- 02.02.08 16:25
#17084
Eräänä Talon perustajajäsenenä vähän harmittaa, etten ole viimeaikoina ehtinyt elämän kiireiden takia osalistumaan keskusteluun. Foorumi on kasvanut todella huimasti viime vuoden aikana sekä saanut paljon hyviä jäseniä. Keskusteluntaso on usein hyvää ja mielipiteiden vaihto aktiivista. Kuvauspuolella on ollut kiva nähdä, miten monet muutkin ovat innostuneet urbaanista valokuvaamisesta Talon myötä.
Ohessa muutamia eri puolilta Eurooppaa ottamiani kuvia vuosilta 2005-2007. Olen valinnut mukaan jotain suosikkejani, joista tykkään fiilispohjalla eniten. Mukana on lukuisia teknisesti ja "taiteellisesti" epäonnistuneita tekeleitä. Mitäpä siitä. Tavoite on vain tuoda kyseisten paikkojen fiilis esille kuvien kautta. Toivottavasti tykkäätte, vaikka olettekin saattaneet osaan näistä törmätä muissa ketjuissa jo aikaisemmin.
- - - -
Lontoo. Canary Wharfin HSBC-pilvenpiirtäjä vasten joulukuista auringonlaskua. Nousu metroaseman portaita maantasalle tornitalojen ympäröimäksi oli kokemuksena unohtumaton.
Pariisi. Sateinen näkymä Montmarten kukkulalta vuotta myöhemmin. Viimeinen päivä Pariisissa, takana viikonloppu unohtumatonta vaihto-opiskelijaseikkailua pitkin Ranskan pääkaupunkia
Helsinki. Lämmin kesäpäivä Aleksanterinkadulla.
Lontoo. Jos valitsisin yhden kuvan kuvaamaan Lontoon luonnetta, se olisi tämä. Todellinen maailmankaupunki, jonne mahtuu menestystarinoita, surullisia ihmiskohtaloita etnisyyteen tai taustaan riippumatta.
Pariisi. Iltainen katunäkymä jossain päin lähellä Sorbonnen yliopistoa. Kuvaushetkellä odotti vain pääsyä pubiin, jotta voisi hetkeksi rauhoittua ja kerratta mielessä mitä olikaan tapahtunut.
Helsinki. Sokoksen Mannerheimintien puoleinen kulmaus on New Yorkmaisen kiireinen.
Rotterdam. Kaupunki joka jättiu kylmäksi. Pilvenpiirtäjät eivät luo kaupunkikuvaa tai elämää.
Lontoo. Eräs henkilökohtaisista suosikeistani - en tiedä miksi. Tämän kuvan tunnelmasta pidän.
Amsterdam. Kaupungin mielenkiintoinen maine on ansaittu. Yksi päivä sekä kanaaliveneen laiturilla ulkosalla nukuttu yö narkkareiden vieressä riitti tälle poloiselle.
Helsinki. Punatiilinen Töölö on mukavan symppistä seutua.
Haag. Alankomaiden hallinnollinen pääkaupunki on uudistamassa keskustan seutua melkoisella otteella. Tästä esimerkkinä taustalla näkyvä ministeriölle kuuluva valkoinen pilvenpiirtäjä.
Aachen. Kaupunki, jonka kohtalona on ollut jäädä historiansa varjoon. Kaarle Suuren hallinointikeskus ja hautapaikka.
Alankomaiden-Belgian raja. Kävin lämpimänä syyspäivänä kavereiden kanssa kävelyretkellä Belgian puolella.
Bryssel. Kaupunkia kutsutaan Euroopan rumimmaksi ja tylsimmäksi. Sitä se ei taatusti ole, vaikka sen hahmottaminen olikin vaikeaa - huolimatta kunnollisesta tutustumisesta paikka jäi itselleni etäiseksi.
Maastricht. Kotini neljän kuukauden ajan. Kaupungin pääkatua kävellessä pystyi aina haistamaan vohvelin tuoksun.
Helsinki. Kampin alueesta on muodustunut todellinen keskustan jatke. Tennispalatsin kulma ja torialue ovat harvinaisen onnistuneita eläviä paikkoja ihmisen mittakaavassa.
