Taloforum.fi

[OlliMolli]

On ollut taas hetki hieman hiljaisempaa talossa, kun pahimmat flame-warit on päässeet lopahtamaan. No mutta. Mikäs teidän mielestänne tekee hyvän kaupungin? Jokainen täällä kaipaa vissiin tiivistä umpikorttelia ja korkeita rakennuksia - I think we have established that - mutta mitäs muuta?

Itse olen pistänyt merkille, että kävelykadut tekevät kaupungin.Silloin kun kävelykatu on paitsi kaunis myös elävän vihreä tulee siellä myös vietettyä aikaa. Tietenkin kävelykatu on kuitenkin nimenomaan ajanvietto paikka. Tästä syystä myös liikerakennusten käytön täytää täyttää tietyt vaatimukset, joista ensimmäinen on tiukka EI Valintalolle. Toisin sanoen liikkeiden pitää olla pieniä erikoisliikkeitä, kenties jokunen mukava kauppakeskus (ei hehtaari-mallia), mahdollisesti tavaratalo ja paaaaaaljon baareja, ravintoloita ja kahviloita. Tällaisesta onnistuneesta suunnittelusta paras esimerkki Suomessa ainakin näkemistäni kaduista on Kauppakatu Jyväskylässä.

ostoskeskus Torikeskus sisätiloja:



ostoskeskus Jyväskeskus:


Katu on yöllä mahtavan näköinen. Täynnä neonvaloja, mainoksia, baarikylttejä, logoja. Arkkitehtooninen suunnittelu on onnistunutta myös; talot ovat tiivisti yhdessä luoden intensiivisen kaupunkimaisen tunteen. Rakennukset eivät ole kuitenkaan liian korkeita, olo ei ole tukahduttava.






Ihmisä paikalla on yleensä paljon. Päivällä ollaan ostoksilla ja illalla pyöritään baareissa. Parasta aikaa on tietenkin kesä, jolloin terassit ovat auki. Mielenkiintoista on myös se, että baarit eivät ole mitää räkälöitä, kuten Suomessa jopa kaupunkien keskustoissa on usein on. Baarit ovat pääpiirteittäin laatupaikkoja, joille vetää vertoja ainoastaan Helsingin keskustan baarit. Helsingissä niitä on vain muutama enemmän.

muutamia paikallisia laatu baareja/kahviloita:

(C):Oberleutnant:

(C):Oberleutnant:


Päiväkuvia mulla on näköjään aivan liian vähän, mutta varsinkin viikonloppuisin katu on ihan tupaten täynnä ihmisiä. Paras paikka Jyväskylässä.

No mutta, mitkäs muut asiat tekevät kaupungin?

[H.C.]

No tossa tuli melko hyvin selostettua ja esimerkillä näytettyä se mistä itsekkin pidän kaupungissa. Se että siellä riittää elämää, ja paljon, vuorokaudenajasta riippumatta on kai se peruselementti. Tosin parit Valintatalon kaltaiset keskisuuret päivittäistavarakaupat saavat mun puolesta myös olla mukana, jos nyt ei keskellä kävelykatua niin vaikka sitten sen päädyssä tai ainakin jossain keskeisellä paikalla. Ainakin jos itse keskellä kaupunkia asuisin haluaisin niin, sillä mielummin niin, kuin että tarjolla muuten on vaan kaiken maailman koopikkoloita joissa on surkea valikoima ja korkeat hinnat ja sitten pitää lähteä autolla pois kaupungista vaan jotta voisi tehdä ruokaostokset. Isosisko valitti tätä asiaa Töölössä asuessaan.

Kunnon kaupungissa pitää myös olla sekä asuntoja että työpaikkoja oikeassa suhteessa. Ei niin että on liikaa työpaikkoja jotka kello neljän jälkeen ammottavat tyhjyyttään (itä-pasila/vallila/pitäjänmäki) eikä myöskään niin että sieltä päivällä pitää asukkaiden lähteä muualle töihin (suuri osa pk-seudun aluekeskuksista).

Pidän myös siitä että talot ovat sekataloja - eli ei pelkkiä asuintaloja, eikä pelkkiä toimistorakennuksia ja niiden seassa kaupoilla omat laatikkonsa, vaan niin että katutasossa on liiketilaa ja ylempänä sitten asunnot tai toimistot. Myös mahdolliset Valintatalot isomman rakennuksen alakertaan ja niin että se nimenomaan palvelee siinä vieressä asuvia, eli se ei tarvitse parkkihallia tai isoa parkkipaikkaa koska siinä vieressä asuu ja käy töissä riittävästi ihmisiä. Muutenkin sijoittaisin isommat parkkipaikat kaupungissa vain ja ainoastaan maan alle, katujen varsilla tosin voi toki sallia pysäköinnin.

