Taloforum.fi

[Jari]

Tuskin on Hotelli Turisti, koska verkkosivujen mukaan siellä on 36 huonetta, ja luulenpa, että Turistia markkinoitaisiin ihan hotellina, jos olisi kaupan. Olisiko tuo sitten joku satunnainen Haukiputaalla tai Kempeleessä oleva tienvarsipaikka, jota myydään oululaismotellina?

Olen aikonut joskus pistää tähän ketjuun omasta mielestäni parhaita täydennysrakennuspaikkoja keskusta. Hotelli Turistin tontti on mielestäni yksi parhaista paikoista: nykyinen mörskä maantasalla, tonttikaupoille merenpuoleisen kiinteistön kanssa (,jotta ajoyhteys saadaan hoidettua talon läpi ja saadaan Asemakadun puoli umpeen) ja uutta tilalle.

Naapuritontilla oli joskus kaavamuutoskin vireillä, mutta eiköhän tuo ole jo unohdettu: http://ouka.fi/tekninen/Suunnitelmat/Pr ... asp?ID=317

[DFox]

"Vuoden kuluttua valmistuvan Oulun lentoaseman laajennetun terminaalin seinät uhkaavat tulla vastaan heti kättelyssä.
Latvialainen lentoyhtiö AirBaltic aikoo nimittäin lennättää Oulun kautta 1,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa, mikä riittäisi täyttämään koko laajennetun terminaalin kapasiteetin.

Kun muiden lentoyhtiöiden matkustajamäärät liikkuvat useissa sadoissa tuhansissa, nousee lentoaseman kokonaismatkustajamäärä yli kahteen miljoonaan.

Oulun lentoaseman päällikön Pekka Mäntysen mukaan lentoaseman jatkolaajentaminen pitää aloittaa nopeasti jos AirBalticin visiot toteutuvat.

Oulun lentoasemasta tulee ensi vuonna AirBalticin hub-kenttä, eli lentoliikenteen solmukohta. Oulusta lennetään suoraan muun muassa Keski-Euroopan metropoleihin.

Matkustajia reiteille kerätään ympäri kalottialueen Pohjois-Norjaa ja Luoteis-Venäjää myöten, joista AirBaltic avaa yhteydet Ouluun".

http://www.kaleva.fi/uutiset/airbaltic- ... ssa/880294

Pitää pikapuoliin tehdä päätös uudesta laajennuksesta. Finavia+OULUSEUTU kimpassa.

[heikki.]

Ajattelin kirjoittaa lyhyesti tärkeimmät kohdat tuosta uudesta Oulun valaistuksen yleissuunnitelmasta, kun ei ole täällä hirveästi puhetta ollut.

Eli periaatteessa suurin osa kaupungin valaistuksesta uusitaan seuraavan 10 vuoden aikana siten, että elohopealamput (sinisen valkoinen valo) poistuvat käytöstä ja lamput korvataan uusilla ledeillä tai monimetallilampuilla, joissa on huomattavasti lämpimämmän valkoinen valo. Näitä valoja löytyy mm. jo Torikadulta. Keskusta-alueen ulkopuolisilla pääkaduilla ja -teillä käytetään kuitenkin suurpainenatriumlamppuja (keltainen valo) kustannusten ja paremman valaisutehon takia. Kuitenkin kaikilla Oulujoen ylittävillä silloilla ja joen viereisillä liikennevälylillä käytetään kaupunkikuvan yhtenäisyyden takia uutta lämpimän valkoista valoa.

Valaisimet ja pylväät uusitaan vaiheittain enemmän alaspäin valoa tuottaviksi, jolloin ne valaisevat paremmin kulkuväyliä ja tuottavat vähemmän valosaastetta. Eri valaisintyyppejä käytetään yhtenäisesti jokaisella kaupungin eri alueelle, joita on yhteensä 24. Keskusta-alueelle tulee yhtenäinen alaspäin suuntaava valaistus kaikille kaduille, mutta kävelykaduilla ja aukioilla käytetään tyylikkäämpää valaistusta, jossa valo heijastetaan ympäristöön heijastimen avulla (mm. kauppatorilla käytössä). Pakkahuoneenkadulle saneerattuja ja Rotuaarille varta vasten suunniteltuja valaisimia ei ilmeisesti kuitenkaan käytetä muualla Rotuaarilla kustannusten ja heikon valaisutehon takia, vaan valaisimet valitaan valmiista malleista.

