Taloforum.fi

[Janne76]

Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on tänään aikaistanut kaupungin tavoitetta pikaratikan rankentamisesta. Kaupungin tavoiteen mukaan pikaraitiotien rakentaminen alkaisi nyt jo vuonna 2015 vuoden 2018 sijaan.

http://www.radio957.fi/index.php?option ... 6288&cat=1

[grendy]

^Oikein! Kerrankin jotain fiksua päätetään! .. Nyt sitten vielä tehdään eikä vaan puhuta niin hyvä tulee

[Janne76]

Kyllähän tuo on loistava asia. Yllätys et Kokoomuksen edustaja oli vastaan?

[Klazu]

Huh, ai tavoitteet on olleet NOIN kaukana. 2018 alunperin!! 2015:kin ansaitsee vielä yhden huutomerkin!

[slette]

Huh, ai tavoitteet on olleet NOIN kaukana. 2018 alunperin!! 2015:kin ansaitsee vielä yhden huutomerkin!

Eipä tuo luullakseni kovin paljon aikaisemmin voisikaan olla. Suunnitteluun, päätöksiin ja rahoituksen hankkimiseen menee luultavasti vähintään kolme vuotta. Rakennustöihin taas ainakin kaksi, jolloin avajaiset voisivat olla aikaisintaan 2016 tai nyt päätetyn suunnitelman mukaan 2017.

Vertailun vuoksi:

Århusissä, jossa raitiotien suunnittelu on selvästi Tamperetta pidemmällä ja poliittiset päätökset enimmäkseen tehty (mm. Folketingetin rahoituspäätös), on näillä näkymin avajaiset 2015. Malmössä, jossa ollaan jonkin verran Tamperetta pidemmällä suunnittelussa, on tavoitteena ensimmäisen linjan (Rosengård-Västra hamnen) avaaminen 2016. Helsingborgissa, jossa suunnittelu on suurin piirtein yhtä pitkällä kuin Tampereella (lukuunottamatta yleisiä teknisiä ohjeita, jotka on tehty yhteistyössä Malmön ja Lundin kanssa) on taas puhuttu vuosista 2017-2018 realistisena tavoiteaikatauluna.

Lundissä tavoitteena on avajaiset 2014, minkä suhteen on myös (käytännössä) yksimielinen poliittinen tahto olemassa. Tämä siitä huolimatta, että rahoitus ei ole varmistunut (todennäköisesti kunta maksaa infrastruktuurin kokonaan itse) eikä varsinainen raitiotiesuunnittelu järin pitkällä. Olosuhteet ovat kuitenkin poikkeukselliset, kyseessä on lyhyen (noin 4 km) BRT-linjan muuttaminen raitiotieksi, joka on jo alun perin valmisteltu tätä varten yksittäistä tienalitusta lukuun ottamatta.

Eli ihan tyytyväinen voi olla, jos Tampereella huristellaan ratikalla 2017-2018. Turussa toivottavasti samoihin aikoihin, jolloin voitaisiin tehdä yhteistyötä vähintään vaunuhankintojen suhteen.

[grendy]

Kysely kaupunkiraitiotien tavoitteista

Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseksi Tampereen kaupunki on käynnistänyt alustavan yleissuunnitelman laatimisen raitiotielinjalle Hervanta-Keskusta-Lentävänniemi. Alustavan yleissuunnitelman avulla vertaillaan kahta raitiotien reitti- ja varikkovaihtoehtoa bussivaihtoehtoon. Työssä ei tehdä suositusta valittavasta vaihtoehdosta. Alustavan yleissuunnitelman laadintaa seuraa varsinaisen yleissuunnitelman laatiminen.

Raitiotiesuunnittelun kantavana ajatuksena on joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla. Tulevaisuudessa bussiliikenteen laatukäytävät, lähijunaverkko ja katuverkossa kulkeva moderni kaupunkiraitiotie muodostavat Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen rungon, joka hyödyntää tehokkaasti eri joukkoliikennemuotojen parhaita ominaisuuksia.

Raitiotiesuunnittelussa on keskeistä selvittää, millaiseksi palvelu pitää suunnitella, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin matkustajien tarpeita. Voit kertoa mielipiteesi tavoitteista alla olevan linkin kautta 1.12. – 12.12.2010.

Eli menkääpäs täyttään kysely osoitteeseen http://www.webropolsurveys.com//S/33CA9354934DE8D1.par

[slette]

Vähän lisätietoa tuosta kyselystä:

http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanm ... set/199608
http://www.radio957.fi/index.php?option ... 6423&cat=1

[grendy]

Ja tässä katuvaihtoehdot minkä perusteella tehdään kaksi vaihtoehtoa, joita sitten vertaillaan yleissuunnitelmassa...Haastetta kyllä piisaa kun itse ainakin haluis sen vähän joka paikkaan eikä mitenkään pystyis luopuun mistään koukkauksesta .. Itse ainakin kyselyyn kyllä vastailin sen perusteella että linjan nopeuden pitäis olla huomattavasti nopeampi kuin auto-vaihtoehto, joten sen perusteella linjauksen olisi oltava mahdollisimman suora.

