Taloforum.fi

[Jari]

Pallaksen asemakaavan muutos on laitettu julkisesti nähtäville.
http://www.ouka.fi/tekninen/Suunnitelma ... .asp?ID=91

Nykyään läntisiltä osiltaan väljä kortteli muuttuu lähes täyteen rakennetuksi umpikortteliksi. Kauppurienkadun varresta puretaan pois nk. Sanomalehti liiton rakennus, joka oli ilmeisesti alunperin tarkoitettukin väliaikaisratkaisuksi. Pakkahuoneenkadulta poistetaan Iggynkin kaipailema sisäänveto: Pallaksen talon vieressä oleva toimistorotisko puretaan, mutta Vanhan apteekin talon naapuri, 50-lukulainen kivitalo säilytetään. Lisäksi korttelin keskelle on tulossa korkeampaa rakennusmassaa, sillä kaava sallisi jopa 10-kerroksisen kolossin. Saa nyt nähdä kaatuko sen rakentaminen vastustukseen, sillä aika arkaan paikkaan se on tulossa.

http://taloforum.fi/viewtopic.php?f=9&t=305&start=0
Tuolta Iggyn ensimmäisen kuvan rakennusten takaa se kurkistaisi. (Tässäkin ketjussa mainitussa keskustan katuympäristön yleissuunnitelmassa oli muuten ehdotettu tuon pallon poistoa, mitä vastaan ollaan jo virittelemässä kansanliikettä.)

Kovasti johtavat kaupunginvaltuutetut puhuvat, kuinka ydinkeskustan kiinteistönomistajat jarruttavat keskustan kehittymistä, kun eivät suostu täydennysrakentamaan. Valitettavasti tämänkin korttelin täydentäminen on täysin sidottu kalliotilojen rakentamiseen. Jos kallioparkkia ei tule, ei korttelissa tapahdu yhtään mitään. Viereisessä Yhdystornin korttelissa kiinteistöt joutuisivat maksamaan järkyttävän summan rahaa kaupungille saadakseen luvan täydennysrakentamiselle ja omille kalliotiloista riippumattomille parkkipaikoille. Voi olla, että vastaavankaltaisia "inframaksuja" yritetään periä myös muilta kortteleilta, mutta minätiedän vain tästä tapauksesta. Joka tapauksessa kyseessä on malliesimerkki siitä, että kiinteistönomistajat haluaisivat kehittää keskustaa, mutta päättäjien mielestä ilman ylijumala kallioparkkia ei onnistu mikään.

E:Numerotiedot oikein.

[sam]

Havainnekuva keskustan korttelien tämänhetkisistä suunnitelmista. Varsin paljon olisi näiden mukaan tulossa uutta rakentamista (siniset rakennusmassat.)

[Iggy.P]

Kallioparkki lähti liikkeelle


Kallioparkin rakentaminen Oulun ydinkeskustan alle eteni merkittävästi, kun Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiön Ilmarisen, Osuuskauppa Arinan ja Oulun Osuuspankin omistaman asunto-osakeyhtiön Rautakaupan kulman edustajat allekirjoittivat Oulun kaupungin kanssa kalliotilojen yhteishankintasopimuksen.

Asemakaavapäällikkö Matti Karhula arvioi, että Oulun ydinkeskustan kehittäminen pääsee viimein vauhtiin. "Periaatteessa kalliotilojen rakentaminen on mahdollista ilman, että maan päällä tehdään mitään. On kuitenkin toivottavaa, että rakentaminen ajoittuu samaan. Nyt on toiveissa, että kahdessa keskustan korttelissa Pallaksessa ja Galleriassa päästään kehitystyöhön."

Kauppuri-korttelin osalta asemakaavoitus on pysähdyksissä, koska korttelin muut tontinomistajat kuin Arina eivät ole olleet halukkaita sopimaan kaupungin kanssa kalliotiloihin sijoitettavien huoltotilojen sekä kortteleihin sijoittuvien hissi- ja porraskuilujen hankinnasta.

