Taloforum.fi

[Pyöröovi]

Jaa näköjään Helsinki täyttyy Sarcin kopioarkkitehtuurista. Eihän tulevassa julkisivussa ole mitään kiinnostavampaa kuin nykyisessä, vaikka kerroskorkeus kuinka nousisi. Minun puolestani nykyisen julkisivun olisi voinut säilyttää ja sisällä järjestää asiat tilavammaksi, mutta ehkä moinen olisi ollut aivan mahdotonta, kuten hesarin juttu väittää.

@hylkeen kanssa sikäli samaa mieltä, että tälle paikalle olisi saman tien voinut vaikka rakentaa parinkymmenen kerroksen tornin, kun miltei naapurissakin on Hotelli Torni. Jos puretaan vanhaa, niin toivoisi tilalle tulevan kunnon muutoksia, eikä lähes kosmeettista kauppatilojen kohentamista.

[veka]

Huberin talosta puhuttaessa on aina mainittava myös Theodor Höijer, sillä hän on tuon talon suunnittelija. Talossa olivat myös hänen asuntonsa ja toimistonsa, vesijohtomies Huber oli rakennuttaja, joten yhtä hyvin taloa voitaisiin kutsua Höijerin taloksi.

Antti Mannisen legendaarisessa teoksessa "Puretut talot, 100 tarinaa Helsingistä" Höijer on ylivoimainen ykkönen 18 puretulla rakennuksella. (Kakkosena on Selim A. Lindqvist, jolla on 8 tuhottua rakennusta, kolmantena Gesellius-Lindgren-Saarinen 5 puretulla talolla.) Tunnetuimpia Höijerin suunnittelemia purkutaloja ovat mm. Norrmenin talo (nyk. Enson pääkonttori), Skohan talo (Makkaratalo) ja Kämp (Kluuvikadun puoli ja sisäosat, Espan puoleinen julkisivu rakennettiin uudestaan alkuperäisen näköiseksi). Säilyneistä tunnetuin lienee Ateneum.

Huberin talon tuhosi 1960 Helsingfors Sparbank (nyk. Aktia). Hävetkööt ikuisesti.

kuva: Erik Friman, Helsingin kaupunginmuseo

[Tipi]

Mielenkiintoinen projekti ja paraatipaikka tämä mannerheimintie 14. Nykyisessä rakennuksessa viehättää tietynlainen modernismin kurinalaisuus, massiivisuus, avoin katutaso ja materiaalit (joissain kuvissa hiottu luonnonkivi kiiltää ja taitaa olla vihreäksi patinoitunut kuparikattokin?). Eli tiettyjä arvoja kyllä löytyy. Vastaavan tapainen ja komeampi rakennus on etelärannassa ole EK:n eteläranta 10 (Palace), sitä jos purettaisiin niin itku tulisi.

Huberin talo (Höijer) oli kylläkin selkeästi nykyistä Simbergin taloa hienompi. Jonkunlainen unelma edeltäneen uusrenessanssirakennuksen rekonstruktio monelle varmasti olisi. Matalamman "creme mouson" osan voisi rakentaa korkeampana ja molempien osien ullakot käyttöön. Ehkä vanhan julkisivun taakse saisi vääntämällä saman kerrosalan sovitettua? Tälläinen hanke vaatisi kuitenkin poliittista ohjausta, suomeksi pakottamista. Eikä sellaiselle edellytyksiä taida olla / ole hyvä juttu. Osmo Soininvaara taitaa olla harvoja poliitikkoja joka on jostain tuon suuntaisesta joskus kirjoittanut.
Useat varhaiset modernistit purkamisen aikoina koki koristeelliset rakennukset aidosti vanhanaikaisina ja vastenmielisenä (mitä tänä päivänä tuskin kukaan enää tekee), se porukka lienee jo maan mullissa makaamassa. Asenteet on hiljalleen liberalisoituneet, mutta en usko rekonstruktion toteutumiseen, valitettavasti.
Sponda on mainittu kiinteistön omistajaksi. Eikös tuo ole aikanaan kasattu hajoavan Säästöpankin parhaimman kiinteistöomaisuuden hallitsijaksi? Googlaamalla selviää että Sponda on myyty 2017 amerikkalaiselle sijoitusyhtiölle. Kohta me ollaan kaikki amerikkalaisten vuokralaisia, kaikki valuutta valuu rikkaimpien tileille Tuottavaa kiinteistövarallisuutta pitäisi pyrkiä pitämään kotimaisessa omistuksessa jottei valuutta valu ulkomaille ja markkinamme entisestään köyhdy! Mitäs jos määrätään amerikaanot rekonstruoimaan Huberin talo

Mitä tulee uuteen suunnitelmaan, pidän siitäkin. Tyylikästä, korkeaa aukotusta, avoin katutaso, luonnonkiviverhoilu ja sentään hiukan detaljeja myös. Oli tyyli mikä hyvänsä niin laadukas toteutus kyllä kelpaa. Visualisointeja katunäkymässä vielä uudesta suunnitelmasta kaipaisin. Mannerheimintien talorivistö on nyt harmoninen foorumiin saakka ja toivottavasti on jatkossakin!

