Taloforum.fi

[tiiliskivi]

Vähän ylimitoitettua puhetta ainakin jossain Turun ruutukaava-alueella (missä tuo kävelyreitti Kupittaan asemalta kulkee). Kävelyalueet useimmiten ovat juuri historiallisessa keskustassa, missä vanhoja taloja on säästynyt. Ajattelun että vanhat "ulkoilmamuseot" pitäisi jyrätä ja tehdä tilalle isompaa modernia voisi kuvitella äkkiseltään osittain johtaneenkin siihen, että Suomessa on niinkin vähän hyvää kaupunkialuetta. Nuo vanhat alueet, kuten vaikka Rauman vanha kaupunki tai Port Arthur Turussa ovat kuitenkin monesti tunnelmaltaan urbaania ja kaupunkimaista. Se, että näitä rakennuksia hävitetään ja tilalle rakennetaan muutaman kerroksen korkeampaa ei olennaisesti lisää käveltävän kaupungin määrää verrattuna siihen, että ne oltaisiin säästetty ja ympärille kaupungin rajalle oltaisiin jatkettu tiivistä kaupunkia korkeammin rakennuksin.

Kiistämättä se tietysti absoluuttisesti lisää käveltävyyttä, jos yksikerroksisen puutalon tilalle rakentaa hybridikerrostalon tai pilvenpiirtäjän, jolla lisätään palveluiden ja asumisen määrää lähialueella, mutta on sitten arvokysymys onko se mielekästä.

[hylje]

Suomessa tuntuu kyllä arvokysymykset kokonaisvaltaisesti siltä, että kävelevä kaupunkilainen on Saatanasta seuraava ja hän ei ansaitse mitään hyvää. Mikään ei ole niin arvotonta, että siitä voisi vähän tinkiä jotta saadaan parempaa, toimivampaa kävelykaupunkia.

Kävelevänä kaupunkilaisena olen eri mieltä: On hyvin arvokasta ja tärkeää rakentaa hyvää käveltävää kaupunkia, vaikka joku muu siitä suuttuisikin. Kävelykeskusta on parasta mahdollista elinympäristöä ihmisille.

[Samsam]

Kyllä Turun keskustasta saisi kävelijäystävällisemmän ihan vanhoja taloja purkamattakin. Nykyinen autokeskeisyys on valinta, eikä mikään luonnonlaki.

Joku aiemmin kehaisi Humalistonkatua ja en voi kyllä olla enempää eri mieltä. Täysin levoton ja vailla minkäänlaista koheesiota oleva eri aikakausien sekamelska. Saan päänsäryn aina kun kuljen siitä ja yritän saada kadusta jotain selkoa. Joka suuntaan poukkouileva "pyörätie" on vain puhdasta vittuilua pyöräilijöille ja suurin fokus on jälleen autoilussa.

[OssiS]

Keskustelun pohjalta on helppo olettaa hyvän käveltävän miljöön tarkoittavan kaikille hyvin eri asioita. Kaupungin ei varmastikkaan kannata toteuttaa minkäänlaisia uusia kävelypainotteisia alueita keskustaan, varman kritiikin ja inhotun lopputuloksen välttääkseen.

Oman näkemyksen mukaan viihtyisä kävelyalue ei tarvitse rumaa parempaa uutta tai vanhaa arkkitehtuuria, vaan ratkaiseva tekijä on monipuolinen ja elävä katutaso vaikka puiden latvuston peittäessä rakennusten ylemmät kerrokset luodakseen intiimin tilan tuntua. Samalla toki kadunleveyden tulisi olla riittävän pieni toteuttaakseen saman. Häiriötekijät kuten autoliikenteen melu ja törmäysriski on hyvä jättää toisaalle aiheuttamaan mielipahaa. Arvostan yleisesti katujen kivetystä Turussa, joten jos suinkin talous antaa myöten niin kadun pintaan on hyvä pistää paukkuja, täyttäähän se valtavan suuren osan kumaraniskaisen nykyihmisen näkökentästä. Asfalttipinnotteiset kadunpinnat ovat itselläni aina tuntuneet rumilta ja tylsiltä varsinkin muuten mielyttävässä miljöössä. Verratkaa esimerkiksi Fredrikinkatua ja Uudenmaankatua Punavuoressa.