[Toni]

Ainakin jos itse keskellä kaupunkia asuisin haluaisin niin, sillä mielummin niin, kuin että tarjolla muuten on vaan kaiken maailman koopikkoloita joissa on surkea valikoima ja korkeat hinnat ja sitten pitää lähteä autolla pois kaupungista vaan jotta voisi tehdä ruokaostokset. Isosisko valitti tätä asiaa Töölössä asuessaan.

Ihanaa, joku muukin on samaa mieltä iteseni kanssa.

Vaikka äkkiseltään ei uskoisi, Helsingin kantakaupungin laadukkaat palvelut ovat lähes täysin keskittyneet Kluuviin tai sen vierelle. Palveluiden tasoltaan Töölö, Kallio, Vallila, ynnä muut vastaavat häviävät reilusti monelle pk-seudun lähiölle. Muutenkin Suomessa vallitsee oudon romantisoitu kuva kivijalkakauppojen ihanuudesta, sillä harvoja ihmisiä palvelevia erityisliikkeitä lukuunottamatta ne ovat tiloiltaan erittäin ahtaita ja luotaantyöntäviä, valikoimaltaan köyhiä, hintatasoltaan korkeita eikä se "ystävällinen palvelu" ole sen erityisempää kuin missään muualla.

Kalliossa asuessani tympäännyin todella tähän outoon epäkohtaan, sillä aluksi luulin, että asuessani alle kahden kilometrin päässä Suomen ainoan miljoonakaupungin ja todellisen maailmanluokan keskittymän sydämestä, löytäisin ihan mitä vain lyhyen kävelymatkan päästä. Mitenköhän asia on Tukholmassa tai Kööpenhaminassa? Itselläni vallitsee sellainen mutu, että stadin kantakaupungin keskustan ulkopuoliset osat ovat vasta vähitellen heräämässä ruususen unestaan ja tulevat olemaan paljon eloisempia lähitulevaisuudessa - tästä esimerkkinä oikeiden klubejen ja katu uskottavien kahviloiden, liikkeiden ja muiden vastaavien rantautuminen Kallioon viime vuosina.

Tietyllä tavalla harmittaa, että Kampin keskus sijaitsee periaatteessa aivan keskustassa, eikä niinkään virkistä muuta kantakaupunkia. USA:n "dead downtown after business hours" -kaupunkien tapaan Helsinki tarvitsee hieman kantakaupungin piristämistä.

Järkytin Japea eräässä MSN-keskustelussamme, kun kerroin Helsingin kantakaupungin osista mieluiten haluavani asua Ruoholahdessa. Miksi ei?

• - Vaikka yksittäiset asuinrakennukset ovatkin melko rumia (Vade retro satana ne julkisivujen pikkukaakelit!), itse kokonaisuus on toimiva sekä pirteä.
  
  - Alueelta löytyy kunnon palvelut Sitran tornin kupeesta isojen kauppojen muodossa, eikä mitään homeisia kivijalkakauppoja, josta ehkä hyvällä onnella saattaa mahdollisesti bongata leipävalikoimasta jopa semi-lämmintä eilen leivottua leipää.
  
  - Julkiset yhteydet ovat mitä mainioimmat: alueen läpi kulkevat ratikat, metro ja bussit.
  
  - Keskusta on pienen kävelymatkan päässä.
  
  - Omalle autolle löytyy kunnon parkkipaikka.
  
  - Talot ovat uudehkoja - mielummin asun pragmaattisesti, kuin kärsin vanhojen talojen ongelmista muka romanttisessa miljöössä.

Ruoholahti on omasta mielestäni suhteellisen onnistunut kokonaisuus ja hyvä esimerkki paremmasta sodanjälkeisestä kaupunginsuunnittelusta, vaikka mielelläni näkisin siellä enemmän toimistoja ja asuintaloja sekoitettuna. Palaan itse topicin aiheeseen lähemmin myöhemmin.

[Columbo]

No tossa tuli melko hyvin selostettua ja esimerkillä näytettyä se mistä itsekkin pidän kaupungissa. Se että siellä riittää elämää, ja paljon, vuorokaudenajasta riippumatta on kai se peruselementti. Tosin parit Valintatalon kaltaiset keskisuuret päivittäistavarakaupat saavat mun puolesta myös olla mukana, jos nyt ei keskellä kävelykatua niin vaikka sitten sen päädyssä tai ainakin jossain keskeisellä paikalla. Ainakin jos itse keskellä kaupunkia asuisin haluaisin niin, sillä mielummin niin, kuin että tarjolla muuten on vaan kaiken maailman koopikkoloita joissa on surkea valikoima ja korkeat hinnat ja sitten pitää lähteä autolla pois kaupungista vaan jotta voisi tehdä ruokaostokset. Isosisko valitti tätä asiaa Töölössä asuessaan.

