Taloforum.fi

[Kervolainen]

Tänne topikiin tarkoituksena postailla pieniä valonpilkahduksia uudisrakentamisen osalta ympäri Suomea.

Tuusulassa Avain Yhtiöt aloittanut jo toisen omaperusteisen asuntokohteen ja uskoo markkinoiden elpymiseen.
Tuusulan Tsinnia rakentuu vuoden 2020 asuntomessualueelle. 32 asunnosta jo yli puolet on varattu jo ennen myynnin käynnistämistä.



Keravalla YIT on aloittamassa uutta kerrostalokorttelin rakentamista ja ensimmäinen talo on ennakkomarkkinoinnissa.

[veka]

Hallituksen puoliväliriihen päätöksistä viikko sitten tuli todellinen miljardiluokan täsmäelvytys asuntomarkkinoiden vauhdittamiseksi. Parhaiten sen sanoitti Etlan toimari Aki Kangasharju:

Nyt kaikki asuntomarkkinoille. Lainaa saa enemmän, sen hinta laskee, inflaatio alenee, palkat nousevat ja palkkaverot laskevat.

https://www.hs.fi/talous/art-2000011190427.html

[CalvinDeHaan]

Helsingin Herttoniemen keskukseen, Hertsin koillispuoleiselle tyhjälle tontille (rajauksena Suunnittelijan-, Laivalahden-, Työnjohtajan- ja Insinöörinkatu) rakennetaan kertaheitolla kokonainen 100 miljoonan euron asuinkortteli. 425 asuntoa ja lisäksi 108 hoiva-asuntoa. Torniosa kohoaa 14-kerroksiseksi, ja Suunnittelijankadun puolelle saadaan jopa 8-kerroksista kortteliseinämää. Kokoluokka on siis todella isoa. Rakennustyöt on määrä alkaa syksyllä -25, ja koko komeus valmistunee siitä kolmen vuoden päästä. Suunnittelu arkkitehtitoimisto Arco, rakennuttaja Nrep ja urakoitsija Lujatalo.

[Pyöröovi]

Parhaiten sen sanoitti Etlan toimari Aki Kangasharju

Omissa silmissäni Kangasharjun uskottavuus on aika lailla mennyttä, kun hän on joka haastattelussa ennustanut talouskasvua puolen vuoden päähän hallituksen alkutaipaleesta lähtien. Ennustuksiin uskonut on voinut menettää rahansa monta kertaa, vaikka tällä kertaa Kangasharju voi olla oikeassa.

Asuntokauppa saattaa vilkastua piakkoin, sillä korot ovat laskeneet ja Suomeen on tullut muutamia investointeja. Kuten tämän sivun postauksista näkyy, muutamat rakennuttajatkin ovat nähneet tilaisuutensa tulleen. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin huolestuttavaa, että asuntolainaa myönnetään aiempaa helpommalla, sillä hinnat saattavat karata monen ulottumattomiin. Tilannetta ei helpota hallituksen, ja samoin Helsingin, vetäytyminen tuetun asumisen muodoista.

[arkkinikkari]

Terveempää kehitystä asuntomarkkinan piristämiseksi Helsingissä on pysäköintinormin huomattava keventäminen koko kaupungin alueella ja poistaminen kokonaan kantakaupungista. Tuossa aletaan luultavasti olla tasolla jossa minimi oikeasti on minimi, eikä tosiasiallisesti maksimi kuten nykyään. Ylimitoitettu pysäköintinormi on ollut kymppitonnien ylimääräinen kustannus jokaista uudisasuntoa kohden, ja toisaalta käytännössä estänyt monessa paikassa kustannustehokkaan rakentamisen, kun pakolliset pysäköintipaikat eivät ole mahtuneet järkevällä tavalla tontille.

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-20 ... 2f0905cb3d

[veka]

^Normien purkaminen halventaisi rakentamista varmaan muuallakin kuin pysäköintipaikkojen kohdalla. Kaikenlaisten kustannuksia aiheuttavia rajoituksia ja määräyksiä on vaikka kuinka paljon. Esimerkkinä hissit: jos oikein isoonkin taloon saisi tehdä vain yhden hissin, rakennuttajan kannalta on ehkä hölmöä tehdä useampia. Tai esteettömyysmääräykset. Miksi kaikkiin kämppiin on päästävä pyörätuolilla? Tai asuntojen koko ja saman tien vaikka talonkin koko. Ja talojen ulkonäköön ja materiaaleihin liittyvät määräykset. Antaa markkinoiden ratkaista. Tai lähikauppa ja muut palvelut. Miksi kaikkien tulee osallistua niiden kustannuksiin?