Kaupunki teettää myös Oulun seudun kulutuskysyntää koskevan väestö- ja ostovoimaennusteen, jotta tontinomistajat saavat investointipäätöksilleen pontta. Karhula korostaa, että kaupungin ensisijainen tavoite on ydinkeskustan kehittäminen. "Oulun keskustan kehittäminen on vähintäänkin seudullinen hanke. Palvelujen tarjonta kattaa varmasti laajemmalti koko Pohjois-Suomen."

Kalliotilojen urakkalaskenta päättyy syyskuun 24. päivä. Kaupunginvaltuuston odotetaan tekevän investointipäätöksen marraskuun lopulla. Maanpäällisesti keskustan kortteleissa on mahdollisuus päästä rakentamaan keväällä 2010, kun asemakaavat ovat valmistuneet Pallas- ja Galleria-kortteleihin. Arina on aikonut tuoda takaisin Ouluun Sokos-tavaratalon.

[sam]

Koskitie 25

Tuiran Koskitiellä sijaitsevan, 1920-luvun "osuusliikeklassismia" edustavan entisen Oulun Osuuskaupan rakennuksen kohtalosta oli juttua joskus pari vuotta sitten. Aiemmin purku-uhan alla ollut rakennus on nyt saatu päällisin puolin kutakuinkin restauroitua ja naapuriin on rakennettu vanhan Puu-Tuiran mittakaavaa mukaileva uudisrakennus. Kävin töistä tullessani räpsimässä muutaman (vinon) kuvan korttelista.

Vanhaan kaupparakennukseen muuttaa arkkitehtitoimisto.


Uudisrakennuksessa on isot parvekkeet joelle päin. Hormit ja katon kaltevuus on mukavasti sopeutettu vanhaan arkkitehturiin, vaikka rakennus itsessään on selkeästi moderni.


Alkuperäisessä Bertel Jungin kaavassa paikalle oli piirretty umpikortteli, jonka osaksi myös Tarviketorin 1930-luvulta peräisin oleva talo on rakennettu. Tuirassa purettiin 1970-luvulla paljon ehjiä katunäkymiä muodostaneita vanhoja puurakennuksia parkkipaikkojen ja katulevennyksien tieltä, mistä johtuen alue on nykyisellään sekava ja lähiömäinen. Ehkä kadunvarsirakentamista voisi jatkaa edelleen kuvassa näkyvälle tyhjälle pätkälle?


Sisäpiha on vielä keskeneräinen.

• Linkin takaa löytyy vanhan talon pdf-muotoinen rakennushistoriaselvitys, missä on muun muassa alkuperäisiä piirustuksia ja kuvia ennen remonttia.
• Kalevan asuntopuntarin juttu uudisrakennuksesta. Linkki

[-Gentleman82-]

http://yle.fi/alueet/oulu/2009/09/oulun ... 23067.html

Oulun ohitustie odottaa remonttia
julkaistu tänään klo 06:30, päivitetty tänään klo 10:20
Oulun moottoritien liittymien ongelmat kasvavat kun tien laidoille saadaan lunta.

Kuva: YLE / Ari-Pekka Sirviö
Oulun ohittavan moottoritien remonttiin kaivataan rahaa. Nykyisessä valtion budjetissa varoja ei ole tarjolla, joten suurempi remontti on edessä vasta vuosien päästä. Ongelmakohteita ovat muutamat liittymät, joihin jonot jumittuvat aamulla ja iltapäivällä. Lisäksi Oulun tiepiiri laskee, että Oulujoen ylittävä silta pitäisi leventää.

Oulun tiepiirin valmiina olevissa suunnitelmissa ykköskohteena olisi lisäkaistojen rakentaminen Oulujoen ylittävälle sillalle. Lisäksi muun muassa Laanilan ja Kempeleen Zeppeliinin rampit vaatisivat uudistamista. Pahimmillaan rampeille jumittuneet jonot yltävät pitkälle moottoritien pientareille.

Oulun tiepiirin tiejohtaja Matti Räinä arvioi kuitenkin, että suurempi remontti alueelle saadaan tehtyä vasta vuosien päästä, koska lisärahoitusta on odotettavissa korkeintaan seuraavan hallituskauden aikana.

-Ei vielä varmaan moneen vuoteen päästä tätä tekemään ja sitä ennen pitää yrittää keplotetta tämmöisillä pienillä toimenpiteillä joita yritetään tehdä, arvioi Räinä.

