Taloforum.fi

[Kantti]

Tänään Turun radiosta ulostulleen Vaisteen haastattelun perusteella hänellä on suunnitelmia purkaa rakennuksen - Wiklundia useampaan potenssiin rumemman, siis mielettömän mitättömän - Ehojoen ideoima hiirenharmaa lasineliöjulkisivu, ja ehkä rekonstruoida rakennus entiseen muotoonsa. Mikäli se on mahdollista?

Hotelli Helmestä tuli helmi linja-autoaseman viereen, Vaisteen haastattelussa antama viesti viittasi siihen että nyt kaupatusta talosta saattaisi tulla helmi kauppatorin viereen! Pojoja roppakaupalla Vaisteelle jos näin tapahtuu!!

Loistava ajankohtainen kuva, julexi!

[bitterfly]

^ Toivottavasti onnistuu. Päästäisiin pikkuhiljaa pala palalta eroon rumasta kauppatorista.

Tosin tehtiin keskustan suhteen mitä vain, ei valoa näy tunnellissa ennen kuin pikaraitiotien ensimmäinen raide kaivetaan maahan. Toriparkista ei ole puhuttu hetkeen, mutta eiköhän se liene edelleen Turun päättäjien mielestä se keskustan pelastava enkeli, niin naurettavaa kuin onkin. Pikaraitiotietä haudataan varmaan kaikessa hiljaisuudessa.

[Kantti]

Itäinenkatu 21 nytkähtelee eteenpäin vähän kerrallaan.


Saamani varman tiedon mukaan vasemmassa reunassa, telineiden ympäröimänä oleva osa kokonaisuudesta valmistuu yksittäisen perheen asunnoksi. Siitä alaspäin olevaan osaan on tulossa mainostoimisto Satumaa. Satumainen paikka mainostoimistolle! Kadunvarressa olevalle entiselle rottinkimyymälän rakennukselle ei toistaiseksi käsittääkseni ole vielä käyttäjää.

Tontti oli kaupungin hallussa, joka parisen vuotta sitten myi rakennukset tontteineen perustettavalle yhtiölle, joista toinen on ainakin Insinööritoimisto Milan Ky. Kauppa tehtiin runsaan 240 000€ kauppahinnasta. Tontilla olevat rakennukset ovat suojeltuja merkinnällä sr-3. Tämän suuntaiset originaalien rakennusten kunnostamiset Turun kaupunkikuvassa ovat lisääntymässä hiljalleen. Mieleen kohoaa juuri tehty kauppa Kauppiaskadun entisen TTSP:n rakennuksesta, josta rakennuksen ostanut kiinteistöneuvos Heikki Vaiste Turun radion haastattelussa antoi kuvan talon julkisivun mahdollisesta restauraatiosta! Tällaisen kuvan ainakin toiveajattelussani valitsin. Lämmmmmmmmittävä ajatus.

Nämä rakennukset ovat pyörähtäneen mm. talonvaltaajien hallinnassa myös, kuten monet muut tyhjillään olleet rakennukset Turussa. Kaikki menneet asiat ja tapahtumat antavat omaa kiinnostavaa kirjoaan rakennuksille.

Autonominen kulttuurikeskus Rottinki taas toiminnassa


Rakennus tullaan ilmeisesti rappaamaan villoituksen valmistuttua, ei jää tiilipintaiseksi kuten aiemmin arvelin. Rakennukset ovat suojeltuja, itselleen kotia tehneet ovat kuitenkin saaneet luvan tehdä talon päätyyn pienen parvekkeen. Loistavaa!

[Kantti]

^ Toivottavasti onnistuu. Päästäisiin pikkuhiljaa pala palalta eroon rumasta kauppatorista.

Tosin tehtiin keskustan suhteen mitä vain, ei valoa näy tunnellissa ennen kuin pikaraitiotien ensimmäinen raide kaivetaan maahan. Toriparkista ei ole puhuttu hetkeen, mutta eiköhän se liene edelleen Turun päättäjien mielestä se keskustan pelastava enkeli, niin naurettavaa kuin onkin. Pikaraitiotietä haudataan varmaan kaikessa hiljaisuudessa.