Köln. Katukarnevaalit. Miljoona ihmistä kaduilla pitämässä hauskaa. Huoletta. Ilman vihanpitoa. Harmi ettei moinen ole mahdollista Suomessa. Ikimuistoinen päivä.
Helsinki. Siitä Kampin alueesta...
Pariisi. Toisinaan ei voinut kuin todeta kaikkien stereotypioiden pitävän paikkansa.
Amsterdam. Alankomaiden varsinainen pääkaupunki oli täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia katuartisteja. Tämä heppu ei kuulunut kyllä niihin, vaan mokasi jokaisen temppunsa vähemmän hienosti.
Oulu. Opiskelijajärjestötuttaviani.
Rotterdam. Tosiaan, pilvenpiirtäjät kaupungin keskustassa ovat kyllä mielenkiintoinen ilmiö, mutta Rotterdamin tapauksessa kaupunki tuntui keskisuurelta suomalaiselta kaupungilta, johon vain oli sattumalta ympätty pari korkeampaa taloa.
Pariisi. Katuvilinää kuvaattuna Louvren museosta.
Lontoo. St Paulin tuomiokirkko on harmittavan vähän tunnettu ikoni verrattuna erittäin tylsään Big Beniin. Eräs suosikkikuviani.
Liege. Belgialainen Liegen kaupunki oli kulttuurishokki naapurissa sijaitsevan Maastrichtin jälkeen. Suomalaisittain on vaikeaa ymmärtää kuinka suuret erot Euroopassa maiden välillä voivat olla, huolimatta vierekkäisistä rajoista.
Helsinki. Töölö -mitäpä siitä voi sanoa lisää? Ratikat kuuluvat oleellisena osana Stadin katukuvaan.
Pariisi. Sacre Cour kohoaa Montmarten kukkulan päällä.
Tallinna. Harvinaisen onnistunut satunnainen potretti.
Maastricht. Olisin kuvitellut, että 4 kuukauden jälkeen olisin kyllästynyt kapeisiin ja vanhoihin kivikujiiin, mutta näin ei päässyt käymään. Päinvastoin.
Helsinki. Ullanlinna-Punavuori on sitä aidointa Helsinkiä, joka usein jää satunnaisten turistien katseelta varjoon. Se, joka uskaltaa väittää ettei Helsingissä ole vanhoja kivitaloja, ehjiä kortteleita tai oikean kaupungin tunnelmaa ei ole tutustunut eteläiseen niemen kärkeen.
Pariisi. Matkalla sinne jonnekin.
Belgia. Väsynyt matkaaja menossa kohti Brysseliä.
Köln. Kaupungin tuomiokirkko oli juurikin niin upea ja vaikuttava, kuin kuvissa.
Rotterdam. Kutsuessani tätä satamakaupunkia kylmäksi, tarkoitan juuri tätä inhimillisyyden puutetta.
Espoo. Olli ja KONE Building.
Helsinki. Ei mikään erityinen kuva, mutta tykkään kovasti tunnelmasta. Vanha nainen sekä tyttö tukevat toisiaan kuvallisina elementteinä.
Lontoo. Sama kommentti tunnelmasta pätee. Elämänmyönteinen fiilis.
Kävelykatujen vertailu: Jyväskylä-Köln-Aachen
Pariisi. Halusin välttää tyypillisten Eiffel-tornikuvien valinnan tähän joukkoon.
Maastricht. Söpöjä pikkuliikkeitä Maas-joen varrella.
Helsinki. Kuka sanoikaan, ettei Suomessa saa otettua kansainväliseen tyyliin urbaaneja kuvia?
Pariisi. Ei kaikki ole siellä pelkkää Hausmannia. 60- ja 70-luvun arkkitehtuuri oli kaikkialla aivan yhtä hirveää. Le Corbusierin perintöä, kiitti hirveesti sinne Sveitsin suuntaan.
Helsinki. Satunnainen potretti.
