Taloforum.fi

[Alhena]

Tulipa käytyä eilen kuvaamassa kotikaupungin keskustaa ja sen lähialueita ihan vaan ajan kuluksi. Kuuluisia kulttuurikohteita (Ainola, Ahola, Kallio-Kuninkala) ei ole mukana, sen sijaan tavallista keskustan arkkitehtuuria ja rappioromantiikkaa löytyy. Kuvat on otettu Nikon D50:llä käyttäen 18-50 mm zoom-objektiivia. Laatu ei päätä huimaa, jouduin ottamaan kuvat paljain käsin melkein kymmenen asteen pakkasessa. Minulla ei ole mitään innostusta nettipelaamiseen, vaikka kuvat sijaitsevatkin samassa osoitteessa kuin CS-klaanin sivut.

Matti Nykäsen strippibaarina kyseenalaista mainetta saanut Casino-niminen juottola. Tuntuu käsittämättömältä, että vain harvat ovat julkisesti vaatineet sen purkamista, mutta sen viereen suunniteltu 6-kerroksinen talo on herättänyt suurtakin NIMBY-vastustusta.



Homevaurioita kärsinyt, hirvittävän näköinen uimahalli-kuntokeskus, jota ei ole käytetty kymmeneen vuoteen. Jyrättävien listalla, mutta purkaminen ei ole vielä päässyt alkuunkaan.



Tällainenkin on jäänyt keskustaan ilmeisesti maanomistuskiistojen takia.



Vanhan silkkitehtaan viereen viime vuonna valmistunut Invalidiliiton asuntola. Mielestäni hyvin onnistunutta uudisrakentamista.



Näkymä asemanmäeltä kävelykadun suuntaan.



Hyvin stereotyyppisiä kaupungin vuokrataloja.



Vanha kirkko ja uusi piruntorjuntabunkkeri, jonka Museovirasto on suojellut 1960-luvun laatikkomaisen betoniarkkitehtuurin puhdaslinjaisena edustajana. Samalla perusteella voitaisiin kieltää julkisivuremonttien tekeminen kaikkiin Suomen lähiökerrostaloihin.



Kolmen kerrostalon rivi alueella, joka pitkään oli joutomaata. Olen ihmetellyt, miksi etummainen poikkeaa kahdesta jälkimmäisestä.



Suhteellisen uusia kerrostaloja, jotka erottuvat matalasti rakennetusta ympäristöstään oikein hyvin.



Näkymä Mannilantieltä varsin sekavan oloiseen kortteliin.



Keskustan korkeimmat kerrostalot valmistuivat Prisman laajennuksen yhteydessä 2003.



1970-luvulla keskustan maamerkiksi rakennettu commieblock.



Rantapuisto eli "Rantsu" täyttyy kännäävästä nuorisosta viikonloppuisin ja juhlapyhien aattoina, jos sää suosii.



Nykyisin rappiolla oleva kortteli, jossa on kolme hylättyä asuintaloa, peltiparakissa toimiva nuorisotalo, avointa hiekkakenttää ja autojen parkkipaikka. Näillä näkymin korttelin reunoille rakennetaan 20 000 kerrosneliömetriä asuntoja 5-6-kerroksisiin taloihin siten, että keskelle jää puistoa. Työt pääsevät alkamaan vielä ensi vuonna.



Pajalaan aivan keskustan tuntumaan vuosisadan alussa rakennettu mylly, jossa ei ole viljaa varastoitu vuosikymmeniin. Vanhat, betonista valetut korkeat osat säilytetään ja muutetaan asuintaloksi, mutta peltihallit puretaan vierestä, luojan kiitos.



Mylly idästä päin, edessä vanha muuntaja.



Oy Alu Ab muutti jo aikapäiviä sitten Järvenpään Pajalasta Leppävirran Sorsakoskelle, mutta rumat tehdasrakennukset ovat edelleen pystyssä.



Autiotaloja Pajalassa. Onneksi nämä sentään raivataan maan tasalle.



Hylätty varastorakennus myllyn kylkeen rakennettujen peltihallien edessä. Seinään tuhrittu kommentti ei varmaan virkavaltaa miellytä.



Kaksi latomaista taloa, toinen pellillä päällystetty, toinen tummunutta hirttä. Muutenkin Pajalan alue aivan keskustan tuntumassa on aivan pöyristyttävässä kunnossa.



Viipuri vai Järvenpää? Kummassakin kaupungissa raksaromua säilytetään entisillä pelloilla alle kilometrin päässä kaupungintalosta.



