vain noin 67 metrin etäisyydelle lähimmistä Itärannan asuinrakennuksista.

Pilvenpiirtäjät ovat yleiskaavan vastaisia. Yleiskaavassa Keilaniemen aluetta ei ole merkitty asuntoalueeksi vaan työpaikkaalueeksi, jolle asuntorakentamista ei sallita. Yleiskaavan on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ohjattava asemakaavoitusta. Näin suurta poikkeamaa kaavatasojen välillä ei sallita.

Tornit ja liikennealueelle sijoitetut liikerakennukset määräävät haitallisesti liikennesuunnittelua. Massiivinen Otasolmun kiertoliittymä on vain 50 metrin päässä Itärannan asuintaloista. Jos Otasolmua ei siirretä etäämmälle, lukitsee kiertoliittymän sopimaton sijaintipaikka myöhemmin toteutettavan Hagalundin betonitunnelin suuaukon haitallisesti alle 40 metrin päähän Itärannan asuintaloista. Liikennemelun ja ilmanlaadun ohjearvot eivät toteudu. Valtuuston yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä esittämä vaatimus Kehä I:n tunnelin ja tielinjauksen sijoittamisesta "mahdollisimman kauas Itärannan asutuksesta" jää myös toteutumatta.

Tapiolan keskustan asemakaavoituksessa suunnitellut 18-kerroksiset asuintornit muutettaneen 12-kerroksisiksi lamellitaloiksi. Muutos johtunee lukuisista muistutuksista sekä Museoviraston ja ely-keskuksen lausunnoista. Virkamiehet ovat ymmärtäneet, että megalomaaniset torniratkaisut eivät kuulu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, Tapiolan kansallismaisemaan.

Keilaniemen kaavaa tulee muuttaa inhimillistämällä rakentamisen mittakaavaa ja sijoittumista samalla kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön vaalimisperiaatteella, jota noudatettiin muutettaessa Tapiolan keskustan asemakaavaa.

Museoviraston lausunnossa kiteytyvät Keilaniemen asemakaavan vaatimukset. Niiden mukaan Keilaniemen alue tulee suunnitella niin, että Tapiolan ja Otaniemen kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät, eivätkä ratkaisut ole ristiriidassa niiden ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa. Rakentamisen lähtökohdaksi tulee ottaa Keilaniemen alueen nykyinen mitoitukseltaan, sijainneiltaan ja arkkitehtuuriltaan luontevasti täydentävä rakentaminen. Tapiolan alueen arvokas kulttuuriympäristö on otettava rakentamisessa huomioon.

JOHANNA KARIMÄKI KAUPUNGINVALTUUTETTU, KANSANEDUSTAJA (VIHR)
JUHANI KYTÖ KUNTAHALLITUKSEN VARAJÄSEN (VIHR)
RAINER LAHTI KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN
VARAJÄSEN (VIHR)
ESPOO

Siis oikeesti. Vihreät jotka vastustavat asuinrakentamista metroraiteiden päälle takertumalla yleiskaavaan. Ihanko tosissaan ne haluu, että Keilaniemi pysyy hiljaisena toimistoalueena, jossa on elämää vain työaikoina? Ja sitten tämä kulttuurimaiseman yliherkkä suojelu kysymys. Siis herätkää nyt ihmiset! Siellä ne Fortumin ja Koneen tornit tänäkin päivänä näkyvät Tapiolan keskustaan, mutta onko oikeasti olemassa ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä että ne pilaavat tätä myyttistä kulttuurimaisemaa.