Raitsikka loppujen lopuksi äänestettiin Turkuun äänin 36-31!
Turkuun rakennetaan raitiotie – raitiovaunut kulkevat Turussa vuonna 2033
Turun kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Turkuun rakennetaan raitiotie. Turun kaupunginvaltuusto päätti maanantaina 18.5. pidetyssä kokouksessaan, että Turkuun rakennetaan 12 kilometrin pituinen raitiotie satamasta keskustan ja Kupittaan kautta Varissuolle.
Päätös on ehdollinen valtion rahoituksen varmistumiselle seuraavissa MAL-neuvotteluissa.
Päätös syntyi äänin 36-31. Äänestys tapahtui viiden tunnin keskustelun jälkeen kello 22.57.
– Raitiotien rakentaminen on oikea päätös, sillä se on investointi Turun tulevaisuuteen. Se on väline rakentaa kestävää kasvua, hyvää arkea ja inhimillistä kaupunkia. Turku kasvaa vahvasti, ja ratikka auttaa ohjaamaan kasvua viisaasti. Palvelut ja työpaikat syntyvät sinne, missä ihmiset liikkuvat ja elävät. Samalla asumiselle mahdollistetaan erilaisia vaihtoehtoja eri puolilla kaupunkia, iloitsee Turun kaupungin pormestari Piia Elo.
Hanke sisältää täysimittaisen katu-uudistuksen kaikilla reitin kaduilla. Kaupunkiin rakennetaan 12 kilometrille raiteiden lisäksi uudet pyörätiet, jalkakäytävät, viherratkaisut ja kunnallistekniikka sekä pohjanvahvistukset. Raitiotiestä tulee voimakkaasti kehittyvän Kupittaan-Itäharjun alueen liikenteellinen selkäranka.
– Päätöksen myötä Varissuo kiinnittyy kehittyviin keskustan ja Kupittaan alueisiin ja Itäharju alkaa kukoistamaan suunnitelmien mukaan. Keskustan läpi tulee kulkemaan moderni joukkoliikenneväline, joka kuljettaa kohti kasvavia läntisiä kaupunginosia ja satamaa, kuvaa pormestari Piia Elo.
Turun asukasluvun ennustetaan kasvavan kymmenillä tuhansilla vuoteen 2050 mennessä. Turun työpaikkakehityksen ennakoidaan jatkuvan vahvan positiivisena. Asukas- ja työpaikkamäärän kasvusta merkittävä osa kohdistuu raitiotievyöhykkeelle.
Jos Helsingissä Kaivokadun suunnitelma meni läpi lopulta yllättävän yksimielisesti, niin tässä nyt tehtiin iso päätös pienellä enemmistöllä. Vrt. Tampereen luvut vuodelta 2016: 41 - 25. Tampereella on päätöksen jälkeen ilmeisesti konsensus pitänyt aika hyvin. Hankkeen ensimmäinen vaihe valmistui aikanaan etuajassa. Vastustajat eivät päässeet ulisemaan ja jatkopäätöksiä on tehty reipasta tahtia. Turussa jakolinjat näyttävät olevan lähes kaikkien puolueiden sisällä, eikä niinkään niiden välillä. Ainakaan mitään puoluepoliittista neliraajajarrutusta ei pitäisi enää syntyä. Toivoa sopii, että hanke toteutuu yhtä sujuvasti kuin Tampereen ratikka ja Raide-Jokeri.
Se että Turussa oli pienempi enemmistö kuin Tampereella johtuu kai siitä että 10 vuotta sitten ennen koronaa ja Venäjän aggressiota oli vielä hyvin erilainen aika taloudessa ja muutenkin politiikassa.
Olen noin 10 vuotta odottanut, että Turussa tehtäisiin päätös ratikan puolesta ja eilen myöhään illalla se vihdoin muuttui realismiksi. Kieltämättä tunteet olivat itsellä pinnassa, kun valtuustosali (vastustajia luukuunottamatta) repesi riemuun ja suosionosoituksiin. Iso askel on nyt otettu ja itse toteutusvaihe voi alkaa. Ratikan hylkäämisen myötä Turku olisi jälleen kerran joutunut aloittamaan nollasta ja kartoittelemaan muita vaihtoehtoja ja sitä ainaista jahkaamista ja rallia ei olisi kyllä enää jaksanut.