- Pienemmät työt, joihin yritetään lähivuosina saada rahaa ovat liikennevalo-ohjaukset sekä pienet kaistojen lisärakentamiset. Iso helpotus on tulossa vasta sitten kun pystytään panemaan rahaa ihan kunnolla tuohon Kempele- Oulu-Haukipudas -välille, kertoo tiejohtaja Matti Räinä.

Eritasoliittymät toisinaan vaarallisia
Tiejohtajan mukaan eritasoliittymien ongelmat ovat tiedossa. Muun muassa Laanilan liittymässä sekä Kempeleessä Zeppeliinin liittymässä jonot venyvät toisinaan vaarallisen pitkiksi. Tällöin autoja on jonossa vilkasliikenteisen moottoritien pientareella. Tähän pientä tekohengitystä voidaan tehdä paremmalla liikennevalo-ohjauksella.

Suuremmat korjaukset ovat mukana suunnitelmissa, jotka tulevat odottamaan rahoitusta ehkä useita vuosia. Eritasoliittymien ongelmista huolimatta suunnitelmissa ykköskorjauskohde moottoritiellä on Oulujoen ylittävä silta.

-Ehkä se kaikista keskeisin ja varmaan koko seudun kannalta tärkein on, että Oulujoen ylityksen kohdalle saataisiin kolmannet kaistat. Sillan ja tien leventäminen tehtäisiin Kajaaniin menevän valtatien ja Kuusamontien välille, kertoo Räinä.

Samalla Laanilan eritasolittymään voitaisiin lisätä tilaa. Räinän mukaan tulevina vuosina Oulujoen yli menevän sillan leventäminen on moottoritiellä kiireellisin, herkin ja samalla myös eniten rahaa nielevä työ.

YLE Oulu

Säälittävää. Jos Oulussa liikenneongelmat ovat kerran tätä luokkaa, niin onko autoliikenteen edistämisessä kaupungissa mitään järkeä?
Omalla kierolla tavallaan on ihan oikein, että Suomen ns. maakuntakaupungit alkavat hukkua niihin autoihinsa.

[bitterfly]

^ Tuo on tosiaan kiero tapa ajatella

[-Gentleman82-]

^ Tuo on tosiaan kiero tapa ajatella

Niin, kierointa lienevät vaatimukset rakentaa lisää kaistoja, ramppeja ja tietä. Minusta on helvetin oikeudenmukaista, että autokaupunki on nimensä mukainen paikka.

[Iggy.P]

^ Tuo on tosiaan kiero tapa ajatella

Niin, kierointa lienevät vaatimukset rakentaa lisää kaistoja, ramppeja ja tietä. Minusta on helvetin oikeudenmukaista, että autokaupunki on nimensä mukainen paikka.

Oulu lienee Suomen autokaupungeista kaikkein pahin. Oulu on myös pohjoisen Suomen pääkaupunki, joka on kasvanut historiansa ajan pääasiassa pohjoisen väestöstä. Olisi suuri ihme jos täällä ei oltaisi kaikkein kauimpana "eurooppalaisesta kaupunki-ihanteesta". Oulu on niin autokaupunki kuin ikinä voi olla. Keskusta on pieni ja kallis, eikä siellä ole hyvä olla lasten kanssa, ja lähiöt ovat kaikki huonossa maineessa. Joten kaikki "normaalit" ihmiset asuvat omakotitaloissa. Ajatustapa istuu tiukassa.

Oululla ei ole muuta mahdollisuutta lyhyellä aikavälillä kuin yrittää kilpailla omakotiasujista naapurikuntien kanssa. Periaatteessa syyllinen tähänkin on viimekädessä maan hallitus. Kuopion ja Jyväskylän tiiviit kaupunkirakenteetkin ovat syntyneet sattumalta vesistöjen ja rajojen muovaamana. Ilman näitä seikkoja Suomessa olisi "Ouluja" enemmänkin. Syy on politiikassa. Ilman liikenteen vero-ohjausta tilanne ei muutu. Nykyinen hallitus saattaa osoittautua vielä historian huonoimmaksi.

[Jussi]

Oulu lienee Suomen autokaupungeista kaikkein pahin.