Vaiste todellakin oli vankkumatta sitä mieltä että toriparkki on edellytys Turun keskustan menestymisen kannalta. Hän toimii myös toriparkin hallituksessa, ja luonnollisesti laskee osaltan juuri tehdyn ostoksensa kannattavuutta myös tältä suunnalta.
Luulen ettei pikaratikka mihinkään katoa tulevaisuuden joukkokuljetus välineenä Turussa, se on koko ajan nousussa mielestäni. Älä bitteri masennu

[julexi]

Tänään Turun radiosta ulostulleen Vaisteen haastattelun perusteella hänellä on suunnitelmia purkaa rakennuksen - Wiklundia useampaan potenssiin rumemman, siis mielettömän mitättömän - Ehojoen ideoima hiirenharmaa lasineliöjulkisivu, ja ehkä rekonstruoida rakennus entiseen muotoonsa.

Päivän Turun Sanomat uutisoi asiasta isohkolla otsikolla "Ostajaa lupaa Turun Nordean taloon vanhan julkisivun" Jos lupaus lunastetaan, niin ei voi muuta kuin kumarrella kiittävästi herra Vaisteen suuntaan, niin merkittävä muutos toriympäristössä tuo olisi!

[bitterfly]

^ ilmeisesti vain paperiversiossa?

[julexi]

joo, paperiversiossa se oli. Samassa jutussa Vaiste puhu keskustan tiivistämisen ja ullakkoasuntojen tärkeydestä. Sekä tietty mainosti toriparkkia, kun sen hallituksessa istuu..

[Samuelli]

http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=197758

Lyhyesti suomeksi: Kolmen vuoden ajan Turku saa itse myöntää poikkeuslupia rakennus- ja maankäyttölakiin, kun normaalisti myöntäjänä on ELY. Tällä pyritään rakennushankkeiden nopeuttamiseen.

[Aboensis]

Kävin tänään kauheassa vesisateessa katsomassa Kuuvuoren näkymiä ja siitä innostuneena tutustuin Nummen alueen karttaan. Havaitsin, ettei alue ole vain yhden, vaan jopa kahden toteutumattoman kaavoitussuunnitelman sekasotku!



Alueelle on näemmä 50-luvun alkupuolella tehty ihan mukavan oloinen kaava. Pitkiä rinnakkaisia omakotitalojen reunustamia katuja sekä kaksi risteävää puistokatua (Suntionkatu ja Nummenpuistokatu). Huomasin, että Halisten vesilaitoksen komealla funkkistornilla on alunperin ollut selvä tarkoitus: sen on ollut tarkoitus olla Suntionkadun perspektiivin päätepiste. Ihan OK esikaupunkikaava, joka kaikesta päätellen toi järjestyksen hajanaiselle kaupungin laitamaalle, jossa oli alunperin kai vain pieniä töllejä siellä täällä mäkien päälle rakennettuina ja peltoja välissä.

Suunnitelmat muuttuivat kuitenkin jo 50-luvun lopulla: nyt Turulle alettiin puuhata ensimmäistä kehätietä, Vaasantietä, joka olisi kulkenut Hämeentieltä satamaan. Vaasantiestä valmistui mm. Iso-Heikkilän liikenneympyrä.

Vaasantien itäinen osa linjattiin kulkemaan vinosti tämän juuri kaavoitetun esikaupunkialueen halki. Valtatien tieltä oli Nummessa tarkoitus hävittää mm. kokonainen mäki vanhoine taloineen. Tämän lisäksi alueen kaavaan piti tien laitamilla saada jotain tolkkua, ja näemmä kaavoittajilla oli kunnianhimoakin: tien varteen suunniteltiin kolme 10-kerroksista tornitaloa toivottamaan Turkuun tulijat tervetulleiksi!

Talot ja niiden ympäristö rakennettiin, mutta tiehanke hautautui valituksiin (50-luvun Turussa sentään rakennettiin 3 kpl 10-krs. tornitaloa suunnitellun valtatien varteen, kun nyky-Turussa valtatie sai odottaa kymmenisen vuotta yhtä 12-kerroksista maamerkkiä). Tielinjan toiselle puolelle rakennettiin itäinen Ylioppilaskylä.

Itäistä Vaasantietä ei koskaan tullut, mutta alueen katuverkko on yhä järjestelty sen mukaan. Nummenpuistokatu tekee älyttömän mutkan pohjoispäässään, eikä Suntiontietä koskaan jatkettu vesilaitoksen tornille saakka. Tornitalot seisovat keskellä peltoa kuin tyhjän panttina, ja koko maisemasta huokuu keskeneräisyys. Mielestäni kaavoittajan tulisi mitä pikimmiten herätä ja saattaa tämän alueen rakentaminen loppuun, mieluiten alkuperäisiä suunnitelmia nykypäivään soveltaen.