En tiedä missä päin Töölöä sinun siskosi asui, mutta itselläni ei ainakaan etu-Töölön alueella ole koskaan tullut mieleenkään, että pitäisi lähteä pois kaupungista ruokaostoksille. Jotkut Pikkolot tai kioskit nyt ovat kiskurihintaisia ja valikoimiltaan huonoja, mutta Alepat ainakin ovat usein ihan riittävän edullisia ja kaikki perustarvikkeet niistä saa ja niiä Töölössä riittää. Sitten jos tarvitsee jotain vähän spesiaalimpaa, ei liene suuri vaiva hypätä ratikkaan ja ajella vaikkapa keskustaan tai Ruoholahteen ja ostaa Stockmannin herkusta tai Citymarketista tarvitsemansa tavarat.

[Jape]

Ai että hyvän kaupungin? Aika vaikea vastata, kun käsite "hyvä" nyt jo sinällään on aika vaikeasti määritettävissä. No, tämä on ihan minun mieleisenä kaupunki, jossa ei olla otettu huomioon sellaisia tekijöitä, joista en ihan suomeksi sanoen tiedä mitään. Olen hyvin estetiikasta nauttiva ihminen, joten arvoni mukailevan sitä aika pitkälti.

Ympäristö, ympäröivä maisema

Vuoria, mäkiä, jokia merta, järveä - jotain joka tuo alueelle vaihtelevuutta, jotain joka kiinnittää huomion ja tuo alueelle identiteettiä. No vanhat kaupungit ovat ihan elinolosyistä syntyneet vesistöjen ääreen, mutta Suomessa monet rautatie- tai teollisuuskaupungit ovat syntyneet sinne missä maaperästä löytää jotain hyödyllistä tai missä rautatiet nyt vaan sattuvat kohtaamaan. Rautatiekaupunki Kouvulasta ei hirveästi kulttuurimaisemaa löydy.

Sitten kun on joku luonnon ympäristö, päästäänkin jo sellaiseen asiaan kuin...

Asemakaava

Ei epäinhimillisen ahdasta a'la esimerkiksi jotkut räjähdysmäisellä kasvulla kasvavat kehitysmaakaupungit, mutta kaupunkimaista tiiviyttä ja eloisuutta on silti oltava. Luonnonmukainen pusikko alle puolen kilometrin päässä jokaisen kotiovelta ei ole pakollista, ei edes tarpeellista. Keskustan oltava selkeä kokonaisuus ja mitä suurempi merkitys sillä on kaupungille yleensä, sen parempi.

Sitten kun on jonkinlainen yleispätevä asemakaava, päästäänkin jo sellaiseen asiaan kuin...

Liikennesuunnittelu

Ihmisten siirtyminen kotoa töihin ja töistä kotiin (olettain että kaupunkin on niin iso, että siihen ei asukkaiden jalat riitä) joukkoliikenteellä ja mieluiten raiteilla kulkevalla. Tämä ei pelkästään siksi että raideliikennekartat ovat hienoja, vaan ihan siksi, että metrot ja pikaratikat ovat helpompia, nopeampia, kätevämpiä ja ympäristöystävällisempiä kuin bussit - yksityisautoilusta puhumattakaan.

Autojen rooli muutenkin oltava mahdollisimman pieni. Keskustassa oltava kävelykatuja, jotka ovat ihmisenläheisiä ja joissa voi istua kupposella ilman että hurina ja pakokaasut on kokoajan tukahduttamassa tunnelmaa.

Ja sitten se...

Arkkitehtuuri ja alueet

Arkkitehtuurikannan oltava mielellään mahdollisimman monipuolinen. Kontrastit ovat toki omalla tavallaan mielenkiintoisia, mutta kortteleiden, katujen ja kaupunginosien oltava kuitenkin mahdollisimman yhtenäisiä. 1800-lululainen puuvaja ei olisi omiaan Sanomatalon kupeessa, vaikka kummassakin oma viehätys onkin. Ts. Modernit lasitornit - jos niitä on - mielellään oman klusteriin skylineä muodostamaan mielummin kuin sinne tänne ripoteltuina. Historiallinen arkkitehtuuri mielellään omana yhtenäisenä kokonaisuutenaan. Sotien jälkeinen palikkasuunnittelu on joissain tapauksissa omalla tavallaan kiehtovaa kunhan se pidetään kaukana historiallisesta keskustasta.