Tallinna. Äkkiseltään kuvan voisi kuvitella olevan Italiasta tai muualta Välimereltä, eikä suinkaan Pohjois-Euroopasta.
Jyväskylä. Lutakon rantaa Kuokkalan sillalta.
Lontoo. Sohon kaupunginosa nukkuu aamuista untaan ja autot täyttävät baarien ja ravintoloiden alkoholivarastoja, ennen aivosoluja alkaa kuolla massoittain illalla katujen täyttyessä viikonloppujuhloista.
Rotterdam. Euroopan suurin satama nähtynä Euromast-näkötornista. Kymmenniä kilometrejä joen vartta täynnä nostokurkia ja jalostamoiden savupiippuja. Pisti hiljaiseksi.
Espoo. Tapiolan keskusta kesäyönä.
Köln. Karnevaalitunnelmia jälleen.
Helsinki. Vähemmän nähtyä puolta merellisestä Helsingistä.
Bryssel. Maailman ensimmäisiä kauppakeskuksia 1800-luvulta.
Helsinki. Pohjoisrantaa, Helsingin ehkäpä upeinta ja eheintä rantaa.
Lontoo. Nukkuvaa Sohoa. Miljoonakaupungin ydinkeskustakin voi näyttää tältä.
Amsterdam. Hektinen kaupunki, hektiset kadut.
Pariisi. Lontoon konepistooleja kantavat poliisit vielä ymmärsin Westministerin hallintorakennuksien ympärillä, mutta Pariisin katuja ja rautatieasemia partioivat rynnäkkökiväärein varustautunet sotilaat saivat aikaan pienen kulttuurishokin.
Tallinna. Lasnamäen kaupunginosaa. Toisenlainen kulttuurishokki, vaikka virolainen kaverini sai kyllä ymmärtämään että ulkokuori saattaa huijata.
Helsinki. Metroasemat ja alikulut luovat lukemattomia mahdollisuuksia urbaaniin kuvaamiseen.
Maastricht. Keskustan vastakkaisen joenrannan uusia rakennuksia 1900- ja 2000-luvulta.
Jyväskylä. Itseoikeutettu Jyväskylän maamerkki Innova on aidosti dominoiva rakennus korkeudestaan huolimatta.
Köln. Kaupungin pikaraidejärjestelmä oli toimiva sekä hyvin tehokas - sekä sai itseni ymmärtämään sen mahdollisuuksiin raskaiden metrojen tai paikallisjunien sijaan - mutta sen ymmärtäminen tuotti turistiparalle vaikeuksia.
Lontoo. Swiss Re'n kananmunan tai kurkun muotoinen pilvenpiirtäjä auringonvalossa.
Pariisi. Kuuluisa Moulin Rouge. Viereissä Quick-hampurilaisravintolassa pääsin hyödyntämään kaiken ranskan kielen taitoni. Onneksi 2 vuotta yläasteella ei mennyt hukkaan. "Bonjour! Une Supreme Cheese menu avec Coca Cola Light öö mayo, silvous-pleiz." (anteeksi tämän mainetta paremman kielen raiskaaminen)
Helsinki. Eliel Saarisen mestariteos, Helsingin rautatieasema.
Aachen. 700-luvulta peräisin olevan tuomiokirkon seiniä koristi lukemattomat yksityiskohtaiset ihmisenkokoiset patsaat. Harmittavan usein niin monia rakennusten upeita pikkudetaileja jää helposti huomaamatta, ellei katso sillä silmällä.
Jyväskylä. Opiskelijajärjestömme järjesti tänäkin vuonna Keski Suomen suurimman opiskelijatapahtuman Kauppakadun Appron, joka täytti kaupungin kadut.
Helsinki. Opiskelija työssään.
Rotterdam. Taustalla kohoaa Euroopan korkeimpiin asuinrakennuksiin kuuluva tornitalo.
Tallinna. Olevisten kirkon torni (eräässä vaiheessa maailman korkein rakennus) dominoi vanhankaupungin siluettia.
Pariisi. Harmaa kaupunki peittyy savusumuun.
Helsinki. Bulevardi ja sen poikkikadut ovat Helsinkiä eheimmillään.