Luettelo arvokkaista alueista, joiden valaisuun kiinnitetään erityistä huomiota (suluissa mahdollinen valaisintyyppi):

1. Hietasaari (DL 500 tai vastaava, osa aluetta)
2. Intiön hautausmaa (seurakuntien määrittelemä
valaisinmalli)
3. Isko (Victor tai vastaava)
4. Karjasilta (Victor tai vastaava)
5. Kasarmi (Victor tai vastaava)
6. Kaupunginoja (Victor tai vastaava)
7. Kaupunginojan maisema
8. Keskusta (Mile Wide tai vastaava)
9. Kontinkangas
10. Koskelankylä ja Toppilan pientaloalue
11. Kuusiluoto (Victor tai vastaava)
12. Laanila
13. Nokela
14. Oulujoen suisto (Victor tai vastaava, DL 500 tai
vastaava)
15. Oulujokivarsi (DL 500 tai vastaava)
16. Oulunsuun sairaala-alue
17. Pikisaari (Victor tai vastaava)
18. Puu-Raksila (Victor tai vastaava)
19. Toppilansalmi (DL 500 tai vastaava)
20. Tuiranpuisto (Victor tai vastaava)
21. Vanha Peltola (Victor tai vastaava)
22. Ylä-siirtola (Victor tai vastaava)
23. Äimärautio (Victor tai vastaava)
24. Pateniemen sahan ympäristö (Victor tai vastaava)
25. Värtön ranta (Victor)
26. Oulujoen kirkko ja ympäristö (seurakuntien
määrittelemä valaisinmalli)
27. Puolivälinkankaan asuntosolut
28. Selvaakitalot

Ja lisäksi lista tulevista tai olemassaolevista valaistuksellisista kohokohdista, jotka pyritään erottamaan kaupunkiympäristöstä ja jotka erottuvat laajalle alueelle:

A. Oulun pohjoinen ”portti”, valolla korostettava
Pateniemen eritasoliittymä
B. Toppilan lämpövoimalaitos
C. SOK:n mylly, Toppilansalmi
D. Alvar Aallon hakesiilo / tuleva Kulttuurisiilo, Meri-
Toppila
E. Puolivälinkankaan vesitorni
F. Merikosken voimalaitos ja valolla korostettava
johdinkenttä
G. Patosilta ja pato
H. Valaistut suihkulähteet
I. Rautatiesilta
J. Tietomaan torni
K. Tuomiokirkko
L. Raatin stadionin katos
M. Linnasaaren kahvilatorni
N. Rotuaari
O. Rantafasadi, Kauppatori ja rannan
monumentaalirakennukset
P. Lasaretin saari
Q. Stora Enso Oyj Oulun tehdas
R. Keskustan saapumisliittymä, valolla korostettava
Oulun eritasoliittymä ympäristöineen
S. Oulujoen kirkko
T. Maikkulan vesitorni
U. Suurjännitejohtojen taideteokset, Kaakkuri
V. Oulun eteläinen ”portti”, valolla korostettava
Ouluntullin eritasoliittymä

Omasta mielestäni hyvältä vaikuttava kokonaisuus ja mielenkiintoinen kaupunkikuvallinen asia on, että pääliikenneväylien valo pidetään yhtenäisenä, mutta keltaisempana, jolloin ne erottuvat autoillessa hyvin muusta kaupungista ja korostavat pääliikenneväylien olemusta. Lisäksi kantakaupungin alue (keskustan alue, Tuira ja Karjasilta) tulee erottumaan nykyistä paremmin, kun valaistus vaihtuu pääliikenneväylilläkin keltaisesta valkoiseksi alueelle tultaessa.

Nuista valaistuksellisista kohokohdista erityisesti Rautasilta ja tehtaiden valaistus ovat mielenkiintoisia, mutta harmittaa Intiön vesitornin unohtaminen listasta, sillä sen toivoisi erottuvan paremmin ympäristöstään pimeällä.