Jos itse saisin päättää, jatkaisin Suntiontien Halistentielle asti ja kaavoittaisin toiset kolme 10-kerroksista taloa nykyisten talojen naapuriin, symmetrisesti. Talojen ja Suntiontien väliin jäisi suunnilleen kolmionmuotoinen (tornitalojen ympäröimä) puisto, jonka keskelle sijoittuisi alueen pallokenttä. Suntiontien ja YO-kylän sekä uusien tornitalojen ja Halistentien väliin tulisi matalampia taloja. Nummenpuistokadun älytön mutka oikaistaisiin ja pääkatujen risteykseen tulisi kaupunginosalle uusi "liikekeskus", mahdollisesti pienellä torilla tai aukiolla varustettuna.

[Ukilainen]

Todella kiinnostava katsaus Nummen historiaan, olenkin tässä pitemmän aikaa pohtinut miten alue vaikuttaa niin hullunkurisesti rakennetulta...

Suntionkadun voisi todellakin ulottaa Halistentielle asti, sillä käyttöä sille olisi. Nykyisellään se on rampautettu hidastustöyssyillä ja kavennuksilla

Noh, kaupungillahan on aikeita tiivistää asumista Halistentien varressa, ehkä siitä vielä syntyy jotain.

[julexi]

Kellotorni häipyi rakennuksen saatua ylimääräisen kerroksen. Viereisestä Brinkkalan talosta porttikongin kohdalla ollut torni jouduttiin purkamaan rakennuksen alettua painumaan, perustukset eivät kestäneet kuormaa.
En nyt just jaksa kaivaa valokuvaa joss torni vielä on olemassa.

Tarkoititko, Kantti, tätä Brinkkalan tornina?



Tuo kuva osui silmään selatessani kirjaa Aurajoen Kuvajaisia, ja muistelin, että olit maininnut Brinkkalan talossakin olleen tornin.

Mitä jos Turku rakentaisikin tuon, sekä raatihuoneen tornin takaisin ja mahdollisesti uhraisi pienen palan Porthanin puistoa rakentamalla takaisin paloa edeltävää korttelistoa, jota siinä on ennen ollut?
Olisiko huono idea Vanhan Suurtorin elävöittämiseksi? Saataisiin Turkuun oma vanhakaupunki, joka tänne ehdottomasti kuuluisi?
Olisiko kulttuuriteko vaiko historian raiskaamista?
Ajatuksia?

[-A-]

^ Kulttuuriteolta kuulostaa, ja hyvältä sellaiselta! Itse olen ajatellut, että paloa edeltänyt asemakaava voitaisiin entisöidä koko matkalta Vanhalta suurtorilta aina Tuomiokirkolle asti. Tai ehkä sen verran voitaisiin puistoa jättää, että Pinella säästyisi. Mutta ihan ensiksi Uudenmaankatu/ Aninkaistenkatu pitäisi saada pois halkomasta aluetta. Maan alle vaikka. Tämän jälkeen Tuomiokirkkosillalla ei kulkisi kuin kevytliikenne ja ehkä ratikat Tämä olisi minusta hyvä parannus vaikkei mitään vanhaakaupunkia tulisikaan.

[Kantti]

Kellotorni häipyi rakennuksen saatua ylimääräisen kerroksen. Viereisestä Brinkkalan talosta porttikongin kohdalla ollut torni jouduttiin purkamaan rakennuksen alettua painumaan, perustukset eivät kestäneet kuormaa.
En nyt just jaksa kaivaa valokuvaa joss torni vielä on olemassa.

Tarkoititko, Kantti, tätä Brinkkalan tornina?

http://i874.photobucket.com/albums/ab30 ... n_1925.jpg

Tuo kuva osui silmään selatessani kirjaa Aurajoen Kuvajaisia, ja muistelin, että olit maininnut Brinkkalan talossakin olleen tornin.

Mitä jos Turku rakentaisikin tuon, sekä raatihuoneen tornin takaisin ja mahdollisesti uhraisi pienen palan Porthanin puistoa rakentamalla takaisin paloa edeltävää korttelistoa, jota siinä on ennen ollut?
Olisiko huono idea Vanhan Suurtorin elävöittämiseksi? Saataisiin Turkuun oma vanhakaupunki, joka tänne ehdottomasti kuuluisi?
Olisiko kulttuuriteko vaiko historian raiskaamista?
Ajatuksia?

Tuota juuri tarkoitin!
Brinkkalan tornia ei tietenkään voi rakentaa ellei koko rakennusta paaluta, perustuksen kestämättömyyden vuoksi se juuri jouduttiin purkamaan. Pitäisi myös kysyä mikä funktio tornin uudelleenrakentamisella olisi, olisiko sillä jokin toiminnallinen merkitys vai olisiko se pelkkä koriste. Peruskysymyksiä ennen näitä olisi kuitenkin se, kuka restauraation kustantaisi, löytyykö rahaa jos vaikka halua olisikin. Kaupunki ei ainakaan eikä museovirasto.