Bryssel. Patsaan takana kohoava Tour de Midi on alunperin 1960 tai 1970-luvulta, vaikka sitä ei uudistetun pinnan alta heti huomaisikaan.
Maastricht. Idyllistä joenrantaa.
Lontoo. Picadilly Circuksen vilinää.
Köln. Näiden kuvien jälkeen lienee vaikeaa suhtautua saksalaisiin enää samalla tavalla?
Pariisi. Stereotyyppinen näkymä kohti erästä Louvren pyramidia.
Aachen. Joulumarkkinoilla kavereiden kanssa.
Köln.
Delft. Pysäyttävä katse Delftissä, varsin mukavassa pienessä opiskelijakaupungissa Rotterdamin ja Haagin puolivälissä.
Jyväskylä. Kuva voisi olla mistäpäin maailmaa tahansa, mutta se on Keski-Suomesta.
Bryssel. Belgian pääkaupunkia ympäröi joka suunnassa massiiviset betonikolossit.
Helsinki. Mietteliäs hetki Erottajan pelastusaseman huipulla.
Tallinna. Karkkimaista oikean maailman Disneylandia.
Lontoo. Cityn finanssimaailman katunäkymää maantasolta. Jakkupuvut ja miesten puvut olivat yleisin asuste. Hassua kyllä, varsinainen London City on Britannian pieninpiä paikkakuntia asukasluvultaan. Lontoon metropolialueen koko onkin sitten eri juttu.
Jyväskylä. Hyvää työtä tekemässä.
Pariisi. Näkymä Eiffel tornin korkeimmalta tasolta kohti La Defenseä, joka häämöttä 8 kilometrin päässä.
Pariisi. Sama näkymä zoomattuna.
Maastricht. Yliopiston kampusaluetta.
Pariisi.Postikorttimaisemaa 1800-luvulta.
Maastricht. Eräs niistä lukuisista auringonnousuista, joita katselin asuntolamme parvekkeelta kahvimuki kädessäni syksyllä 2006.
Helsinki. Harvinaisen satumainen näkymä vanhalta asunnoltani.
Kiitos jos jaksoitte katsoa. Jospa sitä vielä ehtisi joskus tehdä kunnollisen ketjun Euroopan kiertueesta.
Ohessa muutamia eri puolilta Eurooppaa ottamiani kuvia vuosilta 2005-2007. Olen valinnut mukaan jotain suosikkejani, joista tykkään fiilispohjalla eniten. Mukana on lukuisia teknisesti ja "taiteellisesti" epäonnistuneita tekeleitä. Mitäpä siitä. Tavoite on vain tuoda kyseisten paikkojen fiilis esille kuvien kautta. Toivottavasti tykkäätte, vaikka olettekin saattaneet osaan näistä törmätä muissa ketjuissa jo aikaisemmin.
- - - -
Lontoo. Canary Wharfin HSBC-pilvenpiirtäjä vasten joulukuista auringonlaskua. Nousu metroaseman portaita maantasalle tornitalojen ympäröimäksi oli kokemuksena unohtumaton.
Pariisi. Sateinen näkymä Montmarten kukkulalta vuotta myöhemmin. Viimeinen päivä Pariisissa, takana viikonloppu unohtumatonta vaihto-opiskelijaseikkailua pitkin Ranskan pääkaupunkia
Helsinki. Lämmin kesäpäivä Aleksanterinkadulla.
Lontoo. Jos valitsisin yhden kuvan kuvaamaan Lontoon luonnetta, se olisi tämä. Todellinen maailmankaupunki, jonne mahtuu menestystarinoita, surullisia ihmiskohtaloita etnisyyteen tai taustaan riippumatta.
Pariisi. Iltainen katunäkymä jossain päin lähellä Sorbonnen yliopistoa. Kuvaushetkellä odotti vain pääsyä pubiin, jotta voisi hetkeksi rauhoittua ja kerratta mielessä mitä olikaan tapahtunut.
Helsinki. Sokoksen Mannerheimintien puoleinen kulmaus on New Yorkmaisen kiireinen.
