Taloforum.fi

[Klazu]

Metron määritelmähän liittyy kaikkein eniten siihen, onko metron reitin varrella risteävää liikennettä, vai posotetaanko ihan omilla raiteilla ilman huolta muusta liikenteestä. Minusta tämä on ihan hyvä perustelu, vaikka karsiikin aika monta Saksan järjestelmää pois. Eipä silti, kansa puhuu Dortmundinkin järjestelmästä metrona, vaikka Saksan kielessä on erotettu aito metro (U-Bahn) tällaisesta puolimetrosta (U-Stadtbahn).

[Matruusi]

Metro on julkisen liikenteen ja kaupunkiraideliikenteen muoto, jossa sähköjunat kulkevat muusta rautatieverkosta erillään tiheällä vuorovälillä. Metrot kulkevat usein tunnelissa maan alla, jolloin niistä voi myös käyttää nimitystä maanalainen juna. Metro tarjoaa julkisen liikenteen muodoista korkeimman matkustajakapasiteetin ja vie vähiten tilaa, on kallis rakentaa mutta edullinen liikennöidä. Automatisoitua metroa kutsutaan automaattiradaksi.

Jos metron käsite tarkoittaa sitä, että metron on kuljettava koko ajan maan alla, maailmassa ei ole kovin montaa (vai yhtään?) metroa.

Ei nyt sentään kokonaan maan alla, mutta edelleen mielestäni olennainen ominaisuus metrolle on maan alaiset osuudet. Päivän selvähän se on että metro menee maan päällä kesksustan ulkopuolella (Espoon metro tekee positiivisen poikkeuksen).
Kiitos hyvistä linkeistä!

Tuota karttaa hivinen hienosäätämällä saisi hyvän virallisen kartan. Mukaan helposti mathtuisi ratikoiden osuudet.
[/quote]

[Klazu]

En tiedä käyttääkö teistä kukaan oikeasti metroa päivittäin, mutta minä käytän ja minusta on pelkästään positiivista, jos metrolinja kulkeekin suurimman osan ajasta maanpinnalla (kuten täällä). Tällaisia reittejä tulisi rakentaa mahdollisimman paljon, vieläpä kun se monesti on halvinta. Espoossa ainakin olisi tuota tilaa vaikka mitenkä metsän siimeksessä.

Kamalan kuuloinen tuo pelkkään putkeen väännettävä Espoon metro. Pimeän betonitunnelin tuijottaminen koko matkan ajan joka päivä ei ole ainakaan minun ykkösjuttujani.

[Iggy.P]

Tuosta on kyllä oltava samoilla linjoilla. Espoon metron kuuluisi kaiken loogisuuden nimissä kulkea ehdottomasti maanpinnalla, tunnelimetro länteen on naurettavan typerä ratkaisu.

[Klazu]

Siis älkää käsittäkö väärin. Totta kai tunnelia sinne matkan varrelle paikkoihin mihin sitä tarttee (että päästään oikeasti jonkun Otaniemen keskelle sen aseman kanssa), mutta muuten pääosin maanpinnalle.

[Matruusi]

En tiedä käyttääkö teistä kukaan oikeasti metroa päivittäin, mutta minä käytän ja minusta on pelkästään positiivista, jos metrolinja kulkeekin suurimman osan ajasta maanpinnalla (kuten täällä).

Jyväskylässä ei päivittäin tule metroa käytettyä, ja muutenkin mielipiteeni koko metro asiaan rinnastan suurempiin kaupunkeihin kun Helsinkiin. Esim. Berliini tai Pariisi, siellä jos tunneli ahdistaa, on mahdollista melkein sama matka taittaa maanpäällä paikallisjunalla tai bussilla, joskin pidemmän lenkin kautta.
Totta sekin on, että jos aina joutuisi pimeässä tunnelissa töihin menemään, rupeaisi pidemmän päälle ahdistamaan. Sen kerran kun itse pääsee metrolla menemään, on se hianoa jos se maan alla menee.
Pietarissa metrossa on jopa omallaisensa metron tuoksukin, pääsee kunnon fiilareihin (friikkejä meitä on monenlaisia ).
Kaippa se Espoo on sen verta tiheeseen kaavoitettu tulevaisuuteen ettei metro mahdu maan päälle, tiedä häntä?

[zeizei]

Tukholman aika olematon raitiovaunuverkko laajenee keskusta-alueelle. Tosin entistä yhtä ainoaa linjaa jatketaan vain kilometrillä, mutta tulevatpa täysin keskustaan ja lääninhallitus uskoo vahvasti raitiovaunujen tulemiseen
http://www.dn.se/DNet/jsp/polopoly.jsp?d=1298&a=642550
(Sivuilta löytyy kartta linjasta)

Tältä näyttää Åhlensin edusta 2010 (dn.se):

[Matruusi]

Curitibaa pidetään yhtenä parhaista kaupunkisuunnittelun esimerkeistä ympäri maailmaa.
Kaupungilla on tehokkaasti toimiva joukkoliikennesysteemi.

Curitibalainen paikallisbussi:

Kaksinivelbussien käyttö perustuu täysin omiin kaistoihin.
Curitiba on järjestelmän esi-isä, jota ovat kopioineet useat suuret kaupungit.