Raportti valaistuksesta löytyy täältä:

http://ouka.fi/tekninen/Julkaisut/Yleis ... 082010.pdf

[grendy]

^Hieno ja hyvä suunnitelma. Tälläistä kokonaisvaltaista valosuunnittelua kaivattaisiin ja oltaisi kaivattu jo kaaaaauan sitten joka puolelle Suomea!

Vähän tosin pakko pistää vastaan...PDF:ssä sanotaan:
"Värilämpötila kuvaa valonlähteen värivaikutelmaa. Se ilmoittaa valon värisävyn, sen kuinka viileän tai lämpimän valkoiselta valo näyttää.Värilämpötila ilmoitetaan Kelvin-asteikolla.Lämmin valkoinen valo on noin 3000 K (2700–3500 K),neutraalin valkoinen valo on noin 4000K ja kylmän valkoinen valo on noin 5000 - 8000K"

Sen verran on tullut valaistusta harrastettua että väitän että 5000K-5500K haarukka on se neutraalin valkoinen, eli lähinnä päivän valoa oleva värilämpötila. Siitä ylöspäin mennään kylmään (siniseen) ja siitä alaspäin mennään aina kohti keltaista valoa. Toki 4000K on huomattavasti neutraalimpi kuin 2700K, mutta ~5500K on se värilämpötila jossa on paras värintoisto ja on kaikista neutraalein. Nimim. kämppä ~5500K

[Iggy.P]

Torialueelle on suunniteltu rakennettavaksi elämyskeskus. Voisikohan sen

toteuttaa uudelleenrakentamalla paikalta purettu puurakenteinen pakkahuone takaisin?



Kuvat: Uuno Laukka



Rantaa voisi samalla muotoilla paremmin laivoja ja veneitä palvelevaksi. Keskeinen kysymys torialuetta rakenettaessa on se, tuleeko uuden rakennuskannan mukailla enemmän alueen vanhaa vai uudempaa rakennuskantaa, vai tuleeko uusien rakennusten sittenkin olla molemmista (teatterista/kirjastosta - rantakadun vanhoista rakennuksista) selkeästi poikkeavaa uutta tyyliä, jolloin torialue koostuisi kolmen eri aikakauden rakennuksista.

Kannatan itse vanhaa yhtenäistä ilmettä, josta kirjasto ja teatteri erottuisivat selkeästi omana kokonaisuutenaan. Saari jolla ne sijaitsevat, voisi olla vielä nykyistäkin erillisempi osa tuota aluetta, joka saavutettaisiin muokkaamalla rantaa.

Vanha Pakkahuone näkyy tässä kuvassa keskellä.

[DFox]

Hammar-korttelin kehittämisestä jätettiin kaavoitusaloite.


-Arkkitehtitoimisto Laatio-

http://www.kaleva.fi/uutiset/hammar-kor ... ite/881602
http://www.oululehti.fi/etusivu/hammark ... 09562.html

Kytköksissä kallioparkkiin.
http://www.oululehti.fi/etusivu/kailo_v ... 09357.html

Keskustan viihtyvyyden kannalta yksi tärkeimmistä kortteleista.
Sijainniltaan ehkä jopa paras.

[sam]

Kas. Havainnekuvan pohjaksi on näköjään kloonattu vastapäinen Anttilan talo, johon on lisätty kattokerros ja pari tornia. Tulee halvaksi, kun voi rakentaa kaksi korttelia samalla suunnitelmalla.

Itse tarjoilisin tuohon(kin) paikkaan rehellistä umpikorttelia, eli jämäkkää ja massoittelultaan rauhallisempaa ja ajattomampaa kadunvarsirakentamista, jossa räystäslinja on kauttaaltaan 6-7 kerroksen korkuinen ilman sisäänvetoja. Tuon havainnekuvan esittämä "poikittaisia torneja liikesiiven päällä"-henkinen ratkaisu näyttää ainakin minun silmääni melko levottomalta ja vanhanaikaiselta.