Historiallinen arkkitehtuuri painaa omassa vaakakupissani modernia enemmän. Hienoja taloja voidaan aina rakentaa, mutta niillä on historiansa vasta kun on kulunut tarpeeksi aikaa.

Kaupungin ominaisilme, identiteetti ja muu spesiaali

Historia lisää kaupungin kiinnostavuutta, jopa vaikkea sen historiallisesta arkkitehtuurista olisikaan paljoa jäljellä (toki arkkitehtuuri vaikuttaa, historiallinen kaupunki mielellään historiallisen näköisenä). Periaatteessa me voitaisiin rakentaa Suomeen maailman korkein torni, mutta me ei ikinä enää voida saada tänne maailman vanhinta kaupunkia (olettaen etteivät arkeologit löydä jotain todella tyrmäävää jonkin Suomen kaupungin kellareiden alapuolelta) Amsterdamista voidaan rakentaa vaikka täydellinen kopio P. Amerikkaan jos niin halutaan, mutta se ei ikinä ole Amsterdam.

Sitten kaupungilla on oltava jotain identiteettiä, jotain omaa myös arkkitehtonisten tunnusmerkkien lisäksi. Wanhan Wiipurin Lakritsi on hyvää, ja se on edelleen viipurilaista, vaikka Viipuri nykyään kuuluukin Venäjän Federaatioon. Kiovan kotletteja pitää syödä Kiovassa, Smörrebrödejä Köpiksessä. Amsterdamissa ...... , New Yorkissa on matkustettava keltaisella taksilla, Lontoossa Double Deckerillä, jne. Kaupungilla on oltava jotain aivan omaa.

No siinä on, mitä nyt äkkiseltään tuli mieleen. Noiden perusteellahan voisin melkein kehitellä ihan oma järjestelmän jolla mitata kaupungin arvoa.

Edit: Luin tuon viestin tuossa läpi ja tajusin yht'äkkiä että onpas pirun sekvaa tekstiä. Antaa varmaan vaikutelman että olen varsin sekavassa mielentilassa, mutta näin ei todellakaan ole, vaikka perjantai onkin. Tuli todella omituista tekstiä. No, enpä jaksa korjaillakaan.

[OlliMolli]

kortteleiden, katujen ja kaupunginosien oltava kuitenkin mahdollisimman yhtenäisiä. 1800-lululainen puuvaja ei olisi omiaan Sanomatalon kupeessa, vaikka kummassakin oma viehätys onkin. Ts. Modernit lasitornit - jos niitä on - mielellään oman klusteriin skylineä muodostamaan mielummin kuin sinne tänne ripoteltuina. Historiallinen arkkitehtuuri mielellään omana yhtenäisenä kokonaisuutenaan.

Kerrankin joku on tästä samaa mieltä mun kanssa. Mä olen yrittänyt Tonille tätä jankuttaa koko ajan, mutta sen mielestä mä otan tän yhteinäinen arkkitehtuuri -jutun liian tosissani.

[Toni]

kortteleiden, katujen ja kaupunginosien oltava kuitenkin mahdollisimman yhtenäisiä. 1800-lululainen puuvaja ei olisi omiaan Sanomatalon kupeessa, vaikka kummassakin oma viehätys onkin. Ts. Modernit lasitornit - jos niitä on - mielellään oman klusteriin skylineä muodostamaan mielummin kuin sinne tänne ripoteltuina. Historiallinen arkkitehtuuri mielellään omana yhtenäisenä kokonaisuutenaan.

Kerrankin joku on tästä samaa mieltä mun kanssa. Mä olen yrittänyt Tonille tätä jankuttaa koko ajan, mutta sen mielestä mä otan tän yhteinäinen arkkitehtuuri -jutun liian tosissani.

Niin otatkin. Aleksanterinkatu ja Bulevardi ovat Helsingin hienoimpia katuja yhdessä Sofiankadun kanssa, niiden arkkitehtuurin eklektisyydestä huolimatta. Niissä on vahvasti läsnä urbaanisuus, joka ainakin omassa vaakakupissani painaa enemmän kuin tyylien yhtenäisyys.

En myöskään hyväksy haluasi purkaa se Hakaniemen torin kulmassa sijaitseva punatiilinen kolmionmuotoinen talo, koska "se ei sovi" ympäristöönsä.