[grendy]

Kaksinivelbussien käyttö perustuu täysin omiin kaistoihin.
Curitiba on järjestelmän esi-isä, jota ovat kopioineet useat suuret kaupungit.

Noitahan jossain vaiheessa läpällä(?) Tampereellekin ajateltiin. Ei oo kyllä mitään järkee vaan kun vähänkin miettii... Vaatii aivan käsittämättömän tilan kääntyä eli rajoittaa kulkua todella paljon. Lisäksi lopputulos olisi se, että tilaa on enemmän joten vuoroväliä vaan pidemmäksi. Olishan tollasessa kiva matkustaa testiks mutta epäkäytännöllisyys ajaa kyllä kaiken käytännöllisyyden ohi

[Arska]

Curitibaa pidetään yhtenä parhaista kaupunkisuunnittelun esimerkeistä ympäri maailmaa.
Kaupungilla on tehokkaasti toimiva joukkoliikennesysteemi.

Curitibalainen paikallisbussi:

Kaksinivelbussien käyttö perustuu täysin omiin kaistoihin.
Curitiba on järjestelmän esi-isä, jota ovat kopioineet useat suuret kaupungit.

Reilu viikkositten sain tilaisuuden ihastella noita ihmeitä Luxemburgissa. Erillistä bussikaistaa pitkin ajoivat ja olivat kyllä todella täynnä. Aikaisemmin en ollut noista kuullutkaan ja tarkoitus olikin etsiä jostain lisää tietoa. Kiitos "Matruusille" tästä infosta.

[Klazu]

Moottori-lehdessä tai jossain oli vuosi sitten Ruotsista tai Tanskasta, jossa ovat ratikoita korvanneet tuollaisilla upouusilla kaksi nivelisillä busseilla. Olivat aika komean näköisiä yhdistelmiä ja kuulemma ainakin siellä ajoivat asiansa.

[late-]

Moottori-lehdessä tai jossain oli vuosi sitten Ruotsista tai Tanskasta, jossa ovat ratikoita korvanneet tuollaisilla upouusilla kaksi nivelisillä busseilla. Olivat aika komean näköisiä yhdistelmiä ja kuulemma ainakin siellä ajoivat asiansa.

Göteborgin uusilla runkolinjoilla on kaksinivelbusseja koska raitiovaunuihin ei ole ollut varaa.

Kaksinivelisillä busseilla on tiettyjä sovellusalueita, mutta Curitiba ei ole mikään ihan ongelmaton esimerkki. Siellä matkustetaan tiheydellä (6-8 matkustajaa / neliö), joka ei länsimaissa olisi millään tavalla hyväksyttävä. Suomen rakentamiskustannuksilla täysin eristetyt bussikaistat eivät myöskään ole mainittavasti edullisempia kuin vastaavat raitiovaunukaistat. Kylmä ilmasto vaatii molemmille routimattomat perustukset.

Kaksinivelbussi on noin 25 metriä pitkä, joten sellainen on suurempi kuin perinteinen Helsingin nivelratikka tai vähän lyhyempi kuin uusi välipalavaunu. Maailmalla uudet ratikat ovat nykyään yleensä 30-40 metriä pitkiä ja usein kahden vaunun yksiköinä ajettavia. Yksikön kapasiteetti on tärkeä kustannustekijä, kun kuljettajille pitää maksaa palkkaa. Etelä-Amerikassa työvoimakustannukset eivät ratkaise samalla tavalla.

[zeizei]

Arlanda Express. Eli nopea lentokenttäjuna Tukholman ja Arlandan lentokentän välillä. Oli kait aika kallis projekti, eikä vielä taida olla kymmentäkään vuotta vanha. Matka hoituu todella kätevästi, noin 20 minuutissa, ja junat kulkevat 15 minuutin välein. Matkalla ei ole yhtään muita pysäkkejä, kuin stockholm central sekä arlanda etelä ja arlanda pohjoinen. Usein kuitenkin tuntuu että matkustajia ei ole hirveästi.. Liput ovat aikuiselta 200kr (22€) per suunta, ja nuorilta 25v asti sekä senioreilta 100kr. Melko suolaiset hinnat aikuiselta, sillä bussilla maksaa 95kr per aikuinen. Tosin bussi kestää 40min.
Lisäsin kuvan myös sisällä olevasta nopeusmittarista, jonka top speed tosin oli 205km/h.

[late-]

Melko suolaiset hinnat aikuiselta, sillä bussilla maksaa 95kr per aikuinen. Tosin bussi kestää 40min.

Lisäksi todellinen budjettimatkailija vois myös ajaa Pendeltågilla Märstaan ja sieltä bussilla kentälle. Jos on jo ostanut Tukholman päivälipun, lisähintaa ei tule lainkaan. Matka kyllä kestää melko pitkään.

[Klazu]

Ainahan tuollaiset Airport Expressit on törkeen kalliita. Eikös Hki-Vantaaltakin keskustaan maksa joku 8€! Järkevä käyttää ehkä pienen mutkan tekeviä todellisia paikkareita.