Vanha kumitehdas on yksi harvoista Pajalan vanhoista taloista, jonka olisin valmis säilyttämään osittain. Sotien jälkeen rakennetut laajennusosat olisi kuitenkin purettava.



Turkista kotoisin olevia tataareja muutti jo 1800-luvulla Järvenpään Kinnariin, jonne he rakensivat muutamia huviloita. Tässä vanhassa ja rähjäisessä talossa heitä ei ole asunut enää aikoihin. Autioitumisen jälkeen ikkunat on hakattu sisään ja sisätilat tyhjennetty.



Lato on melkein yhtä huonossa kunnossa kuin edellinen mörskäkin.



1970- ja 1980-luvuilla Loutinmäelle lähelle keskustaa rakennettiin 6-9-kerroksisia taloja, joiden ylimmistä asunnoista on huikeat näköalat yli kaupungin.



Vuonna 1854 valmistunut rautatieasema.



Mannilantie on yksi keskustan pääkaduista. Takana näkyy Perhelän rakennus, kaupungin ensimmäinen liiketalo. Se ei ole kuitenkaan säilynyt alkuperäisessä asussaan, vaan sen kylkeen on rakennettu tasakattoisia laajennusosia 1970-luvulla. Korttelia on ehdotettu purettavaksi, sillä se on varsinainen tyylien sekamelska ja vieläpä ydinkeskustassa tehoton. Pieni pätkä Perhelän talon julkisivua kuitenkin säästettäisiin muistoksi.



Vuonna 2003 valmistunut Janne-kävelykatu on talvisin melkoisen hiljainen. Värikäs betonikivetys on jäänyt lumen alle, eikä soivilla penkeillä istu laitapuolen kulkijoita.



Kävelykadun päässä oleva Sibeliuksentori pysyy yleensä talvisin hiljaisena, tosin joinakin viikonloppuina siellä on paljonkin myyjiä.



Hallintokeskukseen kuuluva Järvenpää-talo muistuttaa kovasti monia Alvar Aallon punatiilirakennuksia. Sen lähistöllä sijaitsevat, samantyyliset kirjasto ja kaupungintalo jäävät puiden taakse.



Järvenpään lukio pääsi kesän 2003 jälkeen viimeinkin vanhoista ja ahtaista tiloista moderneihin.



Keskusta näyttää Hyrylän suunnalta lähestyttäessä tältä.



Järvenpään ensimmäiset kerrostalot rakennettiin puoli vuosisataa sitten
Mannilantien ja Yhteiskouluntien varrelle.

[H.C.]

Kiitokset varsin kattavasta kierroksesta. Melko usein tuli aikoinaan käytyä Järvenpäässä, mutten nyt enää muutamaan vuoteen ole siellä käynyt. Uudet rakennukset ja ja etenkin tuo uusi kävelykatu näyttävät hyvältä, mutta kuten niin monessa muussakin paikassa Suomessa yleisilmettä vaivaa lievä keskeneräisyys.

[grendy]

Jepjep. Kiitos kuvista kun en muista oonko ikinä nähnyt mitään kuvia Järvenpäästä! Aikas karun näköstä, ei oikein mua ainakaan sytytä. Taitaa olla kyllä Suomessa kaikki vastaavan kokoluokan kaupungit saman tyylisiä, kaupungin keskusta täynnä lähiöihin sopivia kerrostaloja. Eli missä umpikorttelit jotka ehdottomasti kuuluvat kaupunkimaiseen rakentamiseen. Harmi kun niittenkin rakentaminen on suomessa niin vähäistä nykyään

[Anssi]

Olen käynyt sielläpäin muutaman kerran. Muistikuvieni mukaan siellä on ihan mukavan näköistä, eikä ollenkaan niin karun masentavaa, kuin näiden kuvien perusteella voisi luulla.

[Toni]

Kiitos threadista erittäin paljon. Lisää Järvenpäätä on kiva nähdä jos vain kuvia ehdit ottaa.

Keravalla asuessa Järvenpäässä tuli aika usein käytyä, myös paikallisessa teinihelvetissä RT:ssä, joka lienee jo jonkinlainen käsite. Erityisesti pidän Järvenpäätä mielessäni ulkopaikkakuntalaisen autoilijan kidutushuoneena, missä hermot ovat kireällä muiden autoilijoiden ja ihmeellisten kaistatsydeemien ansiosta. Kaupunkia on viime vuosina kehitetty ihan oikeaan suuntaan, mutta noin 40,000 asukkaan nopeasti kasvavaksi kunnaksi se on kyllä vähän pystyyn kuollut ja ankea.

