Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä Kantti
#43267
Tulee varmasti katsottua tuo elokuva, vaikka sen olen nähnytkin julkistamistilaisuuksien jälkeen järjestetyissa näytöksissä. Elokuva ei ole lainkaan menettänyt ajankohtaisuuttaan, niin runsaasti Turussa on edelleen rakennuksia aivan keskusta-alueella jotka ovat saaneet rappeutua vuosikymmeniä ja joita tällä tavalla valmistetaan purkukuntoon. Harvinaista herkkua on kuitenkin mahtunut myös joukkoon ja joitakin kohteita joita olen pitänyt menetettyinä ovatkin ihmeellisesti nousseet eloon! Vahvempaa painostusta pitäisi näiden rappeutuvien kiinteistöjen omistajia kohtaan ohjata kaupukikuvan monipuolisena pitämiseksi.
tekijänä Darre
#43270
Tämä koko keskusta on melkoinen sekametelisoppa. Tossa just kun kuljin Ursininkadulla, niin huomaa miten kolmen eri kaupunkiarkkitehdin näkemykset ovat jääneet elämään. Ensimmäinen tehnyt kadusta Engelin mukaisen, toinen laajentanut tätä hieman ja kolmas päättänyt, että Ursininkadulla pitää olla vähintään neljä autokaistaa. Koko korttelirakenne tuhoutuu porrastuksella ja väliköillä, jotka lepsu kaupunkisuunnittelu on sallinnut. Tämä nyt vaan on yksi esimerkki mikä tulee mieleen. Tämä meidän Turku on juuri sellainen kuin me kaupunkilaiset sen sallimme sen olevan. Eipä tuolla Sinisen talon mielenosoituksessa pahemmin porukkaa ollut. Ehkä me turkulaiset ansaitsemme kaiken tämän. Itse en ikinä anna anteeksi Phoenixin tai Lindblomin talon purkamista. Kerta kaikkiaan häpeällistä tomintaa.
tekijänä Walle
#43272
Mielestäni tämä, että rakennukset eivät noudata yhtenäistä katulinjaa, on kaikkein pahin asia Turun kaupunkikuvassa. Kyse oli aikoinaan nimenomaan kaavoittajan tahdosta: autoille haluttiin lisää tilaa ja siksi talot piti rakentaa kauemmas kadun reunasta. Mitä sisemmälle tonttia rakennus tehtiin, sitä enemmän annettiin rakennusoikeutta palkkioksi. Kirjoissa Turun puretut talot ja Turun puretut talot 2 on hyvä historiakatsaus tästä asiasta.

Minä en kauhistele Turussa niinkään yksittäisten poikkeuksellisen hienojen talojen purkamista, vaan tätä tiiviin korttelikeskustan täydellistä tuhoa. Jos uudet talot olisi tehty katujen varsille entisten paikoille, kaupunkikuva näyttäisi paljon miellyttävämmältä, vaikka vanhoja rakennuksia olisi purettu yhtä paljon. Julkisivuremonteilla on mahdollista saada rumista taloista ihan siedettäviä, mutta kun on tehty 9-kerroksinen lamelli keskelle tonttia, on täysin mahdotonta täydentää korttelia enää mitenkään järkevästi. Nyt kun näitä korttelin keskellä sijaitsevia ja yhtenäistä katulinjaa rikkovia taloja remontoidaan innokkaasti, nykyinen kaupunkikuva säilyy käytännössä ikuisesti. Talojen purkaminen ei ole mahdollista, koska ne ovat yksityisiä kiinteistöosakeyhtiöitä eivätkä omistajat ja asukkaat tietenkään halua purkaa kotejaan.
tekijänä bitterfly
#43273
^ I second that. Turussa on paljon näitä lähiötyyppisiä elementtihirviöitä keskellä tonttia, joita on vaikea korjata. Hyvänä esimerkkinä vanhan pääkirjaston vieressä oleva kerrostalo, joka on hivenen korttelin sisässä, rikkoen tyylin lisäksi myös korttelin tasaista linjaa. Nämä ovat Turun kaupunkimaisuutta kaikkein eniten syövät virheet. Etenkin Turun itäinen keskusta on aivan kaamea juuri näiden kerrostalojen takia. Sitten siellä olisi kyllä näiden irvikuvien keskellä Turun kaupunkikuvan todellisia helmiä, ne vain näyttävät kovin orvoilta sen bulkkitavaran keskellä.
Avatar
tekijänä Kantti
#43276
50 -60 ja 70 -luvuilla tehdyille virheille ei aivan heti voi tehdä mitään, tärkeää olisikin olla tekemättä nyt lyhytnäköisiä kaupunkikuvaa hävittäviä ratkaisuja!
Niitä on kuitenkin tehty ja ollaan tekemässä koko ajan. loistavana esimerkkinä edelleen jatkuvasta lanaamiskulttuurista (euroopan kulttuuripääkaupunkivuonna) on keväällä purettu sininen talo. Arkeologisia kaivauksia tontin kulmassa alkukesällä tehtiin mutta mitään ei näytä olevan tapahtumassa tontin suhteen. Ei kylttejä, ei mitään?