Vielä edelliseen kommenttiin viitaten pidän itsekin Humalistonkatua todella hyvänä katuna. Rakennusaikakaudet, tyylit ja massat vaihtelevat eloisasti pitäen kävelijänkin kiinnostuneena arkkitehtuurista muistuttaen kaupungin orgaanisesta kasvusta ilman pyöräilyvauhtia. Pyörän selästäkin katua on helppo käyttää ja pyörätiet johdattavat onnistuneesti Teatterisillalle asti kunhan Linnankadun työmaa valmistuu. Ainoana helppona muutoksena poistaisin vinoparkit kadulta ja istuttaisin niiden tilalle jotain kasvillisuutta.

[TurkuCubed]

Mielestäni tämä ”paikallinen tarina” on aika paksua tekstiä, ei ne historialliset vibat saa työmatkaa käveltäväksi vaan se että asunto ja työpaikka ovat kävelymatkan päässä toisistaan. Uutta entistä parempaa ympäristöä voidaan ja pitää rakentaa.

Onhan se ihan kiva jos se ympäristö on lisäksi jännittävä ja kerroksellinen, mutta ne ovat toissijaisia arvoja kylmän käytännöllisille arjen toiminnallisuuksille. Mä en ainakaan halua asua epäkäytännöllisessä historiateemapuistossa, sen koommin kuin haluaisin asua epäkäytännöllisessä modernistisessa metsälähiökuutiossa. Mutta mitäpä vaihtoehtoja Suomessa on, ei rahallakaan parempaa saa. Ja mitä ilmeisimmin ei pitäisikään saada? Kurja asenne.

Vähän nyt tahallaan väärinymmärtämiseltä haiskahtaa; uskon että harva, jos kukaan, tällä foorumilla ei haluaisi parempaa kävelykeskustaa. Hyvä kävelykeskusta vaatii uutta infraa, mutta uusi infra ei vaadi sitä että kaikki vanha puretaan siitä kadun varresta. Siirtyminen pois autokaupunkiajattelusta vaatii poliittista tahtotilaa ja sen kerääminen demokratiassa ottaa aikaa, etenkin Turussa. Eteenpäin entisessä pääkaupungissakin kuitenkin mennään. Kristiinankatu on uudessa yleiskaavassa merkattu kävelykaduksi ja juuri apulaispormestarin pestissä aloittava Elina Rantanen (vihr.) puhui mm. Linnankadun rauhoittamisesta muutaman vuoden takaisen keskustavision mukaisesti.

Ja mielestäni se taas on aika kurja asenne että kaikki vanha ja historiallinen pitäisi katukuvasta eliminoida käveltävyyden alta, etenkin kun se ei ole mitenkään tarpeellista.

Ja mitä tulee Humalistonkatuun niin ne pyöräkaistat ovat yksi autoilun ehdoilla tehty vitsi. Raitiotietyömaa ei voi tulla tarpeeksi nopeasti ja sen myötä kadun muuttuminen joukkoliikennekaduksi, sillä Humalistonkadulla on potentiaalia tyylikkääksi urbaaniksi kauppakaduksi, mutta nyt se potentiaali hukkuu autojen hälinään ja muuten onnettomaan katusuunnitteluun.

[hmikko]

Itse sanoisin, että ongelma ei ole rakennusten ikä, kerroksellisuus, historiallisuus tai sen puute, vaan hajanaisuus. Tunnetusti Turun taudin aikaan kaupungilla ei ollut keskustalle yleiskaavaa, vaan taktisesti palaneiden puutalojen tilalle rakennettiin kerrostaloja yksi kerrallaan postimerkkikaavoittamalla. Periaatteena oli avokorttelit ja katujen leventäminen modernia autoliikennettä varten. Tämä toteutui sirpaleittain siellä täällä, paikoin jopa vain yhden korttelin mitalta. Lopputulema oli hajanainen kaupunkikuva. Väitän, että se vaikuttaa ihmisten kokemukseen viihtymisestä perustavanlaatuisesti.