Turulla tulee olemaan ratikan tulon myötä valtava potentiaali olla vieläkin upeampi ja kehittynyt suomalainen merenrantakaupunki ja ratikan positiiviset vaikutukset kaupunkikehitykseen tulevat näkymään yhtä lailla Turussa, kuin mitä esimerkiksi Tampereella ja muissa uusissa ratikkakaupungeissa Euroopassa.
Puutarhakatulainen kirjoitti: ↑19.05.26 12:20
Se että Turussa oli pienempi enemmistö kuin Tampereella johtuu kai siitä että 10 vuotta sitten ennen koronaa ja Venäjän aggressiota oli vielä hyvin erilainen aika taloudessa ja muutenkin politiikassa.
Tampereen kuntatalous ei ollut missään hehkeässä kunnossa tuolloin ja silloiset uutiset aiheesta olivat ankeanpuoleisia. Esim. Ylen juttu lokakuulta 2016, vähän ennen valtuuston ratikkapäätöstä: https://yle.fi/a/3-9248351 . Budjetti alijäämäinen, vuodelle 2017 alijäämää ennustetiin 19 miljoonaa, henkilöstöä leikataan, kiinteistöveroa korotetaan. Toki maailmantilanne on nyt ihan eri luokkaa, vaikka onkin syytä pitää mielessä, että Ukrainan sota alkoi 2014, ja sanktiot myös.
JusuPetteri kirjoitti:
Turulla tulee olemaan ratikan tulon myötä valtava potentiaali
Nyt pitäisi saada hyvä toteutus. Nähtävillä olleet katusuunnitelmat ovat keskustan osalta aika huolestuttavia. Bussit on laitettu ratikan kanssa samalle kaistalle ja pysäkeille sielläkin, missä olisi tilaa olla erillään. Tämmöisessä on iso riski, että ratikasta ei saada vastaavaa hyötyä irti. Suunnitelmista paistaa läpi se, että henkilöautoilu on edelleen etusijalla, eli autokaistoihin ja kadunvarsiparkkipaikkoihin ei haluta puuttua. Hyviäkin osuuksia on, kuten Linnakaupungin puistokaista, ja varmaan Itäharjun osuus, kun siellä päästää myös rakentamaan uusia asuinkortteleita yhtaikaa raitiotien kanssa. Tampereella toteutus ei ole täydellinen, mutta varsin hyvä kuitenkin. Siitä olisi varaa ottaa esimerkkiä, ja Helsingin keskustan vanhoista radoista varoittavaa esimerkkiä. Toivottavasti nyt on vielä aikaa ja rohkeutta parantaa suunnitelmia. Toki ratoja voi parantaa myöhemmillä korjauskierroksilla, kuten on tapahtunut Helsingissä esim. Jätkasaaressa suht uusille radoille, mutta voisihan ne rakentaa kerralla kunnolla kun tämä ei mitään rakettitiedettä ole.
En mitenkään riemuinnut päätöksestä, olen ollut tosi väsynyt koko juttuun. Oloa kuvaa helpotus, parempi hieman liian myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt Turulla on toivoa. Toteutus ei ole paras mahdollinen, mutta sitä voi hioa valmiinakin. Länsirata tarvitaan vielä, se on ihan välttämätön.
Suhtaudun melko neutraalisti tähän hankkeeseen. Hyvä että päätös saatiin vihdoin aikaiseksi mutta kyllä tämän äärellä ehditään vielä itkemään ja parkumaan ja peistä vääntämään. En ole niin tarkasti perehtynyt suunniteltuun budjettiin ja siihen miten sen ajateltiin pitävän kutinsa, mutta kaikin keinoin pitäisi pyrkiä siihen että jos on luvattu että se maksaa 465,2 miljoonaa euroa niin sitten se ei maksa ainakaan enempää. On noloa jos hanke olisi vaikkapa 80 % valmis ja kaupunginvaltuusto joutuisi urakoitsijan vaihtumisen / konkurssin / muun force majeuren takia pitkin hampain myöntämään muutaman kymppimillin lisää. Toki ne rahat pitää silloin myöntää (en usko että sunk-cost fallacy on tällaisessa tilanteessa järkevä viitekehys) mutta kaikki mahdolliset kivet pitäisi kääntää että tätä tilannetta ei tule vastaan...