Jotain ilmeisesti Oulussa on kuitenkin tehty oikein, sillä pyörällä tehtävien matkojen osuus (22%) on suomalaisittain erittäin korkea - Eurooppalaista tasoa Noh, kyllähän kaupunki muuten on juurikin kuvailemasi kaltainen.

[sam]

Jotain ilmeisesti Oulussa on kuitenkin tehty oikein, sillä pyörällä tehtävien matkojen osuus (22%) on suomalaisittain erittäin korkea - Eurooppalaista tasoa

Tämä on pitkälti vuosina 1961-1998 kaupungin liikennesuunnittelussa toimineen, alusta asti kevyen liikenteen verkoston puolesta määrätietoisesti työskennelleen Mauri Myllylän ansiota. Kun yksi asiaansa uskova ihminen pystyy saamaan koko organisaation puolelleen, miksi sama ei voisi onnistua myös joukkoliikenteen suhteen? Toisaalta laadukkaiden kevyen liikenteen väylien rakentaminen onnistuu myös pientalovaltaisessa autokaupungissa, jossa laadukkaan joukkoliikenteen toteuttaminen on hankalaa. Löysin nykyään konsulttitoimisto Navico Oy:ssä vaikuttavan Myllylän eräästä seminaariesitelmästä tähän keskusteluun liittyviä mielenkiintoisia ajatuksia:

• Tieinvestointien ja valtion moniarvoisen liikennepolitiikan merkitystä kaupunkirakennetta hajottavana voimana on vaikea mieltää. Moottoritien rakentaminen voidaan nähdä talouden elvytyskeinona. Jokaisen hankkeen kohdalla on rehellisesti kysyttävä
– hyödyntääkö hanke olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta,
– edistääkö se palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuutta eri väestöryhmille myös joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen,
– parantaako se joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä
– vähentääkö se henkilöautoliikenteen tarvetta?
• Jos vastaukset ovat kielteiset ja siten valtioneuvoston 13.11.2008 uusimien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaiset, ainakin puoltoperustelut on vaihdettava todellisiin.

(Lähde)

Oulun seudulla suurin synti on nähdäkseni kasvuoptimistisesti laaditun vuoden 2020 yleiskaavan yhdyskuntarakennetta pääteiden varsille ja kolmen aluekeskuksen ympärille hajauttava rakenne. Taustalla vaikuttaa vahvasti kepulaisten 1960-luvulla masinoima yliopiston sijoituspäätös keskustan viereisten Hupisaarten sijaan Linnanmaan kampukselle noin kuuden kilometrin päähän keskustasta. Uusi sijainti pakotti maankäytön suunnittelijat "jo vuodesta 1967 keinotekoisesti kasvattamaan pohjoista suuntaa, jotta yliopisto jotenkuten sijaitsisi kaupunkimaisessa ympäristössä" (Ossian von Konow, Arkkitehti 3/1972).

Yleiskaava ja aluekeskukset.


Kaupunkirakenteen hajauttamisen ohella yleiskaavan tavoitteisiin kuuluu myös keskustaa ympäröivien teollisuudelta, varastoinnilta ym. vapautuneiden alueiden kaavoittaminen asumiseen ja työntekoon. Kuva keskustan ympäristön rakentamistilanteesta keväällä 2006 tuolloin voimassa olleiden uusien asemakaavojen osalta:



Keskustan ympäristön asukasmääriä. Tämän mukaan keskustan kehän uusille alueille tulisi 12 000 asukasta. Vertailuluvuksi voisi ottaa vielä rakentamattoman Hiukkavaaran aluekeskuksen suurelta osin pientaloihin sijoittuvat 20 000 uutta asukasta.

[sam]

SATO ja Peab aloittivat Oulun Etelätullin alueen rakentamisen

SATO Oyj ja Peab Oy käynnistävät Oulun Etelätullin asuinalueen rakentamisen. 700 asunnon asuinalueen aloituspäätös yksi maan merkittävimpiä kuluvana vuonna.

Alueen ensimmäinen kohde on kahdeksankerroksinen kerrostalo Asunto Oy Oulun Tullitorni, jossa on yhteensä 41 omistusasuntoa. Koko Etelätullin alueelle on suunniteltu viisi- seitsemänkerroksisia kerrostaloja, joihin tulee yhteensä noin 700 nykyaikaista asuntoa.