Rotterdam. Kaupunki joka jättiu kylmäksi. Pilvenpiirtäjät eivät luo kaupunkikuvaa tai elämää.
Lontoo. Eräs henkilökohtaisista suosikeistani - en tiedä miksi. Tämän kuvan tunnelmasta pidän.
Amsterdam. Kaupungin mielenkiintoinen maine on ansaittu. Yksi päivä sekä kanaaliveneen laiturilla ulkosalla nukuttu yö narkkareiden vieressä riitti tälle poloiselle.
Helsinki. Punatiilinen Töölö on mukavan symppistä seutua.
Haag. Alankomaiden hallinnollinen pääkaupunki on uudistamassa keskustan seutua melkoisella otteella. Tästä esimerkkinä taustalla näkyvä ministeriölle kuuluva valkoinen pilvenpiirtäjä.
Aachen. Kaupunki, jonka kohtalona on ollut jäädä historiansa varjoon. Kaarle Suuren hallinointikeskus ja hautapaikka.
Alankomaiden-Belgian raja. Kävin lämpimänä syyspäivänä kavereiden kanssa kävelyretkellä Belgian puolella.
Bryssel. Kaupunkia kutsutaan Euroopan rumimmaksi ja tylsimmäksi. Sitä se ei taatusti ole, vaikka sen hahmottaminen olikin vaikeaa - huolimatta kunnollisesta tutustumisesta paikka jäi itselleni etäiseksi.
Maastricht. Kotini neljän kuukauden ajan. Kaupungin pääkatua kävellessä pystyi aina haistamaan vohvelin tuoksun.
Helsinki. Kampin alueesta on muodustunut todellinen keskustan jatke. Tennispalatsin kulma ja torialue ovat harvinaisen onnistuneita eläviä paikkoja ihmisen mittakaavassa.
Köln. Katukarnevaalit. Miljoona ihmistä kaduilla pitämässä hauskaa. Huoletta. Ilman vihanpitoa. Harmi ettei moinen ole mahdollista Suomessa. Ikimuistoinen päivä.
Helsinki. Siitä Kampin alueesta...
Pariisi. Toisinaan ei voinut kuin todeta kaikkien stereotypioiden pitävän paikkansa.
Amsterdam. Alankomaiden varsinainen pääkaupunki oli täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia katuartisteja. Tämä heppu ei kuulunut kyllä niihin, vaan mokasi jokaisen temppunsa vähemmän hienosti.
Oulu. Opiskelijajärjestötuttaviani.
Rotterdam. Tosiaan, pilvenpiirtäjät kaupungin keskustassa ovat kyllä mielenkiintoinen ilmiö, mutta Rotterdamin tapauksessa kaupunki tuntui keskisuurelta suomalaiselta kaupungilta, johon vain oli sattumalta ympätty pari korkeampaa taloa.
Pariisi. Katuvilinää kuvaattuna Louvren museosta.
Lontoo. St Paulin tuomiokirkko on harmittavan vähän tunnettu ikoni verrattuna erittäin tylsään Big Beniin. Eräs suosikkikuviani.
Liege. Belgialainen Liegen kaupunki oli kulttuurishokki naapurissa sijaitsevan Maastrichtin jälkeen. Suomalaisittain on vaikeaa ymmärtää kuinka suuret erot Euroopassa maiden välillä voivat olla, huolimatta vierekkäisistä rajoista.
Helsinki. Töölö -mitäpä siitä voi sanoa lisää? Ratikat kuuluvat oleellisena osana Stadin katukuvaan.
Pariisi. Sacre Cour kohoaa Montmarten kukkulan päällä.
Tallinna. Harvinaisen onnistunut satunnainen potretti.
Maastricht. Olisin kuvitellut, että 4 kuukauden jälkeen olisin kyllästynyt kapeisiin ja vanhoihin kivikujiiin, mutta näin ei päässyt käymään. Päinvastoin.
Helsinki. Ullanlinna-Punavuori on sitä aidointa Helsinkiä, joka usein jää satunnaisten turistien katseelta varjoon. Se, joka uskaltaa väittää ettei Helsingissä ole vanhoja kivitaloja, ehjiä kortteleita tai oikean kaupungin tunnelmaa ei ole tutustunut eteläiseen niemen kärkeen.