[hmikko]

Asenteet on hiljalleen liberalisoituneet, mutta en usko rekonstruktion toteutumiseen, valitettavasti.

Asenteet ovat muuttuneet vanhan purkamisen suhteen, mutta eivät mun nähdäkseni paljoakaan rekonstruktioiden rakentamisen osalta. Ja ymmärtäähän tuon. Tässä tapauksessa pitäisi tehdä modernin 8-kerroksisen rakennuksen kylkeen 60 vuotta sitten puretun 5-kerroksisen uusrenenssanssirakennuksen julkisivun rekonstruktio. Semmoinen ei taida olla oikein kenenkään mielestä varsinaisesti hyvää arkkitehtuuria uudisrakennuksessa, tässä vaiheessa korkeintaan jonkun koetun menetyksen korvausyritelmää. En usko, että Höijerkään olisi tykännyt toimeksiannosta, jossa häneltä olisi tilattu vaikka jonkun vuosikymmeniä aiemmin puretun Engelin uuklassistisen rakennuksen julkisivu, mutta isomman uudisrakennuksen kylkeen. Jonkun verran eri asia olisi, jos olisi alkuperäinen julkisivu säilytettävänä, tai toisaalta, jos jonkunlaisena harjoitteena haluttaisiin rekonstruoida alkuperäinen Huberin talo tarkalleen rakennustekniikkaa myöten. Siinä ei tietysti olisi kyse uuden rakennuksen suunnittelemisesta, vaan jostain tutkimus/koulutushankkeesta.

[Xerdoz]

Mannerheimintie 14 on menemässä jyrän alle.

Tässäpä on villi ehdotus, entäpäs jos rakentaisivat uudestaan tuon, mikä siinä oli aiemmin, ehkäpä parilla kerroksella korotettuna.

[arkkinikkari]

Tuottavaa kiinteistövarallisuutta pitäisi pyrkiä pitämään kotimaisessa omistuksessa jottei valuutta valu ulkomaille ja markkinamme entisestään köyhdy!

Ei vaan kiinteistöveroa vaan ihan simona ylös, vastaavasti ansiotulovero alas. Antaa jenkkien maksaa meidän palvelut, ja hyödytään me vastaavasti dynaamisemmasta markkinasta.

[Hmm]

Tuottavaa kiinteistövarallisuutta pitäisi pyrkiä pitämään kotimaisessa omistuksessa jottei valuutta valu ulkomaille ja markkinamme entisestään köyhdy!

Ei vaan kiinteistöveroa vaan ihan simona ylös, vastaavasti ansiotulovero alas. Antaa jenkkien maksaa meidän palvelut, ja hyödytään me vastaavasti dynaamisemmasta markkinasta.

Kiinteistöveron nostaminen myös rankaisisi esim. omistusasumista ja vuokraisännät luonnollisesti siirtäisivät korkeamman veron vuokrahintoihin joten ei nyt ihan noin yksinkertaista ole. Muuten on mielestäni hyvä juttu jos ulkomaiset tahot (varsinkin ystävällisistä maista) sijoittavat kiinteistöihin Suomessa. Myös suomalaiset sijoittavat vastaavasti kiinteistöihin ulkomailla.

[Tipi]

Tässä tapauksessa pitäisi tehdä modernin 8-kerroksisen rakennuksen kylkeen 60 vuotta sitten puretun 5-kerroksisen uusrenenssanssirakennuksen julkisivun rekonstruktio. Semmoinen ei taida olla oikein kenenkään mielestä varsinaisesti hyvää arkkitehtuuria uudisrakennuksessa