Toinen on se, että kun ratikka on valmis, niin mitä sitten? Ei tällä yhdellä linjalla Turussakaan vielä kuuhun mennä. Tampereella laitettiin nopeasti kuokka maahan laajennusta ajatellen ja olisi epärealistista ajatella että 2033 Turussa alettaisiin nautiskella valmiista maailmasta. Raisio ja Kaarina pitäisi ehdottomasti voimakkaasti suostutella mukaan hankkeen laajennukseen, että aluekehityksen hyödyt saadaan täysimääräisinä ulosmitattua. Käytän termiä voimakas suostuttelu siksi, että mielikuvani Turun ympäryskuntien yhteistyökyvystä on hyvin matalalla tasolla verrattuna vaikkapa Pirkanmaan (erityisesti Ylöjärven) poliitikkoihin...
^ Valtakunnassa on tähän mennessä saatu allianssirakentamisen osaaminen aika hyvälle tasolle. En ole tätä kyseistä allianssia sen tarkemmin katsonut, että onko siellä joku todellinen riski konkurssista tms. Budjetin loppusumma tietystikin kasvaa suunnittelun aikana, kun suunnittelu kestää 10 vuotta. Siinä ajassa inflaatio laukkaa ja vaatimukset muuttuvat matkan varrella. Allianssihankkeissa on kuitenkin lopullinen budjetti useimmiten pitänyt. Tampereen ratikan, Raide-Jokerin ja käsittääkseni myös Kruunusiltojen raitiotiehankkeen budjetit ovat pitäneet tai jopa alittuneet rakentamisen aloituspäivän lukujen suhteen. Kruunusiltojen hake on raitotien osalta vielä kesken, eli jää nähtäväksi. Joka tapauksessa, Turun hankkeen budjetti näyttää ainakin näin etäältä katsoen tässä kohtaa realistiselta. Summahan ei ole pieni eikä näytä kaunistellulta. Toki allianssiprojektinkin voi johtaa huonosti, eli niin, että allianssin periaatteita noudatetaan vain nimellisesti ja tieto ei oikeasti kulje tekijöiden välillä, jolloin päädytään lähelle perinteistä alihankkijuutta ja sen ongelmia.
Vastustin kuntalaisena raitiotietä, toin sen aiemmin tälläkin foorumilla esille vaikka tiesin olevani vähemmistönä täällä. Niin vastusti valtuutettuni myös mutta ”takkiin tuli” tässä äänestyksessä.
Mitä enemmän Turun raitiotieprojektiin perehdyin, sen vakuuttuneempi olin sähköbussilinjaston ja sen uudelleen suunnittelun ja parantamisen olevan minun mielestäni Turun tilanteessa paras vaihtoehto.
Kuntalaiset toivat vahvasti ja monia eri kanavia pitkin näkemystään esille. Turun raitiotieallianssi (osapuolina kaupunki, suunnittelijat Ramboll + Sweco ja urakoitsijat GRK + NRC) pääsivät kuitenkin aitiopaikalta tuomaan omaa näkemystään valtuutetuille. Äänestyksen tulos meni mielestäni täten rakentajan (allianssi), eikä maksajien (kuntalaiset) tahtotilan mukaan.
Äänijakauma meni suhteellisen odotetusta. Omasta mielestäni Kokoomuksen vasen laita tuloksen ratkaisi. Päätös on toki ehdollinen ja valtiontuesta riippuvainen.