- Etelätullin alueen rakentaminen tuo Oulun seudulle tulevina vuosina paljon työtä ja takaa osaltaan sen, että asuntojen hintataso pysyy Oulussa järkevällä tasolla. Kyseessä on yksi suurimmista uusien asuntoalueiden aloituspäätöksistä koko Suomessa kuluvana vuonna, toteaa Peab Oy:n toimitusjohtaja Petri Suuperko.

Etelätullin alueen kohteen aloituspäätös oli SATOlle ensimmäinen noin puoleentoista vuoteen. SATOn Oulun aluejohtaja Arto Aalto kertoo, että Tullitornin keskeinen sijainti ja hyvin suunnitellut asunnot ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta. Aalto uskoo myynnin sujuvan suotuisasti.

Alueen rakentamisesta vastaa Peab Oy. Peabin Oulun rakennuspäällikkö Erkki Korteniemen mukaan alueen ensimmäisen talon rakentaminen alkaa lokakuussa ja asukkaat pääsevät muuttamaan uuteen kotiin marraskuussa 2010.

- Tavoitteena on saada alueen seuraavan talon rakentaminen käyntiin ensi kevään aikana, Korteniemi toteaa.

Korteniemen mukaan alue tarjoaa uuden asunnon asumismukavuuden ja perinteisen korttelirakentamisen piharauhan.

- Suurin osa parkkipaikoista on maan alla, tämä vapauttaa piharakentamisen palvelemaan asukkaiden viihtyvyyttä autojen viihtyvyyden sijaan. Parkkitiloista asukkaat pääsevät hissillä suoraan omaan kerrokseen, Korteniemi toteaa.

Puistopihoja ja erinomainen sijainti

Yleisökilpailun kautta Etelätullin nimen saanut asuinalue tulee valmistuessaan muodostamaan viihtyisän jatkon Oulun kaupungin laajenevalle keskusta-alueelle. Etelätulli sijaitsee keskustan palveluiden lähellä ja hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella. Etelätullin alueelta on myös erittäin hyvät kevyen liikenteen väylät keskustaan ja läheisille työpaikka-alueille sekä kouluihin.

Etelätullin rakennustöiden edetessä kaikki Etelätullin alueella nyt olevat vanhat teollisuus- ja toimistorakennukset puretaan. Uusia liiketiloja rakennusoikeuden määrästä on noin 5 %, joten uusia liike- ja toimistotiloja alueelle tulee Limingantien varrelle. Osa Etelätullin alueesta luovutetaan Oulun kaupungille puistoalueiksi, jalkakäytäviksi ja katualueiksi.

http://www.kiinteistolehti.fi/uutiset/?id=5136

Linkki Tullitornin, ensimmäisen kohteen virtuaalimalliin.

[Iggy.P]

^Saapa nähdä kuinka kauan alueen rakentamiseen lopulta menee. Hyvä kuitenkin että kysyntää on ja rakentaminen pääsee alkamaan. Keskustan lähialue saa lisää asukkaita.

Hieman irvien on silti sanottava, että radanvierustasta tulee erinomainen näyteikkuna 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen suomalaiseen kerrostalorakentamiseen. Kilometrin pituinen rimpsu keskenään lähes identtiseltä näyttäviä taloja. Mielenkiintoista yhteiskuntatieteelliseltä kannalta.

Asiasta toiseen. Mitäs olette oululaiset mieltä Henri Löthmanin keskustasuunnitelmasta?

http://www.henrilothman.fi/JulkinenKesk ... maV1.0.pdf

Omasta mielestäni tuossa on tärkeä pointti erityisesti se, että siinä havainnollistetaan hyvin mitä mahdollisuuksia asemanseudun kehittämisellä voitaisiin saavuttaa. Toisaalta Löthman ei vaadi olemassa olevien matkakeskussuunnitelmien nopeaa toteuttamista, eikä edes mainitse mitä mieltä niistä on. Se lienee ainakin varmaa ettei Oulun keskusta kestä toista "hukattua" vuosikymmentä ilman että hankkeita saadaan käyntiin.