Minustakin nykyiset pysäköintinormit ovat ylimitoitettuja ja ihan liian jäykkiä. Ne on tehty vain viranomaisten työtä helpottamaan, ei asukkaiden tai edes rakennuttajien tarpeita ajatellen. Pitäisi pystyä parempaan. Mutta koko normin heittäminen sellaisenaan romukoppaan on saman mukamas kaikille sopivan käytännön jatkamista, mutta asteikon toisessa päässä. Pidän parempana holhoamisen jatkamista, mutta soveltaen eri alueilla ja jopa eri kortteleissa ja taloissa kullekin sopivalla tavalla.

[Pyöröovi]

Tai asuntojen koko ja saman tien vaikka talonkin koko. Ja talojen ulkonäköön ja materiaaleihin liittyvät määräykset. Antaa markkinoiden ratkaista. Tai lähikauppa ja muut palvelut. Miksi kaikkien tulee osallistua niiden kustannuksiin?

Kannatan oikeastaan lukuisia ehdotuksia, joita mainitsit tätä ennen. Hämmästelen kuitenkin halua päästää koko asuntotuotanto markkinoiden määrättäväksi, jolloin varmasti saisimme kalliita koppiasuntoja, jotka muistuttavat Japanin kapselihotelleja. Naapuruston palveluitakaan tuskin kannattaa jättää pelkästään markkinoiden hoidettavaksi, sillä monella alueella jopa Helsingissä olisi suunnattomia haasteita taata peruspalvelut kohtuullisten etäisyyksien päässä. "Markkinat hoitaa" -malli voi toimia jollain erikseen määrätyllä business districtillä, mutta pitkällä aikavälillä senkin hyödyt saattavat olla varsin kyseenalaisia paikallisten kannalta.

Pysäköintinormin suhteen tapauskohtainen harkinta voi olla vaikeaa, sillä rikkaat NIMBY-alueet välttelisivät hamaan tulevaisuuteen saakka korotuksia. Järkevää onkin poistaa normi ensin kantakaupungista, kuten nyt on ilmeisesti päätetty. Mielestäni myös tullimaksut pitäisi kohdistaa samoin, jolloin hinnoittelu kannustaa jättämään auton kantakaupungin ulkopuolelle ja saapumaan keskustaan joukkoliikenteen avulla.

[hylje]

Ei, markkinat muodostuvat ihmisistä ja markkinat loppujen lopuksi tarjoavat ihmisille sitä mistä he ovat valmiita maksamaan. Pitäisikö ruokakaupat palauttaa suunnitelmatalouteen, kun onhan se tosi ikävää kun kauppias keksii että joku ihminen tykkää eksoottisista japanilaisista napostelupusseista ja pistää niitä hyllylle, mitä naapurin mummo siitä ajattelisi? Jos joku tykkää eksoottisesta japanilaisesta kapselihotellista, niin miksi sen tarjoaminen on asia jonka yhteiskunnan pitää väkivalloin estää? Yhtä lailla voit tykätä mistä tahansa muustakin, ei sun koti ole mikään yhteiskunnan eksistentiaalinen kriisi joka pitää säännellä kuoliaaksi vaan sun henkilökohtainen arvovalinta jonka sä ansaitset tehdä ihan itse, ilman että naapurilla on siihen mitään sanottavaa. Tarviit vaan jonkun joka on valmis sen sulle sun tarjoamalla rahalla tuottamaan, tai voit tehdä sen itse. Yksinkertaista ja hienoa.

[arkkinikkari]

Tosiaan olisi aika epätodennäköinen lopputulos että kerrosalan sääntelyn keventäminen tai lopettaminen johtaisi asuntojen pienenemiseen ja neliöhintojen nousuun.

Rakennusten ulkonäön ja kaupunkikuvan sääntely on ulkoisvaikutusten hallinnan näkökulmasta oikeutettua, mutta se mitä julkisivun takana tapahtuu (eli esimerkiksi kuinka syvä rakennusrunko on) ei niinkään. Pysäköintipaikkojen rakentamisen kohdalla maksimimäärän säätäminen olisi perustellumpaa kuin minimit, mutta ruuhkienkin ehkäisemiseen olisi parempi käyttää markkinamekanismia eli ruuhkamaksuja kuin säädellä pysäköinnin määrää.

Huono-osaisten ja köyhien aseman parantamiseen on paljon parempia työkaluja kuin asemakaavoitus.