[endorfiini]

Toimiva joukkoliikenne, kävelykatuja, puistoja, ostoskeskuksia (ainakin yksi), lähiöitä , hienoja vanhoja rakennuksiakin voisi olla, patsaita, toreja ja paljon erilaisia ihmisiä. Ydinkeskusta voisi olla autoton, mutta joukkoliikenne voisi kulkea osaksi siellä, mutta kävelykatuja olisi melko paljon.

[Joka]

Mikä tekee hyvän kaupungin? Pilvenpiirtäjät, korkeat pilvenpiirtäjät

[neropatti]

Tassa hyva esimerkki mika ei tee hyvaa kaupunkia!


Täyteen rakentaminen uhkaa Helsingin luonnon monimuotoisuutta
23.05.2006

Täyteen rakentaminen uhkaa Helsingin luonnon monimuotoisuutta.

Monimuotoisuus kärsii esimerkiksi rantojen rakentamisesta ja kulttuuriympäristöjen, kuten vanhojen maatilojen katoamisesta.

Kaupungin ympäristökeskus on käynnistänyt projektin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Kaupunkiekologi Kaarina Heikkosen mukaan Helsingin pitäisi huolehtia siitä, että kaupunkilaisille säilyy muutakin luontoa, kuin erikseen luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut alueet.

[RV]

Urbaanius ja umpikorttelit. Itse pidän myös leveistä kaduista ja massiivisista rakennuksista.

[kosmopoliitti]

Koska kaikki kulttuuri on ensisijaisesti ollut kaupunkikulttuuria, ja sellaisena kosmopoliittista, hyvä kaupunki on sellainen, joka tekee mahdolliseksi vaihdon, olipa se sitten kulttuurillista, taloudellista tai inhimillistä (esim. tapaaminen). Siksipä suurkaupungit ovat yleensä parhaita kaupunkeja, tosin sillä edellytyksellä, että ne ovat myös inhimillisiä.

http://philippe.gambette.free.fr/Photos ... 20Hugo.jpg

[Iggy.P]

Hyvältä kaupungilta vaaditaan nykymaailmassa rohkeaa asennetta kehittää tulevaisuuden joukkoliikennettä ja saasteetonta keskustaa. Tässä suhteessa Oulu on edelläkävijä suomessa. (Cityliikennehanke ja suomen laajimmaksi rakennettava kävelykeskusta)

Tämä kuva havainnollistaa hyvin kuinka joukkoliikenne mahdollistaa tiiviin kaupunkirakenteen.

Raitiovaunua käytettäessä suhde on vielä edullisempi raitiotien eduksi.

Kaupungit rakentuisivat huomattavasti nopeammin joukkoliikennettä suosiviksi tiiviiksi keskuksiksi ilman automarkettien jopa vuosikymmeniä vievää hidastavaa vaikutusta.

Minusta upporikkaat kauppakeskukset voisivat tuoda nekin kortensa kekoon yhteiskunnan kehittämisessä joukkoliikennettä suosivaksi ja osallistua raitioteitten kustannuksiin. On älytöntä miten monikansalliset suuryhtiöt aiheuttavat suunnattomat saastepäästöt rakentamalla kauppakeskuksensa mitättömän halvalla pitkin peltoja, sen sijaan että ne oikeasti palvelisivat yhteiskuntaa ja luontoa.

Toinen kynnyskysymys on joukkoliikenteen tekeminen houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Hyviä yrityksiä tähän suuntaan on onneksi tekeillä. Tässä yksi kiinnostava esimerkki Heathrown lentokentältä. Järjestelmä avataan liikenteelle kahden vuoden kuluttua.

Magneetti ohjauksella liikkuva ULTra-vaunu:


Vaunun sähkömoottori kuluttaa 70 prosenttia vähemmän energiaa kuin henkilöauton polttomoottori.

Tässä ULTra-vaunu testiradalla 2002.





Yksi vaunu kuljettaa neljä ihmistä kerrallaan. Suurempana sovelluksena tällainen sopisi varmasti muuallekin kuin lentokentille.




Strassbourgissa hienot raitiovaunut ovat houkutelleet jo 200 000 ihmistä joukkoliikenteen käyttäjiksi kaikkiaan 400 000 asukkaasta. Melkoinen saavutus!

Fiilistely kuva sieltä. En muista onko talossa jo näkynyt näitä, mutta eiköhän tämä vielä sopine joukkoon:


Kuvat: Tieteenkuvalehti.

[RV]

Hyvässä kaupungissa kuuluisi olla myös viihtyisät puistot ja virkistysalueet.

Tässä esimerkki hyvin suunnitellusta puistosta:

http://www.praktica-users.com/img/pics/ ... e-park.jpg

Tässä taas Helsingin Keskus"puistoa" keskustan lähellä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Keskuspuisto.jpg