Mikäli projekti lähtee liikkeelle, toivon tietysti budjettikuria ja että yllättäviä ongelmia ei ilmaantuisi. Kaunis tuomiokirkkosilta teräskaarineen menee ilmeisesti purkuun, ja aika karmealta mahdollinen rakennusajan myllerrys jo mielikuvana tuntuu. Tappiosta huolimatta eteenpäin täytyy katsoa…
Itse olin vankasti raitiotien kannalla. Tehtyjen selvitysten, ja muualla jo olemassa olevien raitiotiekaupunkien kokemukset - erityisesti Tampereen tuore toteutunut data - olivat selvä näyttö raitsikan vaikutuksista liikkumiseen ja kaupunkikehitykseen. Omasta mielestä on täysin selvää, ettei minkäänlaisella nivelbussikalustolla saada aikaan samaa pitkäaikaisvaikutusta 50> vuoden horisontilla raitsikkaan verrattuna. Raitiotiellä on vahva näyttö, "superbusseista" ei ole tietääkseni mitään vakavasti otettavaa toteutusta johon voisi realistisestii verrata.
Raitiotietä oli selvitelty nyt 17 vuotta ja suunnitteluun käytetty noin 17 milj€. Jos valtuuston äänestyksessä raitiotie olisi torpattu, oltaisi oltu nollapisteessä! Äänestyksessä äänestettiin vain joko raitsikan toteuttamisesta tai hylkäämisestä. Jos olisi hylätty, koko 17 milj€ olisi mennyt kankkulan kaivoon ja suunnitteluun ja vääntämiseen käytetty aika hukattu ja palattu nollapisteeseen! Jos näin olisi käynyt, olisi sitten lähdetty suunnittelemaan bussiratkaisua ja koska nykyisin Turussa käytetyt teliibussit eivät voi olla mikään ratkaisu, jonkinlaista superbussia oltaisi hahmoteltu. Yksityiskohtaiseen suunnitteluun olisi kulunut noin 2 vuotta ja rahaa palanut varmaan 5 miljoonaa. Suunnittelun kestäessä raitiotieallianssin nopeasti valtuuston vaatimuksesta tehdyn superbussinratkaisun hinnaksi saatiin 241 milj€ joka olisi tietenkin mennyt vanhaksi ja todellinen hinta selvästi kalliimpi. Superbussiin ei myöskään saa valtion 30% joukkoliikennetukea joka raitiotien rakentamiseen on annettu kaikille sen toteuttaneille kaupungeille. Superbussi olisi maksanut lopulta toteutuessaan noin 7 vuoden jälkeen selvästi enemmän.
Kaiken tämän jälkeen joukkoliikenteen kehityshanke olisi maksanut kaikkiaan noin 20 miljoonaa ja kestänyt 25 vuotta, ja oltaisi saatu bussit joita on ostettava uudelleen 10 vuoden välein, koska eivät kestä 40 vuotta kuten raitsikka. Uskon vahvasti siihen, että allianssin esittämä kustannusarvio 465 milj€ pitää ja se pysyy aikataulussa. Siten se on mennyt muuallakin ja oikeastaan alittanut kustannusarvion ja valmistunut nopeammin. Täytyy toivoa näin käyvän myös Turun kohdalla, muuten se olisi katastrofi. Luottavaisin mielin kuitenkin katsotaan eteenpäin!
Tipi kirjoitti: ↑20.05.26 21:49
Kaunis tuomiokirkkosilta teräskaarineen menee ilmeisesti purkuun, ja aika karmealta mahdollinen rakennusajan myllerrys jo mielikuvana tuntuu. Tappiosta huolimatta eteenpäin täytyy katsoa…
Tuomiokirkkosillan peruskorjaus ei riipu ratikasta vaan siitä että siellä on puupaaluja ja perustuksia 1800-luvulta alkaen. Siihen on erillinen rahoitus ja se kai vain odotti että tulee selko siihen minkälainen joukkoliikenneratkaisu sinne toteutetaan. Sillan sisäosien rakenteita ja kaaria uusitaan mutta ulommat pysyvät entisellään. Sillan ulkoasu ei muutu miksikään, Bryggmanin tuunaukset ja maantiekaiteet ilmeisesti siis säilyvät, ikävä kyllä...
Erittäin positiivinen asia että ratikka tulee turkuun, toivottavasti myös lähitulevaisuudessa se on seudullinen. Raisio, Kaarina ja Lieto. Samalla toivon että ratikoista puhutaan ratikkana eikä menneisyyden raitsikoista