[Pyöröovi]

Ei, markkinat muodostuvat ihmisistä ja markkinat loppujen lopuksi tarjoavat ihmisille sitä mistä he ovat valmiita maksamaan. Pitäisikö ruokakaupat palauttaa suunnitelmatalouteen, kun onhan se tosi ikävää kun kauppias keksii että joku ihminen tykkää eksoottisista japanilaisista napostelupusseista ja pistää niitä hyllylle, mitä naapurin mummo siitä ajattelisi? Jos joku tykkää eksoottisesta japanilaisesta kapselihotellista, niin miksi sen tarjoaminen on asia jonka yhteiskunnan pitää väkivalloin estää?

Pidätkö siis tosiaan napostelupussien markkinaa hyvänä vertailukohtana asuntomarkkinoille? Omistusasunto on yksilön ylivoimaisesti suurin investointi, eikä sitä osteta pelkässä napostelumielessä. Joku poikkeusyksilö ehkä haluaa ehdoin tahdoin asua niin pienessä asunnossa kuin mahdollista, mutta yleisesti ottaen ihmiset toivovat ympärilleen tilaa, jota voi kätevästi sisustaa omiin tarkoituksiin. Samoin ihmiset haluavat asua kohtuullisen etäisyyden päässä työpaikoistaan ja peruspalveluistaan - senhän takia niin moni myös muuttaa kaupunkeihin. Mielestäni pitkän koulutuksen käyneiden arkkitehtien vastuulla on varmistaa, että markkinoilla saatavilla olevat asunnot tarjoavat hyvät edellytykset elämään.

Asemakaavoituksella on onnistuneet työkalunsa, joilla heikoimpien asemaa on turvattu vuosikymmenten saatossa. Ne eivät ole täydellisiä, mutta monia niistä tarvitaan edelleen.

[arkkinikkari]

Pitkän koulutuksen käyneenä arkkitehtinä väitän, että suurin syy pieniin asuntoihin on huono ja erityisesti riittämätön asemakaavoitus. Kaavoituksella on luotu kannustimet tehdä pieniä asuntoja, rakennusteknisesti olisi paljon kannattavampaa rakentaa ja myydä halpoja keskilattianeliöitä kuin kalliita kylpyhuoneita ja ahtaita makuuhuoneita joihin joutuu asentamaan useamman kalliin liukuoven yhden tavallisen sijaan.

Ei ole sattumaa, että ns. parhaat asuntopohjat löytyvät kevyen sääntelyn aluerakentamisen ajalta, jolloin rakennusoikeutta ei käsitteenä ollut olemassa vaan "ahneet grynderit" saivat rakentaa juuri niin suuren määrän neliöitä kuin kehtasivat saunassa kaupunginjohtajalta pyytää. Aluerakentamisen ajan rakentamisessa on omat ongelmansa, mutta sisätiloiltaan ne ovat erinomaista laatua. Ja se ei johtunut mistään sen ajan suunnittelijoiden nykyistä korkeammasta moraalista.

[hylje]

Pidätkö siis tosiaan napostelupussien markkinaa hyvänä vertailukohtana asuntomarkkinoille? Omistusasunto on yksilön ylivoimaisesti suurin investointi, eikä sitä osteta pelkässä napostelumielessä. Joku poikkeusyksilö ehkä haluaa ehdoin tahdoin asua niin pienessä asunnossa kuin mahdollista, mutta yleisesti ottaen ihmiset toivovat ympärilleen tilaa, jota voi kätevästi sisustaa omiin tarkoituksiin.

Asuminen on arvo- ja kulutusvalinta siinä missä ruokaostoksetkin, joka on kuukausitasolla samaa kokoluokkaa ruoan kanssa, tyypillisesti satoja euroja. Makuja ja taipumuksia on yhtä monta kuin ihmisiä, vaikka isoissa populaatioissa voi ilmetä yhteisiä tekijöitä. Asuntoa, oli se sitten alivuokralaisuus tai hotellihuone, vuokra-asunto, tai omistusasunto valitaan yleensä monen tekijän summana, jossa voi hyvinkin olla paras mahdollinen vaihtoehto asua aika ahtaasti. Sillä kun saadaan muita voittavia tekijöitä, kuten vaikkapa parempaa sijaintia, edullisempaa hintaa tai tiettyjä asunnon ominaisuuksia.

Erityisen tärkeää liikkumavara asunnon koosta ja ominaisuuksista on yhteiskunnan heikoimmille, joilla ei ole paljoa rahaa ja valinnanvaraa lähtökohtaisesti. Liian tiukkapipoinen sääntely sulkee heidät helposti kokonaan ulos tietyiltä alueilta, tai pakottaa heidät asumaan aidosti epäoptimaalisesti koska sääntely pakottaa kalliita asuntojen ominaisuuksia joita he eivät tarvitse.