Ymmärrän tasan tarkkaan mitä tarkoitat. Ja kyllähän ikkunoiden pitää kerroksiin osua, muuten on täyttä pelleilyä.
Arkkitehdin täytyy nöyrtyä lainatessaan vanhan mestarin julkisivun rekonstruktiossa ja sovitus uuteen rakenteeseen ei tietenkään ole helppoa. Tietysti voidaan muistella vastaavaa tilannetta Kämpin kohdalla. Antero Pernaja ja Nils-Erik Sandell omasivat riittävän ammatillisen itsetunnon kopioidessaan Höijerin julkisivun uuden rakennuksen rungon eteen. Kumpikin ovat käsittääkseni arvostettuja ja muistetaan usein juuri tästä rakennuksesta, vaikkakin Höijer kerää suurimman kunnian.
Sama juttu arkkitehti Franko Stella. Vanha arkkitehti joka sovitti Schinkelin (opiskeli Engelin kanssa samaan aikaan bauakademissa) julkisivun uuteen museoon. Veikkaan että ko. arkkitehti olisi jäänyt "mappiin-ö" ilman rohkeutta tarttua haasteeseen. En tarkoita että julkisivun rekontruktio mitenkään optimaalista on, mutta kuitenkin mahdollista vaikkakin haastaa ammatillisen ylpeyden. Eivätkä arkkitehdit näissä todistetusti ole mitenkään noloiksi leimautuneet, yleensä päinvastoin.

60-luvun liikekiinteistöjen suojelusta olen hmikon kanssa samaa mieltä. Linjakkaat, usein julkisivuiltaan symmetriset ja hyvistä materiaaleista tehdyt rakennukset ovat arvokkaita. Huonojakin toki löytyy ja joutaa purkaakin mutta useiden niistä arvo on aivan ilmeinen. Tuli mieleen aiemmin mainitsemani EK:n talo osoitteessa eteläranta 10. Onkohan tämänkin huonekorkeus alle 3m? Jos nämä rakennukset on purkuvaarassa niin kaupunkikuvallisen arvon suojelutarve on ilmeistä kerrostumien säilymiseksi!

Muuten on mielestäni hyvä juttu jos ulkomaiset tahot (varsinkin ystävällisistä maista) sijoittavat kiinteistöihin Suomessa. Myös suomalaiset sijoittavat vastaavasti kiinteistöihin ulkomailla.

hyödytään me vastaavasti dynaamisemmasta markkinasta.

Ulkomainen pääoma on tervetullutta kyllä rakentamisen talouden pyörittämiseksi ja jäähän tästä henkilötyövuosia ja hyötyjä siten Suomeenkin. Olen kuitenkin kokenut että kiinteistörahastoihin sijoittaminen ei ole helppoa ja pankeissa pidetään näitä vähän "tiskin alla". Kyllä kotimainen sijoittaja pitäisi aivan erityisesti huomioida näissä, sijoitustuotto on yleensä osakerahastoja parempaa ja vakaampaa. Kaverin vinkkaamana pääsin tänä kesänä sijoittamaan tuulivoimarahastoon ja siten kiinteistäsijoittajaksi. Voin sanoa että jo ekologisestikin mukavalta tuntuu ja maksan veroni Suomeen. Suomalaisten pankkitileille makaa yli 100miljardia euroa nolla korolla. Tätä voisi hyvinkin käyttää kiinteistösijoitusrahastoihin veroparatiisiyhtiöiden sijaan.

[veka]

Mannerheimintie 14:n omistava Sponda on julkaissut tiedotteen tontille tulevasta uudisrakennuksesta. Siinä kuvataan SARC Architectsin suunnittelemaa rakennusta mm. näillä mainesanoilla: vastuuullinen, korkeatasoinen, ensiluokkainen design, kaupunkikuvaa kunnioittava.

”On ollut todella innostavaa suunnitella rakennusta paraatipaikalle Helsingin ydinkeskustaan. Uudisrakennuksen myötä kaupunkikuvaan rakentuisi uusi kerros, joka kunnioittaisi perinteistä kantakaupungin julkisivujäsentelyä ja liittäisi uudisrakennuksen nykyistä paremmin sen naapurirakennuksiin”, sanoo Sarlotta Narjus, SARC Architectsin toimitusjohtaja ja hankkeen pääsuunnittelija.

https://sponda.fi/releases/rakennuslupa ... akennusta/

[bonk]

https://www.google.com/maps/@60.168133, ... 384!8i8192

En tajunnut aluksi että julkisivu tulee samaan linjaan Kalavankatu 3 kanssa. Tuohon vanhaan sisäänvetoon on tottunut niin. tulee aikamoinen lippa tuohon kalevankadun puolelle. Mietinkin miten neliöt pysyy niin samana vaikka yksi kerros vähenee.

https://media.sponda.fi/file/dlUi/i%2Cc ... 99da0fc1c3

Tätä kuvaa kun katsoo, koko sisäpiha häviää näemmä. sieltäkin neliöitä tulee vanhaan verrattuna

https://www.google.com/maps/@60.1681924 ... a=!3m1!1e3

[töntsö]

Nuo värivalinnat ovat ihan toimivia, sointuu hyvin viereisiin taloihin. Mutta tuo kulmatalo on kyllä turhan askeettinen omaan makuun, tuossa toisessa osassa on sentään vähän jotain porrasefektiä seinässä. En tiedä tuleeko tuohonkin sitten aikanaan jotain firmojen valokylttejä seinään, kuten nykyisessä rakennuksessa on ollut. Ei ehkä paras tapa elävöittää julkisivua mutta ei näyttäisi ihan niin paljaalta kuitenkaan

[hmikko]

Sama juttu arkkitehti Franko Stella. Vanha arkkitehti joka sovitti Schinkelin (opiskeli Engelin kanssa samaan aikaan bauakademissa) julkisivun uuteen museoon. Veikkaan että ko. arkkitehti olisi jäänyt "mappiin-ö" ilman rohkeutta tarttua haasteeseen.

