Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
Avatar
tekijänä OlliMolli
#3506
Jos säätöjä voidaan saada 300 miljoonan euron arvosta sen lisäksi, että työntekijöitä saadaan vapautettua esimerkiksi yksityiselle sektorille, niin Hgin ja Vantaan yhdistyminen pitäisi tapahtua heti. 300 miljoonaa on kuntatasolla SUURI määrä rahaa, ja kun voidaan näitä työntekijöitä vielä siirtää muille aloille, niin voittoa kertyy varmaankin itseasiassa enemmän yhteiskunnalle kuin vain tuo mainittu summa. Mitähän tulisi, jos saataisiin koko pk-seutu mukaan?
tekijänä Toni
#3508
Ehdottomasti.

Pressossa oli myös aika hurja paljastus Helsingin kaupungin omaisuuden arvosta: sen kirjanpitoarvo on 7 miljardia euroa, mutta todellinen arvo paljon suurempi
Viime lauantain Kauppalehti Presso kirjoitti:Helsinki on upporikas tyhjätasku

Kaupunki tulouttaa omaisuudestaan tuottoja laiskasti.

Vajaan 560 000 asukkaan Helsinki on valtavan rikas. Kaupungilla on varallisuutta vajaat seitsemän miljardia euroa. Summa on kirjanpitoarvo, oikea markkinahinta on huomattavasti enemmän.

Kaupungilla on myös 125 tytäryhtiötä ja lukuisia osakkuusyhtiötä. Helsingillä oli näissä kiinni varoja vuoden 2004 lopussa 1,4 miljardia euroa eli lähes pörssiyhtiö Huhtamäen markkina-arvon verran.

Helsingin alueella olevasta maasta kaupunki omistaa 63 prosenttia. Alue vastaa ympyrää, jonka halkaisija on 15 kilometriä.

Varakkuudestaan huolimatta kaupunki on elänyt viime vuosina taloudellisesti niukkoja aikoja. Kaupungin päättäjät ovat julkisesti valitelleet rahapulaa. Sekin on totta. Helsinki ei ole realisoinut omaisuuttaan, vaan on yrittänyt tulla toimeen verovaroin ja liikelaitosten tuotoilla. Kaupunki on saanut myyntivoittoja myös tonttikaupoilla.

Tosin kaupunki ei ole ottanut liikelaitoksistaan kaikkia hyötyjä irti. Viime vuonna Helsinki keräsi rahaa liikelaitoksista 78 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi kaupunki pumppasi Helsingin Energiasta 110 miljoonan euron ylimääräisen korvauksen.

Kaupungin tuottovaatimus liikelaitoksiin laittamilleen peruspääomille on 10 prosenttia. Helsingin kuuteen liikelaitokseen on kertynyt voittovaroja kuitenkin kaksinkertainen määrä peruspääomaan verrattuna.

- Tosiasiassa Helsinki pyytää omalle pääomalleen tuottoa vain viisi prosenttia, joka on kovin alhainen. Yritysmaailmassa tuottovaatimus omalle pääomalle on 10-15 prosenttia, liikkeenjohdon neuvonantaja, B&MANs Oy:n toimitusjohtaja Bo-Erik Ekström sanoo. B&MANs teki Helsingin kaupungin taloustilanteesta Pressolle laajan selvityksen, jossa kaupunkikonsernia käsiteltiin yritysmäisesti.

Selvityksen mukaan Helsinki voisi saada tiukemmilla tuottovaatimuksilla liikelaitoksistaan rahaa noin 100 miljoonaa euroa nykyistä enemmän vuodessa. Tämä ei vielä vaarantaisi liikelaitosten tuloskykyä ja omavaraisuutta. Viime vuonna Helsingin liikelaitokset saivat 13,25 prosentin tuoton sidotulle pääomalle. Näin ne tekivät lähes 185 miljoonaa kaupungin odotuksia suuremman voiton.

Liikelaitosten liikevaihto ylitti miljardin euron rajan. Ne olivat erittäin kannattavia, etenkin Helsingin Energia, Helsingin Satama ja Helsingin Vesi. Energian liikevoitto oli 222 miljoonaa euroa, Veden 34 miljoonaa ja Sataman 28 miljoonaa euroa.