[grendy]

Itse tarjoilisin tuohon(kin) paikkaan rehellistä umpikorttelia, eli jämäkkää ja massoittelultaan rauhallisempaa ja ajattomampaa kadunvarsirakentamista, jossa räystäslinja on kauttaaltaan 6-7 kerroksen korkuinen ilman sisäänvetoja. Tuon havainnekuvan esittämä "poikittaisia torneja liikesiiven päällä"-henkinen ratkaisu näyttää ainakin minun silmääni melko levottomalta ja vanhanaikaiselta.

Jep.. Kaikkien(?) suomalaisten kaupunkien kirous menneiltä vuosilta on tuo matala liikesiipi+korkeampi asuin/toimistotalo yleensä vielä kaikkea muuta kuin kadun suuntaisesti. Sen verran taitaa olla 2000-luvun versio toi että talot ovat pistetaloja tietenkin .. Näitä yhdistelmiä kun tekisi mieli tuhota keskustoista (ja onneksi jotain tuhotaankin ainakin täällä) eikä rakentaa lisää!

[T.M.]

Saaristonkadun kaksikerroksiset siipiosat on näköjään korotettu peräti nelikerroksisiksi, ja KappAhlin nelikerroksinen kulmaosa kahdeksankerroksiseksi (vaiko peräti yhdeksän). Nyt tuo viimeinen torni varjostaa aika ikävästi kävelykatua. Liikekortteleissa korkeat osat kannattaisi sijoittaa tietysti eteläreunalle, jolloin varjot jäisivät sisäpihalle. Mitähän Kirkkokadun puolen 1980-luvun rakennusten julkisivuille mahtaa tapahtua? Isonkadun puoli näköjään aiotaan pistää kokonaan uusiksi. Aika massiivinen remontti on luvassa jälleen yhteen keskustan kortteliin.

Kirkkokadun puoli. Iggy P:n kuva toisesta ketjusta:


Google Maps: http://tinyurl.com/3499ozo

[Iggy.P]

Monotonisuus on viety tuossa suunnitelmassa äärimmilleen. Tulee mieleen että suunnittelijan täytyy suhtautua katuelämään vihamielisesti, ei tuo muuten voi olla mahdollista. Juuri tästä katuosuudestahan olisi tulossa kävelykatu.

Kävelijän perspektiivistä rakennus näyttää tällaiselta. Peltomarketti kaupungissa.

[Iggy.P]

Arkkitehtitoimisto Laation Pallas-korttelille on annettava tunnustusta sisäänvetojen suoristuksista. Menneinä vuosikymmeninä tehdyt kadun levennykset on poistettu sekä Pakkahuoneenkadun että Torikadun puolelta:



http://www.laatioark.fi/fi/projektit/yh ... telma.html


Toivottavasti vain ei tulisi enää nauhaikkunaa..

[heikki.]

"Franzéninpuistoa ehdotetaan uuden kunnan keskusaukioksi"

http://www.kaleva.fi/uutiset/franzeninp ... #kommentit

Mitäs mieltä täällä Talossa ollaan kyseisestä asiasta?

Omasta mielestäni ei ainakaan koko puistomaisuutta kannattaisi aukiolta hävittää jos kyseinen aukio tehtäisiin. Tavallaan on totta, että Franzenin puisto on nykyisellään vähän käytetty ja jollain tavalla aluetta olisi varmasti mahdollista parantaa. Ehkä sellainen kivetty keskusaukio ja puita sitten kulmissa tuohon sopisi. Mutta tuskinpa toteutuu tämä projekti, kun on suojeltu alue ja olennainen osa monumentaalikeskustaa.

[Iggy.P]

En haluaisi puistoa hävitettävän kokonaan, mutta ehkä kirkon edustalla voisi olla aukio, joka ulottuisi ainakin jonkin matkaa puiston alueelle. Aukion toimivuuden edellytyksenä on nähdäkseni kaupungintalon ympäristön muuttuminen eläväksi kaupunkitilaksi, joka saattaa viimeisimpien katusuunnitelmien toteutuessa olla hyvinkin mahdollista. Muutoin tuo aukio jää liian kauaksi.