Pariisi. Matkalla sinne jonnekin.
Belgia. Väsynyt matkaaja menossa kohti Brysseliä.
Köln. Kaupungin tuomiokirkko oli juurikin niin upea ja vaikuttava, kuin kuvissa.
Rotterdam. Kutsuessani tätä satamakaupunkia kylmäksi, tarkoitan juuri tätä inhimillisyyden puutetta.
Espoo. Olli ja KONE Building.
Helsinki. Ei mikään erityinen kuva, mutta tykkään kovasti tunnelmasta. Vanha nainen sekä tyttö tukevat toisiaan kuvallisina elementteinä.
Lontoo. Sama kommentti tunnelmasta pätee. Elämänmyönteinen fiilis.
Kävelykatujen vertailu: Jyväskylä-Köln-Aachen
Pariisi. Halusin välttää tyypillisten Eiffel-tornikuvien valinnan tähän joukkoon.
Maastricht. Söpöjä pikkuliikkeitä Maas-joen varrella.
Helsinki. Kuka sanoikaan, ettei Suomessa saa otettua kansainväliseen tyyliin urbaaneja kuvia?
Pariisi. Ei kaikki ole siellä pelkkää Hausmannia. 60- ja 70-luvun arkkitehtuuri oli kaikkialla aivan yhtä hirveää. Le Corbusierin perintöä, kiitti hirveesti sinne Sveitsin suuntaan.
Helsinki. Satunnainen potretti.
Tallinna. Äkkiseltään kuvan voisi kuvitella olevan Italiasta tai muualta Välimereltä, eikä suinkaan Pohjois-Euroopasta.
Jyväskylä. Lutakon rantaa Kuokkalan sillalta.
Lontoo. Sohon kaupunginosa nukkuu aamuista untaan ja autot täyttävät baarien ja ravintoloiden alkoholivarastoja, ennen aivosoluja alkaa kuolla massoittain illalla katujen täyttyessä viikonloppujuhloista.
Rotterdam. Euroopan suurin satama nähtynä Euromast-näkötornista. Kymmenniä kilometrejä joen vartta täynnä nostokurkia ja jalostamoiden savupiippuja. Pisti hiljaiseksi.
Espoo. Tapiolan keskusta kesäyönä.
Köln. Karnevaalitunnelmia jälleen.
Helsinki. Vähemmän nähtyä puolta merellisestä Helsingistä.
Bryssel. Maailman ensimmäisiä kauppakeskuksia 1800-luvulta.
Helsinki. Pohjoisrantaa, Helsingin ehkäpä upeinta ja eheintä rantaa.
Lontoo. Nukkuvaa Sohoa. Miljoonakaupungin ydinkeskustakin voi näyttää tältä.
Amsterdam. Hektinen kaupunki, hektiset kadut.
Pariisi. Lontoon konepistooleja kantavat poliisit vielä ymmärsin Westministerin hallintorakennuksien ympärillä, mutta Pariisin katuja ja rautatieasemia partioivat rynnäkkökiväärein varustautunet sotilaat saivat aikaan pienen kulttuurishokin.
Tallinna. Lasnamäen kaupunginosaa. Toisenlainen kulttuurishokki, vaikka virolainen kaverini sai kyllä ymmärtämään että ulkokuori saattaa huijata.
Helsinki. Metroasemat ja alikulut luovat lukemattomia mahdollisuuksia urbaaniin kuvaamiseen.
Maastricht. Keskustan vastakkaisen joenrannan uusia rakennuksia 1900- ja 2000-luvulta.
Jyväskylä. Itseoikeutettu Jyväskylän maamerkki Innova on aidosti dominoiva rakennus korkeudestaan huolimatta.
Köln. Kaupungin pikaraidejärjestelmä oli toimiva sekä hyvin tehokas - sekä sai itseni ymmärtämään sen mahdollisuuksiin raskaiden metrojen tai paikallisjunien sijaan - mutta sen ymmärtäminen tuotti turistiparalle vaikeuksia.