Helsingillä on omaisuudessaan vielä jalostamatonta potentiaalia, joka voi poikia arvonnousuja. Tämän on huomannut myös kaupungin oma tarkastuslautakunta. Se kehottaa raportissaan kaupunkia määrittelemään omistamiensa yhteisöjen omistajapolitiikkaa.

Lautakunnan mukaan kaupungin pitäisi miettiä yhteisöjensä tuottamien palvelujen tarpeellisuus, kaupungin niissä mukana oleminen, omistusosuus ja muoto.

Kun omistaja ei kerää liikelaitoksista voittoja, vaarana on se, että liikelaitokset voivat investoida rahojaan kannattamattomiin hankkeisiin. Helsingissä tältä on valtaosin vältytty.

Tästä ovat poikkeuksena Helsingin Veden pullovesibisnekset. Liikelaitoksen tytäryhtiö Nordic Water päätti lähteä juomavesimarkkinoille arabimaihin. Tarina päättyi huonosti. Tytäryhtiö ajettiin alas, ja kaupunkilaisten rahoja valui hukkaan.

Seikkailu kertoo siitä, että kaupungin omistajaohjaus ei ollut paikallaan. Ammattimainen omistaja olisi tuskin päästänyt Helsingin Vettä kansainvälisesti tiukasti kilpailluille vesimarkkinoille, joka on kaupungin omistamalle laitokselle täysin vieras alue.

Kaupungin pyrkimyksistä kansainvälisille vesimarkkinoille voi päätellä sen, että vesilaitoksen strategia ei ilmeisesti ole ollut järin kirkas.

Helsingin kaupungin talousmenneisyys on traumaattinen. Valtion toimet osuivat kipeästi kaupunkiin vuonna 2002. Helsinki joutui maksamaan valtiolle tasausveroa 400 miljoonaa euroa. Samalla muutos yritysten maksamien yhteisöveron jakoperusteisiin vei kaupungilta toiset 400 miljoonaa euroa.

Helsinki joutui uuteen tilanteeseen ja ryhtyi muokkaamaan kustannusrakennettaan. Veroprosentti nostettiin 17,5 prosenttiin. Samalla alkoi säästökuuri. Kulujen jarrutus on tuottanut tulosta. Nyt kaupungin tulot ja menot ovat lähes yhtä suuret.

Kaupunki on pitänyt kurissa muun muassa henkilöstömääränsä, joka on vakiintunut noin 39 000 työntekijään. Tällä luvulla Helsinki on Suomen toiseksi suurin työnantaja valtion jälkeen.

Verotulot ja Helsingin saamat valtionosuudet eivät kuitenkaan riitä kattamaan kaupungin perustoimintojen, kuten sivistys- ja henkilöstötoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kuluja. Tappiolliset toiminnat kaupunki saa rahoitetuksi liikelaitosten toiminnalla ja myymällä maata.

B&MANs teki Helsingistä konsernituloslaskelman, jossa on huomioitu myös tytäryhtiöt. Kaupungit eivät itse tee konsernituloslaskelmaa lainkaan. B&MANsin laskelmien mukaan Helsinki-konsernin liikevaihto oli viime vuonna 3,8 miljardia euroa. Konsernin liikevaihto on samalla tasolla kuin Rautaruukilla ja SOK:lla.

Helsinki-konsernin liikevoitto oli noin 193 miljoonaa euroa ja tulos rahoituskulujen jälkeen lähes 161 miljoonaa euroa.

Näiden lukujen valossa Helsingin kaupunkikonsernin talous on terveellä pohjalla. Konserni on myös varsin vakavarainen. Sillä on velkaa 2,5 miljardia euroa. Tästä summasta kaksi miljardia on kaupungin arava-asuntojen kontolla.

Talousongelmat eivät ole kuitenkaan poistuneet Helsingistä. Kaupungin verotuotot ovat jämähtäneet viime vuosina paikalleen.

Vuonna 2004 kaupungin verotulot olivat vajaat kaksi miljardia euroa.

Kaupungin saamat valtionosuudet ovat kasvussa. Niitä Helsinki sai viime vuonna 68 miljoonaa euroa. Kasvavat valtionosuudet kertovat siitä, että Helsingin väestö on ikääntymässä. Tämä on huolestuttava tieto. Vanheneva väki maksaa veroja työssäkäyvää väestöä vähemmän. Väestön vanhentuessa kaupungin terveysmenot kasvavat.