Hyvä kuitenkin että tätä aluetta yritetään kehittää. Suuri osa Oulun merkittävistä rakennuksista on näillä kulmilla, eikä ole järkevää pitää niitä kaupunkitilallisina katvealueina.

[Jari]

Liikennemelun määrä olisi melkoinen, jos Franzenin puistosta kaadettaisiin kaikki puut pois. Aukio kuulostaa periaatteessa hyvältä ajatukselta, mutta olisiko sille käyttöä? Letkunpuistossahan on siinä grillin nurkalla pienimuotoinen aukio eikä sielläkään koskaan tapahdu mitään, vaikka onkin aivan keskustassa. Jos Kirkkotorille löydetään jokin järkevä ympärivuotinen käyttötarkoitus, voidaan asiaa harkita.

[DFox]

Ranta-Toppilan kaavoitus käyntiin.

Ranta-Toppilan alue sijaitsee Toppilansalmen suulla ja avautuu lännen / meren suuntaan. Alue rajoittuu Toppilansalmeen, Koskelantiehen, Toppilansalmen ja Meri-Toppilan asuntoalueisiin sekä Meri-Toppilan rantapuistoihin. Alue on kokonaisuudessaan Oulun kaupungin omistuksessa.

Ranta-Toppilan alueella sijaitsee mm. Toppilan voimalaitos, Terva-Toppilan koulu, Terva-Toppilan kartano sekä entinen öljysatama. Alueella sijaitseva entinen sahan voimalarakennus sekä sen edustalla sijaitseva telakka ovat pelastuslaitoksen käytössä. Öljysataman eteläpuolinen ranta on avointa satamakenttää ja siihen liittyvät puiset laiturirakenteet ovat heikossa kunnossa. Öljysataman pohjoispuolinen lahdelma toimii pienveneiden säilytyspaikkana, mutta sen käyttö on nykyisellään vähäistä. Aluetta halkoo pohjois-etelä suuntainen pääviemäri sekä salmeen laskeva voimalaitoksen lauhdevesikanava.

Muilta osin alue on metsäinen. Metsiköt ovat alavia, kosteita ja lehtipuuvaltaisia. Alueella risteilee käytön myötä syntyneitä ulkoilupolkuja, mutta alueen virkistyskäyttö ei ole tällä hetkellä kovin vilkasta.
http://www.ouka.fi/tekninen/rantatoppila/







(kuvat: Timo Lajunen)

http://www.ouka.fi

Kaavarunko
www.ouka.fi


Tavoitteet

Ranta-Toppila muodostaa luoteisimman osan Oulun yleiskaavassa 2020 osoitetusta maankäytön muutosvyöhykkeestä, jossa vajaakäyttöisiksi jääneitä työpaikka-alueita pyritään kehittämään kaupunkimaisen asumisen ja palvelujen alueiksi. Toppilansalmen ranta-alueiden maankäytön muutos on käynyt mahdolliseksi satamatoimintojen siirtymisen myötä. Toppilansaari sekä Toppilan voimalan eteläpuolinen alue (Toppilansalmi) on jo asemakaavoitettu ja niiden rakentaminen on käynnissä.

Yleiskaavan mukaisesti myös nykyisen Meri-Toppilan asuntoalueen länsipuolelle kaavoitetaan sitä täydentävä asuntoalueen laajennus. Voimalaitoksen viereinen rantavyöhyke on osoitettu yleiskaavassa palvelujen sekä asumisen alueeksi, jossa asumisen määrä ja sijoittuminen ratkaistaan tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä. Ko. alue sisältyy myös yleiskaavassa osoitettuun rakennusperinnön, kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaaseen aluekokonaisuuteen.
http://www.ouka.fi/tekninen/rantatoppila/tavoitteet.htm


Viimeistään nyt voidaan varmaankin jo unohtaa matkustajalaivaa varten tarvittavat laiturit sekä niiden mukana tulevat kesäiset risteilyturistit. Isojen purjelaivojenkin on tulevaisuudessa mentävä Oritkariin.

Millaisia visioita sekä haaveita alue herättää muissa talolaisissa?