Varmaan on mahdollista rakentaa modernistinen avokorttelikaupunki, jossa autoliikenne on rauhoitettu ja jossa on hyvä kävellä, kauppakadut ovat vetovoimaisia ja kaupunkikuva yhtenäinen. Tämmöistä on vaikea saada aikaan, jos joka toisessa korttelissa säilytetään 1800-luvun ruutukaavan katulinja ja sen mukaan sijoitettuja vanhoja taloja. Pitäisi valita joko tai, mutta 60-luvulla oltiin rakentamassa uutta uljasta maailmaa vanhasta piittaamatta. Kantin postaama kuva vuodelta 1883 kertoo aika hyvin, mitä tarkoitan. Kuvassa näkyvään kaupunkiin tekee mieli mennä kävelylle. Jos olisi pysytty silloisissa katulinjoissa ja tonttijaossa, rakennettu talot kiinni toisiinsa ja kadulle päin avautuviksi, niin maltillisella tehojen nostamisella (esim. max 5 kerrosta kuvassa näkyvän Phoenixin tyyliin) Turusta olisi saanut yhtenäisen ja kauniin.

[Pyöröovi]

Varmaan on mahdollista rakentaa modernistinen avokorttelikaupunki, jossa autoliikenne on rauhoitettu ja jossa on hyvä kävellä, kauppakadut ovat vetovoimaisia ja kaupunkikuva yhtenäinen.

Mietin vain, kuinka tavoiteltava kuvaamasi kaupunkirakenne edes olisi, vaikka sitä onnistuneesti lähdettäisiin toteuttamaan. Kiinnostava kaupunki huomioi kaupunkilaisten muistot ja kokemukset arjen ympäristöstä, jotta käyttötarkoitukset sopivat käyttäjilleen ja kestävät myös aikaa mahdollisimman hyvin. Jos jonkin uuden yleiskaavan turvin vanha keskusta purettaisiinkin kokonaan, uuden keskustan identiteetin rakentamisessa kestäisi vuosikymmeniä, kun väestö hitaasti sopeutuisi mittaviin mullistuksiin. Niin - ehkä lopulta kaduille saadaan enemmän kävelijöitä kuin aikaisemmin, mutta ei se juuri olisi vuosikymmenien prosessin arvoista.

[hmikko]

^ Juu, ja kuten todettua, Turussa ei koskaan ollut mitään modernistista kokonaissuunnitelmaa. Postimerkkikaavoittamalla silloisten gryndereiden silloisia kerrostaloja ei varmaan olisi edes teoriassa ollut mahdollista saada aikaan mainittua modernistista onnelaa. Ja toisaalta Turun koko keskustan purkamista ei kukaan tohtinut vakavissaan esittää, vaikka se suht pitkälle sitten toteutuikin, kortteli kerrallaan.

Moderni mallikaupunki pitäisi rakentaa puhtaalta pöydältä. Suomessa näitä ovat lähinnä metsälähiöt, mutta niitä tehtiin varsin antiurbaanein periaattein. Ostarit olivat ostareita parkkipaikkoineen, eivät kauppakatuja. Munkkivuoren ostari on esimerkki onnistuneesta tapauksesta, joka on porskuttanut tähän päivään asti.

[hylje]

Vähän nyt tahallaan väärinymmärtämiseltä haiskahtaa; uskon että harva, jos kukaan, tällä foorumilla ei haluaisi parempaa kävelykeskustaa.

Kaikkihan sitä parempaa kävelykeskustaa haluaa. Mutta kun pitäisi tehdä jotain sen edistämiseksi, ja kun välttämättä jostain muusta pitääkin ehkä luopua, niin he kaikkoavat. Kivat ajatukset muuttuvat mitä ihmeellisemmiksi selityksiksi miksei se ole mahdollista. Eivät he kävelykeskustaa oikeasti halunneetkaan.