Tän hetken fiiliksen perusteella ehkä lemppariehdotus olis Hervannasta Sammonkadun kautta, sitten koukkaus Kalevantielle eli yliopistolle/keskusareenalle, siitä Hatanpään valtatien kautta Hämeenkadulle josta ehkä Hallituskatua pitkin mieluummin kuin Hämeenkatu loppuun asti, ja sitten Santalahden kautta (tuleva asuinalue kuitenkin) Lielahden kauppojen läpi Lentävänniemeen. Toisaalta olis kyllä kiva et se menis Hämeenkadun päästä päähän... vaikeeta on!

[Ala Amurin Viki]

Hienoa, että nyt on saatu tärkeä merkintä vuodesta 2015 kaupungin virallisiin papereihin. Asiaa pitää edistää kannustamalla päättäjiä kaikin tavoin, eikä tämä saa jäädä tähän.
Tässä alla yksi kova argumentti Tampereenkin hankkeen kannalta. Helsingin ja HSL:n selvitykessä 2009 todetaan sivulla 29 seuraava fakta:

"Nykyaikaisen raitiotien yksikkökilometrikustannus on noin 47 % pienempi kuin Helsingin kantakaupungin nykyisellä raitiovaunulla. Käytetty km-kustannus perustuu vastaavan kaltaisten keskieurooppalaisten, uusien pikaraitiotiejärjestelmien yksikkökustannuksiin. Vertailussa on kuitenkin huomioitu suomalainen palkkataso ja energiakustannukset verrattuna keskieurooppalaisiin järjestelmiin"
(HSL: Raide-Jokeri- selvitysraportti 2009, s. 29)

On huomattava, että vaikka Helsingin museoratikka on kustannustehoton ja hidas, niin se pystyy silti kustantamaan itse itsensä (toisin kuin bussiliikenne, jota tuetaan vuosittain 50%:lla). Jos Helsingissä olisi Tampereen kaltainen moderni raitiotie, tahkoaisi se rahaa huimasti kaupungin hyväksi. Moderni raitiotie on todella keino saavuttaa mittavia taloudellisia etuja lukuisten muiden hyötyjen lisäksi. Siksi se pitäisi priorisoida Tampereen kärkihankkeeksi heti.

[Tehari]

Tän hetken fiiliksen perusteella ehkä lemppariehdotus olis Hervannasta Sammonkadun kautta, sitten koukkaus Kalevantielle eli yliopistolle/keskusareenalle, siitä Hatanpään valtatien kautta Hämeenkadulle josta ehkä Hallituskatua pitkin mieluummin kuin Hämeenkatu loppuun asti, ja sitten Santalahden kautta (tuleva asuinalue kuitenkin) Lielahden kauppojen läpi Lentävänniemeen. Toisaalta olis kyllä kiva et se menis Hämeenkadun päästä päähän... vaikeeta on!

Tärkeintä ei ole se mistä reitti aluksi kulkee, sillä huonoista paikoista se ei kuitenkaan tule menemään ja se on tärkeintä että ratikka sinne saadaan. Kun se toimii, sitä on helppo laajentaa.

[slette]

Erittäin positiivisena puolena näissä reittivalinnoissa on kuitenkin se, ettei niitä jätetä pelkästään virkamiesten ja konsulttien heiniksi, vaan valtuusto päättää, linjataanko ratikka TAYSin vai Sammonkadun kautta ym. Hyvä asia demokratian kannalta ja selvä poikkeus moniin muihin ratikkaa suunnitteleviin kaupunkeihin, joissa muut kuin poliitikot on usein päästetty tekemään hyvinkin pitkälle meneviä arvovalintoja...

[16valve]

Tampereen Kauppakamarilehdessä oli juttua oikoradan suunnitelmista

Läntinen oikorata eteni ratapölkyn verran

Tampereen läntinen oikorata on vielä visio, jonka toteutuminen on ehkä vuosikymmenten päässä. Asia kuitenkin etenee − lisävauhtia sille lykittiin Tampereen kauppakamarin oikorataseminaarissa ja Pirkanmaan liitossa marraskuussa.

