Taloforum.fi

[RV]

Mittailin GE:llä eri yhteyksiä Atlantin yli, ja totesin, että hyvä vaihtoehto linjaukselle olisi Moskova-Pietari-Helsinki-Turku-Maarianhamina-Tukholma-Örebro-Oslo-Joku saari-Thorshavn-Reykjavik-Nuuk-Montreal-Boston-New York-Philadelphia-Washington D.C. Kaikki junat tuskin pysähtelisivät pikkukunnilla, mutta reittiä vain havainnollistan.

Öh... kaksi siltaa/tunnelia joiden kautta junat kulkisivat Färsaarilta Islannin kautta Grönlantiin? Sellaisille on ainakin tuskin tarvetta ja etäisyyskin on jotain 1000-2000 Km:n luokkaa kunkin kohteen välillä.

[okl]

Öh... kaksi siltaa/tunnelia joiden kautta junat kulkisivat Färsaarilta Islannin kautta Grönlantiin? Sellaisille on ainakin tuskin tarvetta ja etäisyyskin on jotain 1000-2000 Km:n luokkaa kunkin kohteen välillä.

Kerro parempi keino, millä kuljetaan atlantin yli kerosiinin(+muun polttoöljyn) loputtua. Otan kaikki ideat vastaan mielelläni. Tunnelille voi ollakkin tarvetta, kun Euroopassa asuu paljon ihmisiä, mutta myös Pohjois-Amerikassa asuu paljon ihmisiä. Välimatkaliikenne kasvaa koko ajan, enkä yhtään ihmettelisi, että ilmastonmuutoksen pelossa alettaisiin investoimaan ekologiseen tapaan ylittää atlantti. Kyllähän nuo tunnelien pituudet kuulostavat järkyttävän pitkiltä, mutta ihmisten on heittäydyttävä kehityksen mukana.

[Toni]

Järki käteen ja lapsellisuus pois. Voisit nyt jättää propagandasi ja huolesi öljyn loppumisesta jonnekin muualle täällä foorumilla, pois tälläisistä ketjuista. Tästä on nimittäin puhuttu moderaattoreiden toimesta jo useaan otteeseen. Toisekseen, tunnelisi on yksinkertaisesti mahdoton maankuoren liikkeiden takia.


Ketjussa voisi keskustella fiksusti vaikkapa esittelemällä eri kaupunkien joukkoliikenne järjestelmiä selkeiden tekstien, karttojen ja havainnollistavien kuvien avulla.

[syrinx]

Ymmärrän kyllä, että tämä ei ole luonnonresurssifoorumi, mutta miksi Atlantin supernopeusjunasta ei saisi puhua?

Asiaa käsiteltiin Tieteen Kuvalehdessä, olisikohan ollut viime vuonna, aika lailla vastaavasti kuin EuroMetroa. Eivät maankuoren liikkeet ole hankkeen ongelma, vaan valtavat materiaalikulut. Asia mainitaan myös Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suurnopeusjuna ("Tulevaisuuden visioita")

"Tunneli" ei siis kulkisi maan alla, vaan veden alla, ankkuroituna pohjaan. Tietysti kaikkein aktiivisimmat alueet tulisi kiertää, mutta luulisin, että maankuoren liikkeiden vaimentaminen ei olisi edes kovin vaikeaa insinöörityötä - rakennuksiinkin rakennetaan "iskarit" Japanissa. Valtavien teräsmäärien tuottaminen sen sijaan olisi!

Tässäkin tullaan siis resurssiongelmiin. Olisivatkohan nämäkin asiat kuitenkin urbaanin suunnittelun perusjuttuja? Minua ainakin kiinnostaa valtavasti, miten kaupunkisuunnittelu kehittyy tulevaisuudessa. Yhdyskuntasuunnittelu on ihmiselämän suunnittelua, ja se määräytyy pitkälle resurssien mukaan.

Ei mulla muuta, jatkakaa...

Nimim. toivottavasti tuleva yhdyskuntasuunnittelija

[grendy]

Pakko sen verran taas kommentoida että realismi silläkin kannalla nyt mukaan että Helsinki, Turku, Maarianhamina, Reykjavik jne on kyllä nyt pikkasen väärässä kastissa ton kuvitellun reitin suhteen. Ehkä kuitenkin järkevämpi reitti kulkisi Moskovasta Keski-Euroopan metropolien kautta eikä pohjoisen kylien kautta.

Muuten idea meren pohjassa kulkevasta junasta ei ole mitenkään uusi eikä ihmeellinen vaan ihan toteutuskelpoinen, mutta ei kuitenkaan ehkä ihan realistinen kustannusten takia

[Klazu]

Pakko sen verran taas kommentoida että realismi silläkin kannalla nyt mukaan että Helsinki, Turku, Maarianhamina, Reykjavik jne on kyllä nyt pikkasen väärässä kastissa ton kuvitellun reitin suhteen. Ehkä kuitenkin järkevämpi reitti kulkisi Moskovasta Keski-Euroopan metropolien kautta eikä pohjoisen kylien kautta.