Lontoo. Swiss Re'n kananmunan tai kurkun muotoinen pilvenpiirtäjä auringonvalossa.
Pariisi. Kuuluisa Moulin Rouge. Viereissä Quick-hampurilaisravintolassa pääsin hyödyntämään kaiken ranskan kielen taitoni. Onneksi 2 vuotta yläasteella ei mennyt hukkaan. "Bonjour! Une Supreme Cheese menu avec Coca Cola Light öö mayo, silvous-pleiz." (anteeksi tämän mainetta paremman kielen raiskaaminen)
Helsinki. Eliel Saarisen mestariteos, Helsingin rautatieasema.
Aachen. 700-luvulta peräisin olevan tuomiokirkon seiniä koristi lukemattomat yksityiskohtaiset ihmisenkokoiset patsaat. Harmittavan usein niin monia rakennusten upeita pikkudetaileja jää helposti huomaamatta, ellei katso sillä silmällä.
Jyväskylä. Opiskelijajärjestömme järjesti tänäkin vuonna Keski Suomen suurimman opiskelijatapahtuman Kauppakadun Appron, joka täytti kaupungin kadut.
Helsinki. Opiskelija työssään.
Rotterdam. Taustalla kohoaa Euroopan korkeimpiin asuinrakennuksiin kuuluva tornitalo.
Tallinna. Olevisten kirkon torni (eräässä vaiheessa maailman korkein rakennus) dominoi vanhankaupungin siluettia.
Pariisi. Harmaa kaupunki peittyy savusumuun.
Helsinki. Bulevardi ja sen poikkikadut ovat Helsinkiä eheimmillään.
Bryssel. Patsaan takana kohoava Tour de Midi on alunperin 1960 tai 1970-luvulta, vaikka sitä ei uudistetun pinnan alta heti huomaisikaan.
Maastricht. Idyllistä joenrantaa.
Lontoo. Picadilly Circuksen vilinää.
Köln. Näiden kuvien jälkeen lienee vaikeaa suhtautua saksalaisiin enää samalla tavalla?
Pariisi. Stereotyyppinen näkymä kohti erästä Louvren pyramidia.
Aachen. Joulumarkkinoilla kavereiden kanssa.
Köln.
Delft. Pysäyttävä katse Delftissä, varsin mukavassa pienessä opiskelijakaupungissa Rotterdamin ja Haagin puolivälissä.
Jyväskylä. Kuva voisi olla mistäpäin maailmaa tahansa, mutta se on Keski-Suomesta.
Bryssel. Belgian pääkaupunkia ympäröi joka suunnassa massiiviset betonikolossit.
Helsinki. Mietteliäs hetki Erottajan pelastusaseman huipulla.
Tallinna. Karkkimaista oikean maailman Disneylandia.
Lontoo. Cityn finanssimaailman katunäkymää maantasolta. Jakkupuvut ja miesten puvut olivat yleisin asuste. Hassua kyllä, varsinainen London City on Britannian pieninpiä paikkakuntia asukasluvultaan. Lontoon metropolialueen koko onkin sitten eri juttu.
Jyväskylä. Hyvää työtä tekemässä.
Pariisi. Näkymä Eiffel tornin korkeimmalta tasolta kohti La Defenseä, joka häämöttä 8 kilometrin päässä.
Pariisi. Sama näkymä zoomattuna.
Maastricht. Yliopiston kampusaluetta.
Pariisi.Postikorttimaisemaa 1800-luvulta.
Maastricht. Eräs niistä lukuisista auringonnousuista, joita katselin asuntolamme parvekkeelta kahvimuki kädessäni syksyllä 2006.
Helsinki. Harvinaisen satumainen näkymä vanhalta asunnoltani.
Kiitos jos jaksoitte katsoa. Jospa sitä vielä ehtisi joskus tehdä kunnollisen ketjun Euroopan kiertueesta.
We shape our cities, then they shape us. -Winston Churchill
Kyllä mm. Helsinki tuntuu Rotterdamin jälkeen pieneltä.