Pirkanmaan liiton maakuntahallitus on hyväksynyt liikennettä ja logistiikkaa koskevan vaihemaakuntakaavan luonnoksen nähtäville joulukuun ajaksi. Kaupungin keskustan länsipuolelta ohittavalle oikoradalle kaavaluonnoksessa on osoitettu yhteystarve Tampere-Pirkkalan-lentoaseman kautta. Mukana on myös yhteystarve lentoasemalta Tampereen keskustan suuntaan sekä kehittämisvaraus uudelle tavaraliikenteen järjestelyratapihalle.
Pirkanmaan liiton maakuntakaavoitusjohtaja Pekka Harstila arvioi, että vaihemaakuntakaavalla on merkittävää vaikutusta koko valtakunnan liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Yhtenä tavoitteena on ollut vahvistaa Tampereen liikenteellistä asemaa kytkemällä lento- ja raideliikenne toisiinsa Tampere-Pirkkalan lentoasemalla.
− Keskeinen kysymys on, miten eri liikennemuotojen yhteistyötä kehitetään tulevaisuudessa. Helsinki-Vantaan lentoaseman osalta asiaa tutkitaan, meillä se on jo saatu kaavaluonnokseen.
Seuraavaksi vaihemaakuntakaavan luonnos lähtee kuntiin ja muille toimijoille lausunnoille. Tavoite on, että nopeimmillaan vuoden 2011 lopussa se olisi hyväksytty. Pirkanmaan liitto käynnistää nyt myös tarkemmat selvitykset kuntien ja valtion viranomaisten kanssa siitä, missä oikoradan linjaus voisi maastossa kulkea.

”Nyt on tärkeää selvittää ja pitää yllä keskustelua”

Tampereen läntisen oikoradan toteuttamista ajavat aktiivisesti Tampereen kauppakamarin johdolla Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Rauman kauppakamarit. Ne haluavat jättihankkeen mainintana mukaan hallituksen vuoden 2013 liikennepoliittiseen selontekoon. Siinä määritellään liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma. Pääradan kehittäminen halutaan niin ikään nostaa Suomen kärkikohteeksi EU:n pääliikenneverkon EU:n Trans European Networks –Transportation -listalla.
Tampereen kauppakamarin oikorataseminaarissa marraskuussa puhunut liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Katariina Myllärniemi ei tyrmännyt ratahanketta. Hänen viestinsä oli varovaisesti myönteinen, vaikka hanke näyttäisi vielä nyt olevan vuosikymmenten päässä.
Myllärniemen mukaan rivakatkin muutokset rahoituslinjauksiin liikennejärjestelmää kehitettäessä ovat mahdollisia.
− Nopeat ratayhteydet ovat pitkällä tähtäimellä valtakunnallisen liikennepolitiikan keskiössä. Nyt on tärkeää synnyttää ja pitää yllä keskustelua ja selvittää perusteita, miksi juuri Tampereen läntinen oikorata pitäisi toteuttaa.
Oikorata ja siihen liittyvä Tampereen tavaraliikenteen järjestelyratapihan siirto ovat keskeinen osa kaupungin keskustaan ja Pirkkalan ympäristöön vaikuttavaa logistista kokonaisratkaisua. Rautateiden runkoverkon tavaraliikenteen lisäksi paketissa ovat muun muassa Tampereen seudun henkilöliikenteen lähijuna- ja pikaratikkayhteydet, seudulle suunnitellut uudet logistiikkatoiminnot, mahdollinen raideyhteys Tampere-Pirkkalan lentoasemalta kaupungin keskustaan ja Helsinki-Vantaalle.
− Valtakunnan liikennejärjestelmän kehittäminen on kuin shakkia pelattaisiin. Vaikka edettäisiin pienin askelin, kokonaiskuvio ja seuraava siirto on oltava mietittynä, Myllärniemi muistutti.

Tampereen oikoratahankkeen taustalla on huoli pääradan junaliikenteen sujuvuudesta ja radanvarren alueiden elinkeinoelämän kilpailukyvystä. Tampereen kautta kulkeva päärata on kapasiteettinsa äärirajoilla.
− Oikorata ei ole Tampereen tai Pirkanmaan asia, vaan kyseessä on Tampereen kautta kulkevan rataverkon pääradan ja koko Suomen liikennejärjestelmän toimivuuden turvaaminen, Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasila muistutti.

Oikorataseminaarissa ei jäänyt epäselväksi, missä Suomen rautateiden henkilö- ja tavaraliikenteen keskeinen solmukohta sijaitsee. VR-yhtymälle Tampere on Suomen raideliikenteen keskuspiste. Minkään muun paikan kautta ei kulje yhtä paljon henkilö- ja tavarajunia. Tampereella sijaitsee toinen valtakunnan keskusjärjestelyratapihoista ja henkilöjunien aikataulutus Tampereen rautatieasemalla on koko maan henkilöliikenteen aikataulujärjestelmän ydin. − Esimerkiksi tehtaalta Suolahdesta saadaan traktori seuraavaksi aamuksi Vuosaaren satamaan. Verkosto kerää pienetkin tavaravirrat Tampereelle, jossa junat järjestellään uudelleen. Jos ei tällaista hyväsijaintista ydinpistettä olisi verkoston keskellä, pieniä tavaraeriä ei saataisi rautateitse nykyiseen tapaan tehokkaasti kuljetettua, VR:n palvelupäällikkö Vesa Rauhala totesi.