Helsingin ydintoimintojen 3,1 miljardin menoista sosiaali- ja terveystoimen osuus on jo nyt 1,7 miljardia euroa. Toiseksi suurin menoerä on opetus- ja kulttuuritoimi, jonka kustannukset olivat noin 700 miljoonaa euroa.

Helsingin käyttämä rahamäärä ulkoisten palvelujen ostoon on kasvanut vuodesta 2001 lähtien vajaan kahden prosentin vauhdilla. Tämä kertonee siitä, että kaupunki haluaa pitää itsellään laajapohjaista toimintaa jatkossakin.

Jotta Helsinki saisi verotulonsa nousuun, kaupunki tarvitsee uusia veronmaksajia ja yrityksiä. Helsingin kallis asumistaso ei kuitenkaan tällä hetkellä anna tähän mahdollisuuksia. Järkevällä asunto- ja kaavoituspolitiikalla Helsinki voisi jatkossa saada veronmaksajia maahanmuuttajista, joille uskotaan löytyvän sijaa ja töitä uhkaavan työvoimapulan ansiosta.

Edellytyksenä on se, että maahanmuuttajat ovat ammattitaitoista väkeä. Helsinki on jo nyt suurin ulkomaalais-

keskittymä Suomessa. Helsinkiläisistä on ulkomaalaisperäisiä noin kahdeksan prosenttia.

Yritysten maksaman yhteisöveron tuotto on ollut Helsingissä viime vuosina vajaat 200 miljoonaa euroa. Ennen yhteisöverouudistusta vuonna 2001 summa oli yli 600 miljoonaa euroa.

Helsingin kannalta on huolestuttavaa se, että alueelle syntyy hitaasti uusia yrityksiä. Vuodesta 1993 lähtien kaupunkiin on tullut 2 700 uutta yrittäjää. Vuotuinen kasvumäärä jää kuitenkin alle kahteen prosenttiin. Näin yhteisöveron tuotossa ei ole näkyvissä merkittävää kasvua.

Hallituksen kaavailemassa kuntauudistuksessa on kaavailtu aiempaa suurempia kuntayksiköitä. Helsingin lukujen valossa suuruus ei ole kuitenkaan aina tae tehokkuudesta. Helsinki ei ole pystynyt hyödyntämään kokoaan sairaanhoidossa, opetuksessa ja lastenhoidossa.

Tämä voi kertoa siitä, että palvelujen tuotanto on monimutkaista ja raskasta. Ilmiö voi olla ehkä syynä myös sille, että Helsingin koululaisten oppilaskohtaiset kustannukset kasvavat jatkuvasti, vaikka oppilaiden määrä laskee. Viime vuonna yhden koululaisen kustannus oli kaupungille noin 6 000 euroa.

- Kyse voi olla myös siitä, että Helsingissä on liian isoja yksikköjä hallittavaksi, Bo-Erik Ekström sanoo.

Lisätietoa Pressolle tehdystä kaupunkianalyysistä löytyy osoitteesta http://www.asukasomistajat.fi.
Avatar
tekijänä H.C.
#3542
Mä luulin aluksi tätä vitsiksi, mutta Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok) tuntuu olevan ihan tosissaan ehdottaessaan "Suur-Vantaata", jossa Nurmijärvi, Tuusula, Kerava ja Järvenpää yhdistettäisiin Vantaaseen ja luotaisiin 350 000 asukkaan kaupunki sen sijaan että Vantaa yhdistettäisiin Helsinkiin. Itse pidin ideaa täysin turhana, kunnes päivän Vartissa oli asiasta juttua. Lehteä lainatakseni:
"Koko pääkaupunkiseutua koskevissa linjauksissa on pitkälti kyse maankäyttöön liittyvistä ongelmista: minne rakennetaan ja miten liikenneyhteydet hoidetaan.

-Rakennammeko me asuntoja hajalleen pitkin Nurmijärven peltoja vai ratojen varsiin, toteaa Mäkinen.