Ei sillä ole olennaisesti väliä, nouseeko se seinä pystyyn koska historialliset vibat, luonnonarvot, autoilun sujuvuus, ympäristön viihtyisyys(!) tai jotain muuta. Se vaan nousee pystyyn. Minkäs teet. Minusta käveltävä kaupunki on sen arvoista, että muista asioista voidaan luopua.

[TurkuCubed]

Minusta käveltävä kaupunki on sen arvoista, että muista asioista voidaan luopua.

Ei käveltävä kaupunki ole mikään tyhjiössä kelluva arvo, minkä alta voi jyrätä kaiken muun. Mitä iloa on käveltävästä kaupungista, jossa kukaan ei halua kävellä kun kaupungin historia ja identiteetti, luontoarvot ja näiden myötä ympäristön viihtyvyys on pyyhitty pois ja tilalle on rakennettu kliinisiä kerrostaloja kaikissa valkoisen eri sävyissä.

Varmaan sanot että ympäristö on automaattisesti viihtyisä kun se on käveltävä, mutta mielestäni ympäristö ei ole käveltävä, mikäli se ei ole ensin viihtyisä ja se viihtyisyys taas rakentuu niistä osista mitkä sinä haluaisit tuhota.

[hylje]

Ei käveltävä kaupunki ole mikään tyhjiössä kelluva arvo, minkä alta voi jyrätä kaiken muun. Mitä iloa on käveltävästä kaupungista, jossa kukaan ei halua kävellä kun kaupungin historia ja identiteetti, luontoarvot ja näiden myötä ympäristön viihtyvyys on pyyhitty pois ja tilalle on rakennettu kliinisiä kerrostaloja kaikissa valkoisen eri sävyissä.

Varmaan sanot että ympäristö on automaattisesti viihtyisä kun se on käveltävä, mutta mielestäni ympäristö ei ole käveltävä, mikäli se ei ole ensin viihtyisä ja se viihtyisyys taas rakentuu niistä osista mitkä sinä haluaisit tuhota.

Ei se ole tyhjiössä kelluva arvo, vaan täysiarvoinen arvo jonka voi ja mielestäni pitää laittaa muiden arvojen edelle. Kävelykeskusta on hyvinkin minimaalisilla oheisarvoilla rakentamisen arvoinen paikka, juurikin koska se on kävelykeskusta. Mitään muuta ei tarvita.

En ole tuhoaja vaan rakentaja. Yhtä lailla sinäkin tuhoat minun haluamiani kävelykeskustoja lapioimalla tarpeettomia oheisarvoja niiden edellytykseksi. Ei mahda hirveästi haitata, ettei niitä rakenneta. Vain täydellinen on kyllin hyvää?

[Samsam]

Modernistisia kävelykeskustoja löytyy esim. Jyväskylästä, Kouvolasta ja Imatralta. Onko tavoitteena nyt siis muokata Turusta samanlainen?

[urbaana]

Kesällä 2020 esiteltiin Turun ortodoksisen kirkon ympäristön Aleksandran puisto -asemakaavasuunnitelma. Kesän 2020 jälkeen tiedotteen ympärillä on vallinnut radiohiljaisuus eikä netistäkään löydy silminnähtävästi mitään uutta annettavaa asemakaavasta. Onko jollain suunnitelman tilasta viimeisimpää tietoa? Alla pari kuvaa suunnittelualueesta.

PS. Turun kehitystä seuraavana ja fanittavana olen seurannut vuosia Turku-aiheista foorumia. Kiitos kaikille projektikuvista ja hyvistä keskusteluista! Antaa hyvän jatkua

[Samsam]

En tiedä, mutta toivottavasti ei toteuteta. Harmaista kuutioista saa muutenkin tarpeekseen.

[Ukilainen]

Ei ole kaavamuutosta vireillä, eli kaupunki ei ole vielä reagoinut kiinteistön omistajien aloitteeseen tai aloite on vedetty kaikessa hiljaisuudessa pois.