Turun rakennukset ovat muuttuneet ajan kuluessa paljon ja monet useaan kertaan, sekä julkisivuiltaan että sisäosiltaan, mihin versioon jokin rakennus restauroitaisiin? Olisiko se alkuperäinen versio vai jokin välivaihe. Pitää myös kysyä tulisiko ajan kuluminen ja kaupunkikuvan kehittyminen (monet ovat sitä mieltä että on ollut ajanjaksoja jotka ovat edustaneet kaupunkikuvan taantumista) jäädä näkymään kaupungin olemukseen. Aina välillä pulpahtaa esille juuri tässäkin esittämäsi ajatus Vanhan Raatihuoneen kellotorin uudelleenrakentamisesta, joka sitten sammahtaa syttyäkseen taas jonkun kohottamana uudelleen.

Jos ennen Turun paloa ollutta kaupunkialuetta haluttaisiin rakentaa uudelleen, pitäisi kysyä miksi? Mikä olisi uudelleen rakennetun "vanhan Turun" merkitys ja arvo, ja edellyttäisikö se kaiken, nyt Porhanin puiston alla olevan alkuperäisen rakennusjäämistön raivaamistaa uuden "vanhan Turun" jaloista. Jos rakentaminen edellyttää - niinkuin edellyttäisi - ennen Turun paloa olleen rakennusjäämistön raivaamista, joka on ollut maan alla suojassa lähes 200 vuotta, menetettäisiin jotakin joka oikeasti on aitoa ja alkuperäistä, lopullisesti! Tämä ei kuulosta itsestäni lainkaan hyvältä. Arvelen ettei vanhoista tuhoutuneista taloista ole olemassa tarkkoja piirustuksia tai luotettavia dokumentteja siitä, millaisia ne ovat olleet. Miten voidaan rakentaa uudelleen jotakin josta ei tiedetä millainen se on ollut? Minusta on hvyä tietää että kummallakin puolella Uudenmaankatua on puistokäytävien ja nurmikon alla jotakin oikeasti aitoa ja alkuperäistä joka on kaivettavissa sieltä esiin.

Turun vanhojen rakennusten osalta, kuten juuri Turun tuomiokirkon ja Vanhan Suurtorin alueen rakennusten ja miljöön kannalta, merkityksellistä on, että se mikä siellä on vanhaa todella on sitä, eikä Turun historiasta kiinnostuneiden matkailijoiden iloksi tehtyä vanhalta näyttävää uudisrakennusta. Se olisi selkeää kusetusta joka suuntaan jota nopeasti alettaisi halveksia feikkinä ja disneylandina, tai jonakin muuna arvottomana kulissirakentamisena, se imisi ilman koko alueen statukselta aitona vanhana kaupunkialueena. Tästä syystä mm se ei kuulosta omasta mielestäni hyvältä ajatukselta, ja sekä Porthanin puisto että Brahen puisto ovat molemmat hyvin vanhoja puistoja nekin, ja kummatkin hienoja! Kyllä myös niillä on kaupunkikuvallista ja historiallista merkitystä.

-A-:lle kommenttina - tervetuloa vain taloon - että Uudenmaankatua/Aninkaistenkatua ei tuosta mihinkään tunneliin tai kannen alle saa, mutta jos suunnitelmissa oleva kevyen liikenteen silta sijaitsisi vanhalla vuonna 1414 rakennetun ensimmäisen sillan kohdilla, linjalla Vanha Suurtori - Vanha pääkirjasto, se olisi ihanteellisella paikalla kevyen liikenteen kannalta! Tätä nykyistä sijainti-ajatusta en ymmärrä lainkaan, se palvelee huonosti kevyttä liikennettä.

[tae]

^ Kulttuuriteolta kuulostaa, ja hyvältä sellaiselta! Itse olen ajatellut, että paloa edeltänyt asemakaava voitaisiin entisöidä koko matkalta Vanhalta suurtorilta aina Tuomiokirkolle asti. Tai ehkä sen verran voitaisiin puistoa jättää, että Pinella säästyisi. Mutta ihan ensiksi Uudenmaankatu/ Aninkaistenkatu pitäisi saada pois halkomasta aluetta. Maan alle vaikka. Tämän jälkeen Tuomiokirkkosillalla ei kulkisi kuin kevytliikenne ja ehkä ratikat Tämä olisi minusta hyvä parannus vaikkei mitään vanhaakaupunkia tulisikaan.