Myönteistä palautetta Mäkisen mallista on tullut juuri niiltä tahoilta jotka ymmärtävät asuinrakentamiseen liittyvää problematiikkaa."
Ei siinä yhden metrolinjan vetäminen kauaa liikenteen ruuhkiin helpotusta tuo kun pienet kehyskunnat houkuttelevat hyviä veronmaksajia haja-asutusalueilleen halvoilla tonteilla. Asia johon pitää ehdottomasti puuttua koko pk-seudun tulevaisuutta suunniteltaessa. En tosta Mäkisen mallista muuten kauheesti innostu (Tuusulan mukana saataisiin tosin lentokentän pohjoispuoli... ;) ) mutta joku kunnon laaja metropolihallinto tai jotain jolla saadaan tolkkua koko seutuun...
Avatar
tekijänä satama
#3681
Helsingistä 1 757 000 asukkaan metropoli
---------------------------------------------------------

Tässäpä kunnon satsi Helsingin metropolialueen unelmoijille.


http://www.oecd.org/dataoecd/59/40/6100078.pdf


ote OECD: raportista

"In Helsinki–Finland, public authorities now are thinking about reforming their metropolitan
governance (Box 2). The proposal for the amalgamation of the four main municipalities of the area
was rejected as the proposal runs directly counters to the country’s strong tradition of local autonomy.
The main problem in Helsinki is the lack of co-operation between the municipalities in a context
where interdependence of problems within the metropolitan region is on the rise (from immigration to
economic development and housing). It could be argued that this may be a positive development
allowing more competition and more diversity within the area that could contribute to the overall
competitiveness of the area and that may provide incentives for municipalities to provide services
cost-efficiently. Experiences in Western Europe or North America show however that this sort of
dynamism has most of the time led to declining services, wasteful competition between areas and
increased fragmentation making public policy less efficient. "


Box 2. The need to rethink metropolitan governance in Helsinki

"The Greater Helsinki Region consists of four regions, Uusimaa, Itä-Uusimaa, Häme (former Kanta-Häme) and
Päijät-Häme. The 1 757 000 inhabitants living in these regions constitute approximately one-third of Finland’s
entire population. With its 560 000 inhabitants, the capital city Helsinki is the largest city in Finland. The relevant
municipalities can be divided into three groups: the core metropolitan area, which includes the four cities of
Helsinki, Espoo, Vantaa, and Kauniainen (965 000 inhabitants); the rest of the Helsinki Region which includes
eight surrounding municipalities from which many people commute to work in the core area; and the Greater
Helsinki Region, which includes an additional 50 municipalities, among which are the cities of Hämeenlinna, Lahti,
and Porvoo."







Mutta onneksi tämä ei tule koskaan toteutumaan. :smt037 ...eihän?
Avatar
tekijänä OlliMolli
#3684
Tässä olisi hyvä pitää mielessä se, että kaupungin rajat ovat täysin mielivaltaisia, eikä niiden laajentaminen kasvata sinänsä urbaaniutta, kaupungin todellista kokoa millään tavalla. Muuten joku voisi väittää, että Hki on isompi kaupunki kuin Lontoo. Mehän voisimme teoriassa tehdä koko Suomesta osan Helsinkiä ja väittää, että Helsinki on reilun viiden miljoonan asukkaan kaupunki. Todellinen kaupungin koko voidaan nähdäkseni mitata vain laskemalla kantakaupungin asukasluku tai keskimääräinen tiheys. Pääkaupunkiseutua tulee minusta yhdistää, sikäli kuin se on taloudellisesti kannattavaa, mutta kaupungin kokoon se ei vaikuta enempää kuin mikkihiiri-naamarin käyttö minun muuttumiseeni jyrsijäksi. Liitetään Pääkaupunkiseudun neljä kuntaa yhdeksi, jos se on taloudellisesti kannattavaa.
Avatar
tekijänä satama
#3687
MoloX kirjoitti:Tässä olisi hyvä pitää mielessä se, että kaupungin rajat ovat täysin mielivaltaisia, eikä niiden laajentaminen kasvata sinänsä urbaaniutta, kaupungin todellista kokoa millään tavalla. Muuten joku voisi väittää, että Hki on isompi kaupunki kuin Lontoo. Mehän voisimme teoriassa tehdä koko Suomesta osan Helsinkiä ja väittää, että Helsinki on reilun viiden miljoonan asukkaan kaupunki. Todellinen kaupungin koko voidaan nähdäkseni mitata vain laskemalla kantakaupungin asukasluku tai keskimääräinen tiheys. Pääkaupunkiseutua tulee minusta yhdistää, sikäli kuin se on taloudellisesti kannattavaa, mutta kaupungin kokoon se ei vaikuta enempää kuin mikkihiiri-naamarin käyttö minun muuttumiseeni jyrsijäksi. Liitetään Pääkaupunkiseudun neljä kuntaa yhdeksi, jos se on taloudellisesti kannattavaa.
Totta, Ruotsissahan maakunnat pakkoyhdistettin ajat sitten (olikohan Ruotsissa 2x vähemmän kuntia kuin Suomessa, mutta 2x isompi asukasluku :roll: ) Jos Suomessa tehdään sama, niin kaupungit "kasvavat" vain tilastollisesti katsoen. Mutta, mutta.. Monet kaupungit ovet Suomen mittakaavassa jo niin kiinnikasvaneita, että on oikein idioottimaista pitää yllä samoja peruspalveluita.
Esimerkkikuvava 21 000 asukkaan Hollolasta. Tämän kaupungin keskusta kaikkine palveluineen (punainen piste) Lahden kaupungin rajalla.
Kuva