Alla kuva maaliskuun puolestavälistä jolloin sinisen talon purku oli jo tapahtunut
Kuva
Tällaisina autioina tyhjinä tiloina taloista puretut tontit voivat olla lähes miten pitkään tahansa Turussa, purkamisen kanssa vain on tulenpalava hoppu?

Todellista huolta kaupunkikuvaa miettiville aiheuttaa esimerkiksi Kaskenkatu 3:n vanha, kaunis ja hyvässä ryhdissä edelleen oleva puutalo
http://tinyurl.com/cxbzobs

Talolle ei ole tehty mitään 10 vuoteen! Olipa rakennus kalliolla tai savimaassa, jos perustukset pitävät ei mikään silti estä rappeutumista mikäli talo on riittävän kauan hoidotta. Raimo Puolimatkan omistuksessa oleva tontti rakennuksineen. Tontilta purettiin Mustainveljestenkujan reunasta vanha mureneva piharakennus pari vuotta sitten josta gentsu nosti metakan että taas puretaan Turussa palatseja. ;) Piharakennus ei ollut merkittävä mutta Kaskenkadun varrella oleva rakennus on.

Tärkeämpää Turun identiteelille on siis nähdä se mitä on eikä sitä mikä on mennyt vaikka kaikkea ei olekaan syytä säästää. Kauniille omaleimaisille rakennuksille tulisi antaa niille kuuluva arvo osana sitä ilmettä josta muodostuu nimenomaan Turku.
Näe ja ymmärrä!
tekijänä bitterfly
#43277
^ Minusta se sinisen talon purkamisen nopeus oli suorastaan mielenosoituksellista. Heti kun tuli lupa lanata talo, se tehtiin ja vauhdilla.Toivottavasti ei kauhean kauan olisi tyhjänä.
tekijänä Leonant
#43372
Tuomiokirkon tornihan sai uusgotiikkaa olevan tornin huipun Turun palon jälkeen. Sitä ennen huippu oli barokkia ja välissä se oli katettuna tilapäisellä harjakatolla.
Se barokkihuippu näkyy tuossa, jo aiemminkin tänne laitetussa Engelin akvarellissa (wikipedia):

Kuva

Nykyinen huippu korostaa korkeussuuntaa. Barokkihuipullisena se oli jotenkin aidompi. Siispä tein muokkauksen laittamalla huipuksi Naantali barokkihuipun, joka ei ole identtinen kopio Turun vanhasta, mutta samaa tyyliä, vaikkakin kymmeniä vuosia uudempi. Yksi tiilikorotuskin piti pudottaa alas. Tornin mittasuhteet ovat mielestäni samat kuin Engelin akvarellissa:

Kuva

Tornin huippu lisätty omaan kuvaani wikipedian kuvasta.
tekijänä Darre
#43379
Leonant kirjoitti:Tornin huippu lisätty omaan kuvaani wikipedian kuvasta.
Hieno mallinnus. Olishan tuo parempi ratkaisu ollut kuin tuo empiretorttu. Toisaalta nyt se on jo osa kulttuurimaisemaa ja omalla tavallaan persoonallinen. Mutta täytyy myöntää, että tuo sinun "vanha konstruktio" olisi ollut parempi, ehkä hiukan korkeammalla tornilla ja eri väripaletilla.
tekijänä Sisu
#43394
bitterfly kirjoitti:^ Minusta se sinisen talon purkamisen nopeus oli suorastaan mielenosoituksellista. Heti kun tuli lupa lanata talo, se tehtiin ja vauhdilla.Toivottavasti ei kauhean kauan olisi tyhjänä.
Jos asuntomarkkinat edes vähänkin pysyvät virkeinä, tai vaikka eivät pysyisikään, niin parin vuoden sisällä siihen nousee asuinkerrostalo (tai kaksi jos kaava antaa myöden) autohalleineen. Ennustan myös, että sokkelit on graniitinharmaata kiveä, julkisivu vaaleaa rappausta ja pellitykset RAL 7024. Samanlainen mitä kaikki uudet on. Neliöhinta jumalaton ja silti menee kaupaksi koska sijainti hyvä.