Esimerkiksi autojen pysäköinti on laajasti säännelty asunnon ominaisuus, joka räikeästi sortaa heikko-osaisia joilla hädin tuskin on varaa ihan käyttökelpoiseen asuntoon, mutta sen lisäksi pitäisi vielä maksaa pysäköinnistä vaikka auto on vain kaukainen unelma.

Samoin ihmiset haluavat asua kohtuullisen etäisyyden päässä työpaikoistaan ja peruspalveluistaan - senhän takia niin moni myös muuttaa kaupunkeihin. Mielestäni pitkän koulutuksen käyneiden arkkitehtien vastuulla on varmistaa, että markkinoilla saatavilla olevat asunnot tarjoavat hyvät edellytykset elämään.

Aivan, juuri siksi asuntojen tarjontaa ei pidä määrätä ylhäältä yhden ideaalimallin mukaan, vaan mahdollisimman vapaasti jotta yleisien suosituksi havaittujen asuntotyyppien lisäksi harvinaisemmatkin asumistarpeet saadaan luontevasti mahtumaan vaikka samaan taloonkin. Markkina määrää. Jos joku jotain haluaa, hän ei ole väärässä. Ja arkkitehdillä on vapaat kädet kuunnella ja toteuttaa se.

Asemakaavoituksella on onnistuneet työkalunsa, joilla heikoimpien asemaa on turvattu vuosikymmenten saatossa. Ne eivät ole täydellisiä, mutta monia niistä tarvitaan edelleen.

Asemakaavoitus on onnistuneesti luonut meille asuntopulaa ja korkeita asuntojen hintoja käytännössä kaikkiin kasvukaupunkeihin, joka iskee erityisesti yhteiskunnan heikoimpiin joilla ei näihin hintalappuihin ole varaa. Minusta on vaikea löytää niin tärkeitä ja hienoja saavutuksia, että se olisi tämän hinnan arvoinen. Tilava, kaikki normitoivelistan sarakkeet täyttävä kämppä ei millään tavalla auta ihmistä, jolla ei ole varaa asua siinä.

[Salo]

Toki aihe on nimenomaan uudisrakentaminen, mutta käytettyjen asuntojen kaupassa oli kasvua 25 % edelliseen tammikuuhun verrattuna. Luulisi osittain samojen ilmiöiden olevan taustalla uudisrakentamisessakin, mutta jollain viiveellä. Mietin siis esim. YIT tilannetta, yli 700 asuntoa myymättä. Jos rahat ovat kiinni myymättömissä asunnoissa niin hetki menee ennen kuin uudisrakentamisessa näkyy samat kasvut

Pitkän koulutuksen käyneenä arkkitehtinä väitän, että suurin syy pieniin asuntoihin on huono ja erityisesti riittämätön asemakaavoitus. Kaavoituksella on luotu kannustimet tehdä pieniä asuntoja, rakennusteknisesti olisi paljon kannattavampaa rakentaa ja myydä halpoja keskilattianeliöitä kuin kalliita kylpyhuoneita ja ahtaita makuuhuoneita joihin joutuu asentamaan useamman kalliin liukuoven yhden tavallisen sijaan.

Ei ole sattumaa, että ns. parhaat asuntopohjat löytyvät kevyen sääntelyn aluerakentamisen ajalta, jolloin rakennusoikeutta ei käsitteenä ollut olemassa vaan "ahneet grynderit" saivat rakentaa juuri niin suuren määrän neliöitä kuin kehtasivat saunassa kaupunginjohtajalta pyytää. Aluerakentamisen ajan rakentamisessa on omat ongelmansa, mutta sisätiloiltaan ne ovat erinomaista laatua. Ja se ei johtunut mistään sen ajan suunnittelijoiden nykyistä korkeammasta moraalista.

Niin, jos kaavassa tai edes laissa ei määritellä mitään minimikokoa asunnoille, niin kyllä sen arvaa mikä lopputulos on. Suurempien maiden suurissa kaupungeissa, jossa sääntelyä ei ole - monien asuntojen koot ovat sitä luokkaa, että siellä mahtuu vain nukkumaan ja jos haluaa tehdä jotain muuta, niin sänky pitää nostaa ylös. Toki on makuasia onko tällainen kehitys hyvää vai huonoa.