Lahden kaupunki voisi tietenkin uudisrakentamisella yhdistää kaupungit aidosti, mutta arvatkaa onko mitään järkeä viedä asukkaita rajalle, jos osa alueen palveluista on vain Hollolalaisten käytettävissä. Tulevaisuuden varalle Lahdella ei ole mitään laajenemismahdollisuuksia tuohon suuntaan. koska Hollolahan ei keskustaansa myy.
...............
Juu, ei yhdistäminen tällaisessakaan tilanteessa Lahdea Oulun kokoiseksi tee, muuta kuin tilastollisesti.
................


Jos jollekin jäi nyt epäselväksi:

Tuossa OECD.n raportissa oli tulevaisuus kuviteltu niin, että Lahti jä Hämeenlinna ottavat saman aseman minkä Vantaan ja Espoon ottivat 60-70-luvulla. Eli maan arvo kallistuu pääkaupunkiseudulla niin paljon, että muuttoliike keskittyy halvempiin alueisiin... sellainen "historia toistaa itseään" skenaario.
tekijänä neropatti
#3737
Pääkaupunkiseudun uutiset

Uusmaalaiset kansanedustajat haluavat yhdistää Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat
Julkaistu: 12.1.2006 15:49 (päivitetty: 15:50)


Uudenmaan uutisten kyselyssä suuri osa Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajista toivoo kiihkeästi Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntarajan poistamista.

Nyt osaa Itä-Uudestamaasta halutaan myös mukaan Suur-Helsingin perustamiseen.

Kiistattomia hyötyjä rajojen purkamisesta olisi maankäytölle, asumiselle, liikenteelle ja kansainväliselle kilpailukyvylle.

Itä-Uusimaa ja sen kunnat eivät ole toistaiseksi olleet liitoksesta kiinnostuneita.

Jos yhteistä säveltä ei löydy jää asia valtioneuvoston ratkaistavaksi



Paivitellaan vahan vaikka ei se mitaan uutta tuokkaan mukanaan.
Avatar
tekijänä grendy
#3740
Harmi vaan kun kansanedustajat ei päätä kaupungeista ;)... http://www.hs.fi

"Esitys Suur-Helsingin perustamisesta ei saa kannatusta Espoon, Kauniaisten eikä Sipoon valtuustojen puheenjohtajilta.

Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd) suhtautuu uuden suurkunnan perustamiseen varauksellisesti, mutta hän kannattaa neljän suurimman kunnan yhteistyön tiivistämistä "tavalla tai toisella".

"Olen valmis jopa siihen, että yhteistyöstä on säädettävä viime kädessä lailla, jos sitä ei synny kuntien vapaaehtoisen yhteistyön kautta", Kiljunen sanoi.

Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eero Akaan-Penttilä (kok) puolestaan pitää esitystä yllättävänä vetona, joka vie pohjaa Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan työltä.

Hän kannattaa yhdistymisen perusteellista analysointia, mutta ei sitä, että ensimmäiseksi muutetaan hallintoa.

"Kiistatonta on, että konkreettista näyttöä pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöstä tarvitaan", Akaan-Penttilä sanoi. Hän arveli, että valtion väliintulo saatetaan nähdä jo kevään aikana.

Esitys Sipoon pilkkomisesta ei saa tukea Sipoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta Kristina Lyytikäiseltä (r). Sipoo haluaa pysyä itsenäisenä kuntana.