− Henkilöliikenteen ratapihan on sijaittava Tampereen keskustassa. Tavarajunat voivat ajaa eri paikkaan kuin nyt. Tärkeintä on, että ne menevät kaikki samaan paikkaan, jolloin tavaraliikennettä hoitavan verkoston vahvuus säilyy.

http://www.tampereenkauppakamarilehti.f ... 7_10_2.php

[Ala Amurin Viki]

Ja jälleen lisää raskaasti Tampereen raitiotietä tukevaa faktaa HSL:n juuri valmistuneesta laajasta selvityksestä:

Toteutunut raideliikenneratkaisu käynnistää vaikutusalueellaan pitkäkestoisen menestyskierteen

Raideliikenteen hyödyt ja myönteiset kustannusvaikutukset eivät nouse esille riittävän hyvin nykyisistä vaikuttavuuden arvioinneista. Liian vähäiselle huomiolle jäävät muun muassa raideliikenteen myönteiset vaikutukset kiinteistöjen arvoihin, alueen kilpailukykyyn ja vetovoimaan. Raideratkaisut mahdollistavat aina myös tiiviimmän, ja siten myös taloudellisemman rakentamisen ja maankäytön.
Syvällisempi ja moniulotteisempi raideliikenteen hyötyjen tunnistaminen olisi tärkeää, sillä bussiliikenteeseen verrattuna raideliikennehankkeet edellyttävät suurempia investointeja, mutta tuovat mukanaan myös suurempia ja pitkäkestoisempia hyötyjä.
HSL:n julkaisemassa selvityksessä on hyödynnetty kansainvälisiä tutkimuksia sekä vertailtu nykymetroa Länsiväylän ja Vantaankosken radan alueellisiin vaikutuksiin.

Aliarvioidut hyödyt näkyviin

Raideratkaisujen alueellinen pysyvyys takaa niiden pitkävaikutteisen myönteisen nosteen. Pysyvyys luo uskottavan pohjan muille investoinneille. Raideliikenne kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Raideyhteyksien varteen rakentuu tyypillisesti myös uusia asuin- ja työpaikkakeskittymiä, mikä lisää kysyntää entisestään. Matkustajat myös mieltävät raideliikenteen selkeänä ja sujuvana kulkutapana.

Kiinteistöjen arvon nousuna mitattuna Helsingin metron vaikutus vuoteen 2009 mennessä rakennettujen kiinteistöjen arvoihin on ollut noin 1,5 Mrd. €, mikä on enemmän kuin metron investointikustannus (noin 1,2 Mrd. €).

HSL toivoo, että aiempaa suurempaa painoa hyötyjen ja kustannusten arvioinnissa saisi raideliikenteen vaikutus katu- ja kaupunkitilan tarpeeseen. Henkilöautoliikenne tarvitsee huomattavasti enemmän tilaa kuin joukkoliikenne. Koska kaupunkialueilla on maata niukasti, liikenteen edellyttämä maa-ala on pois muusta rakennus- ja virkistyskäytöstä. Esimerkiksi Helsingissä arvion mukaan ilman nykyistä metroyhteyttä itäsuunnasta tuleva liikenne tarvitsisi 1-2 lisäkaistaa, Kampin bussiterminaalia vastaavat laiturialueet busseille sekä merkittävästi paikoitustilaa autoille Helsingin kes-kustassa.

Parhaaseen aluetehokkuuteen päästään, kun radan ja sen lähialueiden suunnittelu on mahdollista tehdä samanaikaisesti. Rohkaisevia esimerkkejä Pääkaupunkiseudulla ovat esimerkiksi uuden Jätkäsaaren raideyhteyden ja asuinalueen rakentaminen sekä Kehäradan vaikutusalueelle rakentuvat asuin- ja työpaikka-alueet.

Lisätietoja: Joukkoliikennesuunnitteluosaston päällikkö Ville Lehmuskoski, puh. 040 520 6710, Liikennejärjestelmäosaston päällikkö Suoma Sihto, puh. 040 595 0205

http://www.hsl.fi/fi/mikaonhsl/uutiset/ ... 95741.aspx

[ktpama]

Materiaalia 7.12. järjestetystä työpajasta:

http://www.tampere.fi/liikennejakadut/p ... vaihe.html

[henkka]

Kaupunkiraitiotien suunnittelulle on nyt asetettu tavoitteet vaihtoehtojen vertailua varten. Tavoitteet perustuvat työpajoihin ja internetissä olleeseen kyselyyn.

http://joukkoliikenne.tampere.fi/fi/etu ... tettu.html