Uudenmaankadun alku on kyllä törkeä. Meillä on siinä koko Suomen kulttuurihistoriallisesti merkittävin paikka, jonka tällä hetkellä halkoo kuusikaistainen tie. Mitä ihmettä sitä rakennettaessa on ajateltu? No, kertoo omaa karua kieltään Turun päättäjien autofetissistä.

[julexi]

Arvelinkin, että Kantilta tulee pitkät pätkät tekstiä! Se on hyvä, että olet realisti
Itselläni ei vielä ollut mielipidettä aiheesta, kun esitin kysymyksen, mutta tykkään jossitella ja antaa mielikuvituksen lentää!

Mutta koska aiheen aloitin, niin yritänpä tässä jotain vastata:

Olet oikeassa, että vanhankaupungin rakentaminen on mahdoton ajatus, eikä tuollainen rakennettu historia tietenkään ole yhtä arvokasta kulttuurihistoriallisessa mielessä kuin se aito ja oikea. Ja mielestäni Porthanin- ja Brahen puisto ovat upeita historiallisia puistoja ja ympäristöjä. Varsinkin iltaisin, kun Porthanin patsas on valaistu, alue suorastaan huokuu arvokkuutta. Julkisivuvalaisuja toki toivoisin suurtorin taloille, sekä lisää vanhahtavia lamppuja Ajatus nähdä edes palanen sitä paloa edeltänyttä Turun keskustaa on kuitenkin mielestäni kiehtova, enkä siitä pääse yli Ja ainoa tapa nähdä sitä on joko keksiä aikakone, tai sitten rakentaa feikkiympäristö.

Uudelleenrakennettu vanhakaupunki ei saisi arvoaan siitä, että se itsessään olisi historiallinen. Mielestäni arvo tulisi siitä, että se muistuttaisi konkreettisella tavalla turkulaisia historiastamme ennen 1800-lukua, sekä siitä, miten se vaikuttaisi ihmisten hyvinvointiin. Tietenkin kirkko ja linna ovat meitä muistuttamassa vanhoista ajoista, mutta linna on kaukana ihmisten arjesta ja keskustasta, ja kirkko on silti enemmän instituutio kuin historiallinen rakennus, ja siihen on vaikea saada kontaktia. Sen sijaan vanhankaupungin alue ravintoloineen ja putiikkeineen olisi jotain konkreettista. Jotain missä ihminen voisi viettää aikaa ja viihtyä. Ja miksi uudelleenrakennettu vanhakaupunki raivaisi historian tieltään? Miksei sitä oikeaa historiaa voisi säilöä nähtäväksi rakennuksiin? Laajentaa Aboa Vetus kattamaan koko Vanhan Suurtorin alue?

Muutenkaan en ymmärrä, miksi Porthanin puistossa olevia raunioita säilytetään maassa nurmen alla? Miksei niitä kaiveta esille kaikkien nähtäväksi! Miksei sitä oikeaa ja vanhaa historiaa tuoda keskelle ihmisten jokapäiväistä elämää? Esimerkiksi nyt Pinellan remontissa löytyneet jäänteetkin olisivat aivan upea lisä Vanhan Suurtorin tarjontaan, mikäli ne säilöttäisiin jotenkin esille. Mutta sen sijaan ne peitetään jälleen ties kuinka pitkäksi aikaa, kun taas sadan vuoden päästä joku kaivaa ne esiin ja hämmästyy.

Tietenkin tämä kaikki on toteutettavissa ilman rakennettua "vanhaakaupunkia", kehittämällä Vanhan Suurtorin aluetta sisäpihoille ja joenvarrelle yms. ja saamalla Pennisilta OIKEALLE paikalleen yhdistämään Vanha Suurtori ja Vähätori. Näin voitaisiin kehittää jokirantaa, näiden torien sekä kirkon ympäristöä "vanhana kaupunkina". Kaikki voittaisivat, eikä kukaan suuttuisi

Täytyy muuten vielä loppuun todeta, että Vähätorin ja kirjastokorttelin uudistus on parasta mitä Turussa on vuosikymmeniin tapahtunut. Alueesta on kehittynyt hiljalleen varsinainen turkulaisten loistoravintoloiden keidas!

Tällaisia muutoksia ja profiloitumisia Vanha Suurtorikin kaipaisi.

edit: vielä 10 päivää on aikaa kertoa ideat turun nettisivuilla vanhan suurtorin kehittämiseksi http://www.turku.fi/Public/default.aspx ... &nodeid=23