"Sipoo on täysin elinvoimainen kunta, jossa on hyvä väestönkasvu ja veropohja. Jos yhteistyötä halutaan tehdä, sitä voidaan tehdä nykyisissä puitteissa pääkaupunkiseudulla", Lyytikäinen perusteli.

Kauniaisten kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Tapani Ala-Reinikka (kok) perustelee Lyytikäisen tavoin kaupungin halua pysyä itsenäisenä kuntana. Suurkunnasta ei olisi hänen mukaansa mitään hyötyä Kauniaisille. "


-----------

Onhan se ihan fakta ettei rikkaammat kunnat halua köyhempien kanssa samaan kasaan koska tietää että huonommin heillä tilanne olis sen jälkeen. Tää on just ongelma kun päättäjät kattoo vaan vuoden päähän eikä 10v päähän että millanen tilanne sillon olis! Harvoista näin radikaaleista muutoksista hyödyt tulee heti näkyviin. Ihan sama homma pätee firmoihin, jos firma X ostaa firman Z niin menee siinä hetki kun toiminta yhtenäistetään ja synergiat tulee esille vasta myöhemmin. Tietysti parit YT-neuvottelut pitää välissä olla että saadaan päällekkäisyydet pois ;)
tekijänä neropatti
#3848
Espoo ei halua edes selvitystä Suur-Helsingistä
Espoon poliittinen johto ei hyväksy selvitystyön käynnistämistä pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistämisen vaikutuksista. Espoo tiedotti asiasta ennen tiistaista pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan kokousta.

Lue lisää: Helsingin Sanomat 17.1.2006 18:01

Mitas tahan nyt sanois, ei mitaan uutta taman auringon alla.
Avatar
tekijänä H.C.
#4092
Kuten olette varmaan jo jokin aika sitten lehdistä lukeneet niin myös Vantaan kaupunginvaltuusto suhtautuu kielteisesti kaupunkien yhdistämiseen. Selvitystyö yhdistämisestä tosin saa vähän enemmän kannatusta, vaikka kyllä senkin vastustajia löytyi. Puolueista Kokomuus ja Vihreät kannattavat yhdistämistä eniten, RKP taas on kaikista kielteisin ja tyrmää jopa selvitystyön käynnistämisen kokonaan.

Tässä vielä tällainen Vantaan kaupunginhallituksen kannanotto pk-seudun yhteistyöstä:
Kannanotto pääkaupunkiseudun yhteistyöstä
Kaupunginvaltuuston seminaarissa annettiin pääkaupunkiseudun yhteistyöstä kannanotto, joka on kokonaisuudessaan tässä alla.


VANTAAN KAUPUNGINVALTUUSTON, KAUPUNGINHALLITUKSEN JA VALTUUSTORYHMIEN PUHEENJOHTAJAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖSTÄ
Vantaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja valtuustoryhmien puheenjohtajat ilmaisevat tukensa valtioneuvoston pyrkimyksille kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Vantaan poliittiset johtajat pitävät tärkeänä, että pääkaupunkiseudun kunnat voisivat muodostaa asiasta yhteisen kannan ja antaa valtioneuvostolle yhteisen vastauksen. Tätä valmistellaan pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa, mille työlle annetaan täysi tuki.


Vantaan poliittiset johtajat korostavat, että valtioneuvostolle kunta- ja palvelurakennehankkeesta annettavan vastauksen ollakseen uskottava ja toimiva, täytyy edustaa kaikkien pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistä kantaa.


Vantaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja valtuustoryhmien puheenjohtajat haluavat korostaa pääkaupunkiseudun yhteistyön kehittämisessä:
1. Tavoitteena on pääkaupunkiseudun asukkaiden tarpeiden ja hyvinvoinnin kannalta parhaan palvelu- ja hallintorakenteen kehittäminen. Kunnallista itsehallintoa on kunnioitettava ja siksi yhteistoiminnan lähtökohtana on kuntien vapaaehtoinen yhteistyö.
2. Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämispäätös yhdeksi suurkunnaksi ei juuri tällä hetkellä ole ajankohtaista.
3. On syytä käynnistää selvitys- ja tutkimustyö vaihtoehtoisista seudullisista toimintamalleista ja työnjaosta mukaan lukien kuntarajojen tarkistukset.
4. Seudullisessa päätöksenteossa on turvattava poliittinen ja demokraattinen ohjaus.
5. On edellytettävä valtion kumppanuutta ja tukea vahvistuvalle seutuyhteistyölle. Toimenpiteistä voidaan sopia erillisessä pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion yhteisessä sopimuksessa, jossa valtio osaltaan sitoutuu seutuyhteistyön kehittämiseen.