Terveempää kehitystä asuntomarkkinan piristämiseksi Helsingissä on pysäköintinormin huomattava keventäminen koko kaupungin alueella ja poistaminen kokonaan kantakaupungista. Tuossa aletaan luultavasti olla tasolla jossa minimi oikeasti on minimi, eikä tosiasiallisesti maksimi kuten nykyään. Ylimitoitettu pysäköintinormi on ollut kymppitonnien ylimääräinen kustannus jokaista uudisasuntoa kohden, ja toisaalta käytännössä estänyt monessa paikassa kustannustehokkaan rakentamisen, kun pakolliset pysäköintipaikat eivät ole mahtuneet järkevällä tavalla tontille.

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-20 ... 2f0905cb3d

Pysäköintinormin keventäminenkään ei ole ongelmatonta. Kun pysäköintipaikkoja ei ole, uuden rakennuksen asukkaiden autot ovat sitten kaduilla parkissa. Kadut kapenevat ja aiemmin alueelle muuttaneet asukkaat kärsivät.

[hylje]

Niin, jos kaavassa tai edes laissa ei määritellä mitään minimikokoa asunnoille, niin kyllä sen arvaa mikä lopputulos on. Suurempien maiden suurissa kaupungeissa, jossa sääntelyä ei ole - monien asuntojen koot ovat sitä luokkaa, että siellä mahtuu vain nukkumaan ja jos haluaa tehdä jotain muuta, niin sänky pitää nostaa ylös. Toki on makuasia onko tällainen kehitys hyvää vai huonoa.

Ja silti nämä kämpät viedään käsistä, ja niistä maksetaan ihan poskettomia kokonaisvuokria tai ostohintoja. Ja joka ikinen ostaja tekee sen vapaehtoisesti, koska se on parasta mitä heille on tarjolla. Mitä sillä saavutettaisiin, että sääntelemällä tehtäisiin kaupunkiasumisesta vielä harvempien herkkua? Toki ensin ihmiset pakkautuisivat isoihin asuntoihin kämppiksinä, mutta siitä varmaan huolestuttaisiin myös ja kiellettäisiin moinen ylikansoittaminen. Johon sitten reagoidaan pakkautumalla vielä ahtaammin, mutta tällä kertaa pimeästi.

Väljempää asumista kaupungeissa saa rakentamalla ihan tolkuttomasti lisää kaupunkia, niin että sitä riittää nykyasukkaille, että sitä riittää uusille asukkaille, niin että hinnat saadaan alas ja edullisempien hintojen houkuttelematkin asukkaat mahtuvat. Kokoluokka on sitä, että asuntojen määrä kaupungeissa pitää moninkertaistaa ja nopeasti. Eli rakennetaan kokonaisia uusia kaupunkeja nykyisten jatkoksi, ei mitään puuhastelua täydennysrakentamisella ja kaupunginosien rakentamisella.

[arkkinikkari]

Niin, jos kaavassa tai edes laissa ei määritellä mitään minimikokoa asunnoille, niin kyllä sen arvaa mikä lopputulos on. Suurempien maiden suurissa kaupungeissa, jossa sääntelyä ei ole - monien asuntojen koot ovat sitä luokkaa, että siellä mahtuu vain nukkumaan ja jos haluaa tehdä jotain muuta, niin sänky pitää nostaa ylös. Toki on makuasia onko tällainen kehitys hyvää vai huonoa.

Eli mielestäsi esimerkiksi Töölössä on pelkkiä niin pieniä asuntoja ettei siellä mahdu kuin nukkumaan? Töölö rakennettiin nimenomaan ahneiden gryndereiden toimesta aikana, jolloin ei ollut asuntojen kokosääntelyä.

Ja varmaankin myös henkilöautot ovat kaikki niin onnettoman pieniä kopperoita että hyvä kun sisään mahtuu, autojenkaan minimikokoa ei säännellä lailla.

Samoin ravintoloista saa pelkästään pahaa ruokaa, ravintolaruoan makua kun ei säännellä lailla.

Asuntojen ahtaus johtuu ihan vain ja ainoastaan siitä, että asuntojen kokoa säännellään kaavoituksella—alaspäin. Toki tätä rakennusoikeuden nimellä kulkevaa sääntelyä vastaan yritetään sitten taistella muulla sääntelyllä, mutta rakennusoikeus on lopulta se määräävä. 60-luvulla oli lain mukaan sallittua rakentaa huomattavasti pienempiä asuntoja kuin nyt, mutta koska käytettävissä olevan rakennusoikeuden kokonaismäärä oli niin poskettoman paljon suurempi kuin nykyään, huoneiden koko määräytyi ensisijaisesti rakentamisen teknisen kustannuksen (eli betonielementtitekniikan) ehdoilla, ei vaihtoehtoiskustannuslaskelmalla jossa rajallisesta määrästä neliöitä yritetään saada mahdollisimman paljon myytäviä asuntoja irti.