Ilmakuva Järvenpään keskustasta.


Oikeasti, miksi ihmeen syystä täytyy rakentaa lähiöitä jonnekin usean kilometrin päähän kun keskusta on näinkin tiivis ja ympärillä pelkkää urbaania ympäristöä? Kaupunki saisi saada järkeä pähäänsä ja keskittää kerrostalojen rakentamisen tyhjille tonteille "kantakaupungissa" ja sitten mukavalla tavalla myydä kohtuuhintaisia tontteja Tuusulanjärven rannnoilta omakotitaloja haluaville.

[satama]

Outoa, että Järvenpää vaikutaa ilmakuvasta päätellen pienemmältä kuin Kouvola.

Joo, kovin tyypillinen suomalainen kaupunki näytää olevan kyseessä.

http://www.kolumbus.fi/nakkikioskinmoha ... stalot.JPG
Nämä talot miellyttivät silmää, vaikka tuo korotettu pysäköintialue(?) aika oudolta vaikuttaakin.

---Mikä muuten on tuo Oberin lähettämässä kuvassa oleva valkoinen suora & kiemurteleva rakennelma tuolla kävelykadulla? Tilataideteos?

Todella muuten surettavat nuo autioituneet puutalot. Lahdessakin on ihan keskustassa jätetty homehtumaan nätti puutalo (talon runko ja ikkunat ovat tosin säilyneet ehjinä), ja jossain 3km päässä keskustassa Lidl:in vieressä on komia puutalo aivan kauheassa tilassa risujen keskellä.

[Alhena]

Vaikutelma pienestä kaupungista ei ole mikään ihme, sillä ilmakuva tuo oikein hyvin ilmi, että kaupungin keskustassa on edelleen aivan liikaa tehotonta, enintään 2-kerroksista rakentamista. Prisman rakentaminen automarket-tyyliin matalaksi, mutta keskustan kalliille tonttimaalle, oli suuri virhe, jota on enää vaikea korjata. Kelan ja Filmtownin talot Mannilantien varrella ansaitsisivat purkutuomion: ne ovat matalia lättänöitä, joilla ei ole historiallista arvoa. Kunnon pysäköintitaloa tarvittaisiin kipeästi, jotta kuvan itäosassa näkyvät parkkipaikat voitaisiin täyttää kerrostaloilla. Hesburgerin pusikoituneen korttelin ja tyhjäksi asfalttikentäksi jääneen vanhan torialueen suunnittelu on onneksi täydessä vauhdissa. Tuusulanjärven länsirannalle on turha odottaa mitään kehitystä; luonnonsuojelijat pitävät tiukasti kiinni liejuisesta ryteiköstään. Lisäksi heitä ei järven puhdistaminen innosta; jos vedestä tulisi läpi kesän uimakelpoista, linnut häipyisivät pois.

Etenkin Sibeliuksenkadun ja Helsingintien (kaartuu kuvassa vasemmalla) välinen alue on varsinaista sekasotkua. Perhelän liiketalo 1950-luvulta olisi säilyttämisen arvoinen, jos sen kylkeen ei olisi rakennettu tasakattoisia laajennusosia ja kävelykadun puoleista julkisivua pilattu räystään purkamisella ja rumien peltirakenteiden lisäämisellä. Kävelykadun itäpuoliseen kerrostalorivistöön toisi muutama lisäkerros aivan uutta, urbaania ilmettä. Sampo-talon korttelissa on 1980-luvun alun muodin mukaisesti paljon matalaa rakennusmassaa, jota täydentävät kaksi pistetaloa. Matalat osat pitäisi korottaa vähintään 4-kerroksisiksi ja korkeista voitaisiin tehdä 15-kerroksisia tornitaloja, kuten Rantakadun alkupäässä näkyvästä samantyylisestä rakennuksesta. Jos valkoiset kylppärikaakelit revittäisiin pois seinistä ja rapattua pintaa saataisiin tilalle, niin hyvältä näyttäisi.

PS. Prisman viereen rakennetuissa kerrostaloissa ei ole korotettua pysäköintialuetta, vaan jalkakäytävä-pyörätie kulkee Rantakadun tasoa ylempänä. Parkkitilat ovat rakennuksen alla, ja hyvä niin.