Tämä kannanotto perustuu Vantaan kaupunginvaltuuston 26.1.2006 käymään lähetekeskusteluun valtioneuvoston kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta.


Vantaalla 26.1.2006
Oma kantani on nyt sellainen etten sano asiaan juuta enkä jaata ennen kuin yhdistämisestä ja mahdollisista muista vaihtoehdoista on perusteelliset selvitykset. Vapaaehtoinenyhteistyö ei kunnolla toimi, mutten ole yhtään varma olisiko kaupunkien yhdistäminen sittenkään se paras ratkaisu vai olisiko muita parempia malleja olemassa. Kotiseuturakkaus tuntuu taas sumentavan näköäni?
tekijänä Devi
#4702
Heh stadilaisten antiespoo-propaganda on näemmä moniin Talolaisiinkin uponnut. Sen kummemmin tuohon stereotypiaan puuttumatta, oma kantani on, että kuntaliitos on hankala kysymys jossa on monia plussia mutta myös miinuksia, eli ehdottomasti pohtimisen arvoinen asia, mutta en anna varauksetonta tukea idealle. Liian isoissa yksiköissä yleensä jäävät pienempien osa-alueiden asiat huomiotta, mutta joka tapauksessa pk-seudun yhteistyön syventäminen entisestään on tärkeää. Tiedä sitten millaisia keinoja siihen enää muita on...

Totta on että kaupunkirakenne on jo hyvin yhtenäistä, ja liikenteen yms. takia yhdistymisestä olisi hyötyä mutta arveluttaa todella tuo, että miten sitten suur-Helsingin johdossa ehdittäisiin/haluttaisiin/pystyttäisiin ottamaan myös pienempiin yksityiskohtiin kantaa siinä määrin missä nyt pystytään.

Mun puolesta HKI ja Vantaa voisivat yhdistyä ensin ja Espoo sitten kun tuon yhdistymisen kautta on opittu mahdollisista virheistä ja saatu käytännön kokemuksia hyödyistä ;) Eihän tuon liitoksen tarvitsisikaan tapahtua kerralla.
tekijänä endorfiini
#5095
Suur-Helsinki olisi loistojuttu! Vantaa, Espoo, Kauniainen ja Helsinki voisivat ihan hyvin yhdistyä ja sillä tavalla saataisiin joukkoliikennettä parannettua ja muuta mukavaa. :D

Eniten minua viehättäisi se, että sitten Helsingin väkiluku ja koko olisi oikeastikkin jo ihan kivan suurkaupungin luokkaa. :)
Avatar
tekijänä Sky-Will
#5103
endorfiini kirjoitti:Suur-Helsinki olisi loistojuttu! Vantaa, Espoo, Kauniainen ja Helsinki voisivat ihan hyvin yhdistyä ja sillä tavalla saataisiin joukkoliikennettä parannettua ja muuta mukavaa. :D

Eniten minua viehättäisi se, että sitten Helsingin väkiluku ja koko olisi oikeastikkin jo ihan kivan suurkaupungin luokkaa. :)
Sehän on periaatteessa aivan sama onko asukasluku 500 000 vai yli miljoona. Kaupungin urbaanisuutta se ei kuitenkaan lisäisi.
Viimeksi muokannut Sky-Will, 29.04.06 13:30. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
tekijänä Devi
#5106
Sky-Will kirjoitti: Sehän on periaatteessa aivan sama onko asukasluku 500 000 vai yli miljoona. Kaupungin uraanisuutta se ei kuitenkaan lisäisi.
Tuo on aivan totta. Suomen maaperässä uraania on jo lähtökohtaisesti suhteellisen runsaasti eikä sen määrä varmaankaan huomattavasti kohoaisi mahdollisten kuntaliitosten myötä. :twisted:
Sori oli pakko... wappusiman syytä
:roll:
Avatar
tekijänä Sky-Will
#5108
Siis urbaanisuutta. :D Anteeksi kirjoitusvirheeni :D
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 10