[sam]

Löthmanin paperissa on joitain hyviä ajatuksia, mutta tiettyjen puutteidensa vuoksi se on lähinnä maallikon ajatusten tuulettelua. Suunnitelmassa olisin kaivannut varsinkin liikenneratkaisujen osalta mutu-räiskinnän sijaan parempaa perehtymistä liikennesuunnittelun perusteisiin sekä olemassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin. Tausta-ajatuksena Löthmanilla tuntuu olevan, että kaikkien katujen avaaminen autoille vähentää ruuhkia, ja henkilöautoilun sujuvuuden vuoksi myös kävelylle ja joukkoliikenteelle varatut Torikatu ja Isokatu tulisi avata läpikulkuliikenteelle. Löthmanin mukaan "kaupunkiin tulijat pakotetaan valitsemaan kallioparkki ja ruuhkautuneet kadut", mistä syystä kävelykeskustan laajentaminen kallioparkkeineen pitäisi hylätä ja jakaa ruuhkat tasaisesti joukkoliikennekadulle ja suunnitellulle kävelykeskustan laajennusalueelle. Suosittelisin Kallioparkin aiheuttamaa ruuhkautumista kritisoivan Löthmanin testaamaan ensin oman suunnitelmansa esimerkiksi Synchrolla tai jollain muulla mallinnusohjelmalla, jota on hyödynnetty varsin tarkasti kallioparkkisuunnitelmassa. Kannattaisi perehtyä myös Kallioparkin esisuunnitelmista löytyvään kansiparkkivaihtoehdon arviointiin, mistä löytyy paljon tietoa hajautetusta pysäköintiratkaisusta.

Kaupunkisuunnittelu vaatii arvokeskustelua ja arvoja koskevia kompromisseja. Onko tarpeellista lisätä henkilöautoilijoiden vapaata liikkumista viihtyisyyden, liikenneturvallisuuden ja joukkoliikenteen sujuvuuden kustannuksella? Ymmärrän, että kokoomuslaisen Löthmanin sydäntä lähellä ovat yksilönvapaus ja autoilevien asiakkaiden ostovoimaan vankkumattomasti luottavien kauppiaiden etu, mutta tukeeko vapaaseen autoiluun perustuva kaupunki todella Löthmanin tavoitetta "nostaa Oulun keskustan profiili Suomen suurten kaupunkien joukkoon"? Voimassa olevissa, Kallioparkkiin perustuvissa suunnitelmissa sentään mennään pitkälti kävelykeskustan ehdoilla.

Matkakeskusvisioiden perusteella minulle jäi sellainen käsitys, ettei Löthman edes tiedä sellaisten olemassaolosta. Ainakin ehdotus siitä, että Oulun kaupunki ja Palmbergin kanssa alueesta valmiit suunnitelmat omaava VR ottavat yhteyttä SRV:hen asema-alueen kehittämisen tiimoilta kuulostaa varsin erikoiselta. Kaikella kunnioituksella, mutta odottaisin politiikassa toimivalta luottamushenkilöltä hieman enemmän.

[DFox]

^
Samaa mieltä.
Lisäksi Otto Karhin puiston, (letkunpuiston) jyrääminen aiheuttaisi ainakin 4-6 vuoden selvitys sekä valituskierteen.
Hallituskatua näkisin kyllä mielelläni kehitettävän kävelykadun suuntaan.

Omassa ratkaisussa Uusikatu olisi tunnelissa Otto karhin puistonkohdalla ja "tapahtuma-aukio" sijoittuisi klubitalon eteen tunnelin päälle.
Rotuaari jatkuisi puiston läpi uudelle matkakeskukselle asti.

[Jari]

Asiasta toiseen. Mitäs olette oululaiset mieltä Henri Löthmanin keskustasuunnitelmasta?

Helppo on yhtyä edellisten ajatuksiin. Löthmanin ansioksi voi lähinnä lukea keskustelun herättelemisen sekä kallioparkin tarpeellisuudesta että ydinkeskustan levittämisestä.

Samin ehdotuksen keskustan kehittämiseksi lukisin mielelläni, sillä asiantuntemusta vaikuttaa löytyvän. Perustettaisiinko aiheelle oikein oma ketju Tampere-osion tyyliin?