Taloforum.fi

[Iggy.P]

Lieksa sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnan koillisosassa Pielisen rannalla. Se tunnetaan keskustan lisäksi erityisesti laajoista suo- ja metsäalueista. Lieksan asukasluku oli 9 063 vuoden 2025 lopussa (31.12.2025). Väkiluku on ollut pitkään laskeva, mikä on tyypillistä monille Itä-Suomen kunnille. Noin sadan kilometrin etäisyydellä Lieksasta sijaitseva Pohjois-Karjalan pääkaupunki - Joensuu - sen sijaan kasvaa ja siellä on mm. yliopisto. Lieksan vahvuudet ovat toisenlaisia. Vähäisempiä ne eivät ole.

Kuvia keskustasta:











Historiasta kertovia muistomerkkejä ym. on paljon. Ne välittävät tietoja historian tapahtumia rehellisesti - ikäviä ja kipeitäkään asioita kaunistelematta. Se on suuri ansio. Asia, joka ei ole itsestäänselvyys monessakaan maailmankolkassa. Historian kerronnan painopiste on minun mielestäni Lieksassa kuitenkin tällä hetkellä liikaa vuosien 1941-44 tapahtumissa. Niitä näkyvämmäksi voisi nostaa muita tapahtumia kuten metsätyönteon & luonnonsuojelun historiaa & väestö- ja uskomushistoriaa ym. Perimmäisenä viestinä tulisi korostaa hyviksi & terveiksi pitkällä aikavälillä tunnistettuja asioita ja arvoja sekä sodan- ja väkivallan vastaisuutta. Lieksan osuus mm. kolonialismin historiassa on tällä hetkellä liian heikosti tunnettu aihe.


Latu-teos (hattu peittää rukajärven rintamatunnuksen. Vain pieni osa menneiden aikojen hiihtämisestä sijoittui sinne. Tunnus olisi minusta parempi poistaa teoksesta)





Veistos työntekijästä, uittotyömiehestä


Lieksassa luonnonsuojelu on jo nyt merkittävä osa ympäristötyötä, alueella on poikkeuksellisen arvokkaita metsä-, suo- ja vesistöluontokohteita. Mutta enemmän olisi parempi. Kaupungin rajojen sisäpuolella sijaitsee muun muassa:

Kolin kansallispuisto (osittain Lieksan alueella)
Patvinsuon kansallispuisto
26 Natura 2000 -aluetta
useita valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita sekä arvokkaita pohjavesialueita.

[Iggy.P]

Nykyisenä turvattomana maailmanaikana menneiden asioiden taustoja on hyvä tuntea.

Huomioitavia asioita: Pohjois-Karjalan ja laajemman Karjalan alueen historiaan liittyy mm. orjakauppaa erityisesti keskiajalla ja uudella ajalla, jolloin alue ei ollut kolonisoitu kohde, vaan pikemminkin ihmisryöstöjen ja idän orjakaupan uhri. Transatlanttisen orjakaupan ja siirtomaavallan (kolonialismin) aikakaudella alueen yhteys globaaliin toimintaan muodostui puolestaan teollisuuden raaka-aineiden ja viennin kautta. Suomella ei ole kuitenkaan koskaan ollut merentakaisia siirtomaita, joten se ei ole ollut klassinen siirtomaavalta.

[Iggy.P]

Lisäys edelliseen:

Länsimaisen perinnön painolasti: Vaikka Suomella ei itsellään ole siirtomaahistoriaa, Euroopan ulkopuolella suomalaiset nähdään osana "rikasta länttä". Paikalliset yhteisöt peilaavat suomalaisia usein aiempien siirtomaaisäntien (kuten Ranskan, Britannian tai Espanjan) toimintaan.

Syvä epäluottamus: Monissa maissa on vuosikymmenten kokemus siitä, että länsimaiset suuryritykset tulevat vain viemään luonnonvarat ja jättävät jälkeensä ympäristötuhot. Kun suomalainen toimija saapuu paikalle, vastassa on valmiiksi syvä ja jyrkkä epäluottamus, jota suomalaiset eivät osaa odottaa.

"Pohjoismaisen hyvyyden" kupla Hyväntekijän harha: Suomessa ajatellaan usein, että investointimme tuovat työtä ja kehitystä, joten meidät otetaan avosylin vastaan. Suomalaisten on vaikea käsittää, että paikalliset asukkaat voivat nähdä esimerkiksi suuren tuulivoimapuiston tai sellutehtaan raakana maakaappauksena ja uhkana omalle elämäntavalleen. Protestien voimakkuus yllättää: Kun paikalliset asukkaat, ympäristöaktivistit tai alkuperäiskansat nousevat vastustamaan hanketta, reaktiot voivat olla hyvin jyrkkiä: tiesulkuja, lakkoja, oikeusjuttuja tai jopa väkivaltaisia yhteenottoja. Suomalainen yrityskulttuuri, joka on tottunut sopimaan asiat neuvottelupöydissä viranomaisten kanssa, menee tällaisesta usein täysin lukkoon

Turvallisuusriskit: Äärimmäisissä tapauksissa työntekijöiden turvallisuus vaarantuu, kun kriisinhallintaan ja paikalliseen suojautumiseen ei ole varauduttu riittävästi. Jos edes investointeja tekevät suomalaiset asiantuntijat ja johtajat eivät aina ymmärrä kohdemaiden jyrkkää todellisuutta, on vielä monin verroin vaikeampaa saada tavallinen suomalainen kuluttaja hahmottamaan näitä jännitteitä arjen ostostensa takana.