Meinasin mainita Stadtschlossin itsekin. Pidän sitä lähinnä varoittavana esimerkkinä, enkä ole ainoa. Arkkitehti varmaan ei ole ö-mapissa, koska mahtipontinen hanke tietysti sai paljon huomiota, mutta ei kyllä tuolla ansiolla a-mapissakaan. Omaan silmääni kyseisten modernien julkisivujen yhdistäminen linnaan on täysi huti.

Helsingin arkkitehtuuria tai parasta suomalaista suunnittelua esiteltäessä nykyinen Kämp tuskin on listalla, ja jos on, niin Höijerin julkisivun historian osalta.

[veka]

Spondan talosta tulee itselleni vaikutelma, että nyt saadaan Pasilasta tuttua kopioarkkitehtuuria myös Helsingin näkyvimmälle paikalle. Olisi pitänyt tehdä talo, joka tuo tähän paikkaan ainutlaatuista kauneutta ja tyylikkyyttä, ehkä nykyarkkitehtuuria tai modernia arkkitehtuuria mutta ei välttämättä. Lisävaatimuksena on ympäristön (viereiset ja vastapäiset talot, koko aukion tunnelma) kunnioittaminen, Nyt joutuu kysymään, onko tämä todella parasta mitä suomalainen arkkitehtuuri pystyy tuottamaan. Jos on, niin voi meitä.

Spondan talo hakee ilmettä jopa Aallon sokeripalasta Katajanokalla. Taloa verrataan tietysti SARCin edelliseen suunnitelmaan Helsingin keskustassa eli Roschierin taloon Kasarmitorin laidalla, mutta siinä on sentään jotain hienostuneisuutta, kuten kaunis vaalea, lähes valkoinen kivimateriaali seinissä ja tyylikkäästi toteutettu kolmiulotteisuuden tuntu ikkunoissa. Valitettavasti sekin talo on väärässä paikassa eikä oikein tule toimeen ympäristönsä kanssa. Pasila-look toistuu myös esim. Kallioon näkyvälle paikalle parhailleen nousevassa Lyyrassa, kuten voi havaita arbs:n mainioista kuvista edellisellä sivulla.

[Pyöröovi]

^Ihmettelen samoin, kuinka Hesari jaksaa viikkotolkulla uutisoida keskustan "näivettymisestä" ja kuitenkin tällainen tärkeälle paikalle tuleva rakennusprojekti hyväksytään oikopäätä luonnollisena osana kehitystä. Mielestäni Kallion Lyyran terävät kulmat tuovat omaan kokonaisuuteensa sentään jotain kiinnostavaa, mutta tämä ei kyllä yritäkään olla mitään muuta kuin päälletyöntyvä laatikko.

[hmikko]

^En nyt tiedä, mihin tuo hanke tarvitsisi Hesarin hyväksyntää, tai miksi Hesarin toimitus antaisi sille jonkun tuomion. Kyse on yksityisen omistajan rakennushankkeesta ilmeisesti ilman kaavamuutosta, jolloin siihen ei tarvita kaupunkisuunnitteluviraston tai kymppilautakunnan käsittelyä siltä osin. Rakennusluvat ja vastaavat tietysti kylläkin. Uusi rakennus on tyylinsä puolesta modernistinen siinä kuin nykyinenkin. En usko, että se keskustan elävyyttä ainakaan erityisesti heikentää. Tietysti työmaa aiheuttaa häiriötä oman aikansa.

Hesarin linja, jos sellaista näissä asioissa on, ei muutenkaan ole ollut mitenkään erityisen kriittinen. Esim. Elielinaukion hanketta uutisoitiin suht ahkerasti ja useampaan kertaan haastateltiin investoijapuolen edustaja. En muista nähneeni kritiikkiä kaupungin prosesseista myöskään esim. siitä, että Redin ja Triplan suunnittelu- ja toteutuskilpailuissa jäi käteen yksi vaihtoehto kummassakin. Toki asia todettiin, mutta mitään syvemmälle käyvää juttua siitä, että miksi näin tapahtuu toistuvasti, en muista.