Hankesuunnittelu lienee jo käynnissä ja tiedän kenen tontti se nyt on ja kuka rakentaa. Tarkka ajankohta on vielä auki.
tekijänä Leonant
#43512
Darre kirjoitti:
Hieno mallinnus. Olishan tuo parempi ratkaisu ollut kuin tuo empiretorttu. Toisaalta nyt se on jo osa kulttuurimaisemaa ja omalla tavallaan persoonallinen. Mutta täytyy myöntää, että tuo sinun "vanha konstruktio" olisi ollut parempi, ehkä hiukan korkeammalla tornilla ja eri väripaletilla.
Myönnän olevani jopa hiukan törkeä sorkkiessani kansallispyhätön kellotornia ja kritisoidessani suorastaan kansallisarkkitehdin (ainiin Aalto ja Saarisetkin olivat alalla) pylväälle nostetun Engelin suunnittelemaa tornihuippua. Kun ottaa huomioon, kuinka tuomiokirkko on täynnä historiallisia kerrostumia, yksi torninhuippu sallittakoon. Ja Engelin vikahan nykyinen torni ei ole, vaan Turun palon.

Kellotaulu on vaihdettu kai myöskin palon jälkeen, akvarellissa se on vaalealla taustalla. Torni oli rekonstruktioni korkuinen ennen paloa, akvarellista näkee, että Engel korotti tornin tiiliosaa hiukan nykyiseen uusgoottilaiseen torninhuippuun.

Etualan puut saavat tornin näyttämään matalammalta. Olisin tehnyt mallinnuksen jostakin yleisemmästä kuvakulmasta, kuten vaikkapa tuomiokirkkogrilliltä päin, mutta en löytänyt omista, enkä wikipedian kuvista tornia, joka olisi kuvattu samasta suunnasta. Teen sen ehkä myöhemmin.

EDIT:
Tein vielä yhden muokkauksen helpottaakseni tornihuippujen vertailua: asensin Engelin akvarelliin uuden tornihuipun:

Kuva
Viimeksi muokannut Leonant, 02.01.12 23:38. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
tekijänä bitterfly
#43513
Ei tarvitse mallintaa, Riikasta löytyy oikeanalainen huippu
Kuva

Melko samanlaiset, mutta ei kuitenkaan
Kuva

Kuva

Pientä nippelitietoa

Turun tuomiokirkon kellotaulu on 4,8 m X 4,8 m ja viisari 3,4 m. Jos se tippuu, ei kantsi ottaa kiinni :D

Tuomiokirkon kellot lyövät tunnin neljännekset ( äänellä "ding"), sekä tasatunnein soitetaan neljänneksien jälkeen myös tasatuntien määrä kakoislyönnillä "ding dong".
tekijänä Luukie
#43514
Niin Turusta löytyy se oikeanlainen huippu. Asun kirkon lähellä. Martin siis ja kunnioitan hyvinkin paljon noita lyöntejä ainakin jos ei saa kunnolla unta. Kirkkoja mitään vastaan vaikka ateisti olenkin, mutta millä tuo laillistetaan. No joo olen hyväuninen niin ei kauheasti nappaa. kellotaulun mitoista tuli sellainen kysymys, olen kuullut että risti kirkon tornissa olisi 3 metriä.
Avatar
tekijänä Kantti
#43516
bitterfly kirjoitti:Tuomiokirkon kellot lyövät tunnin neljännekset ( äänellä "ding"), sekä tasatunnein soitetaan neljänneksien jälkeen myös tasatuntien määrä kakoislyönnillä "ding dong".
Tarkennuksena; vartin yli kello lyö kerran, puolelta kaksi lyöntiä, vartin vajaa kolme ja tasalta neljä jonka jälkeen kaksoislyöntinä täysien tuntien määrä.
tekijänä Darre
#43572
Kantti kirjoitti:
bitterfly kirjoitti:Tuomiokirkon kellot lyövät tunnin neljännekset ( äänellä "ding"), sekä tasatunnein soitetaan neljänneksien jälkeen myös tasatuntien määrä kakoislyönnillä "ding dong".
Tarkennuksena; vartin yli kello lyö kerran, puolelta kaksi lyöntiä, vartin vajaa kolme ja tasalta neljä jonka jälkeen kaksoislyöntinä täysien tuntien määrä.
Näinhän se on ja sellainen vanha jäänne kellossa on, että siinä ei ole kuin tuntiviisari. Ihan vaan knoppitietona.
  • 1
  • 14
  • 15
  • 16
  • 17
  • 18
  • 47