Aamen.

Tuosta Atlannin alittavasta superjunasta on Discoveryn mainiossa Extrem Engineering (kannataa jokaisen talolaisen etsiä käsiinsä!) -sarjassa yksi jakso.

[okl]

Järki käteen ja lapsellisuus pois. Voisit nyt jättää propagandasi ja huolesi öljyn loppumisesta jonnekin muualle täällä foorumilla, pois tälläisistä ketjuista.

Itse mietin samaa, että olisi hyvä olla edes yksi ketju, joka ei päättyisi väittelyyn luonnonvaroista, politiikasta tai autoista ja julkisista. Ei itsehillintä ihan vielä riitä, kun sormet tuppaa kirjoittamaan järjestelmällä -a-u-t-o-t-p-o-i-s-.

Pakko sen verran taas kommentoida että realismi silläkin kannalla nyt mukaan että Helsinki, Turku, Maarianhamina, Reykjavik jne on kyllä nyt pikkasen väärässä kastissa ton kuvitellun reitin suhteen. Ehkä kuitenkin järkevämpi reitti kulkisi Moskovasta Keski-Euroopan metropolien kautta eikä pohjoisen kylien kautta.

Yritin saada mahdollisimma suoraa reittiä, kun mittakaava oli tässäkin vaiheessa kaupunkien liikenteen tasolla. Joku vaan tuli, kun en tajunnu, että nehän voi kaarrellakkin/kierrelläkkin enemmän... Moskova-Varsova-Berliini-Pariisi-Lontoo akseli voisi ehkä asukasmäärien kannalta olla toimivampi.

Yleisenä kysymyksenä:
Mitä pidätte parhaimpina uusista joukkoliikennejärjestelmistä ympäri maailma?

Minun mielestä Strasbourgin ja Porton järjestelmät ovat hyvin kehittyneitä sekä edistyneitä. Matkustuskokemuksista en henkilökohtaisesti tiedä, mutta ne mitä olen kuullut/lukenut on ollut hyvinkin positiivisia.

[Klazu]

Mietin vielä tuota Euroopan metroa. Mitä ihmeen järkeä tuollaista 500km/h kulkevaa järjestelmää on kehitellä Sveitsissä, jossa mittasin juuri äsken koko tärkeimmät kaupungit (Sveitsin kaupungit ovat vieläpä todella pieniä) kattavan verkoston pituudeksi noin 300km. 300 kilometriä ja viisi pysähdystä. Tuntuu ihan järjettömältä hankkeelta tuossa mittakaavassa.



Suuremmille nopeuksille olisi kyllä tarvetta Keski-Euroopassa, sillä kyllä täälläkin raiteilla liikkuminen on yllättävänkin hidasta. Vaikka nopeat junat kulkevatkin 200-300km/h reiteillään on pysähdyksiä sen verran tiheessä, että matka ajat ovat yllättävän pitkiä. Näin esimerkiksi täällä Länsi-Saksan metropolien keskellä. Dortmundista Frankfurtiin kestää ICE:llä 2h 45min ja vaikka matka on "vain" 300km ja pisimmällä yksittäisellä etapilla ICE:t ajavat sen 300km/h. Pysähdyksiä on vain niin paljon, että matkalla kestää.

Tuollaisia supernopeita suoria yhteyksiä tarvittaisiin minusta vain suurten hubien välille, eli miljoona asukasta ylittävien keskusten välille. Tällöin pysähdymisten määrä laskisi jo reilusti ja tuollaisessa hankkeessa olisi järkeä.

[Aboa]

Metrointoilijoiden ja bussifanaatikkojen rakkauslapsi:

Metrobus

[Jape]

Onpas vempele. Kuubastako tuo kuva on? Siellähän on minimaalisesta ulkomaankaupasta (kauppasaarto) johtuen päädytty mitä uskomattomimpiin ratkaisuihin kaiken uudelleenkäytössä. Ei sovi ainakaan haukkua kertakäyttöyhteiskunnaksi.

[Aboa]

Sieltäpä tuo ja mitä ilmeisimmin Havannasta. Itse olen uskaltautunut käymään vain ”kumivenematkan” päässä Kuubasta: http://i103.photobucket.com/albums/m149 ... -point.jpg

Lisää Kuubalaista joukkoliikennekulttuuria:



Metrobus

[okl]

Lenin: Kommunismi on neuvostovalta plus koko maan sähköistäminen.

Kuubakin on muuten sosialismivaltio. Missä olisivat trollikat ja nämä metrobussit ilman sosialismia/kommunismia? Jotenkin vaikuttaa siltä, että sosialismi tuo tullessaan myös tehokkaan uusiokäytön. Trollikoiden ideakin lähti muistaakseni siitä, kun joku pähkäili mitä tehdä vanhoilla ratikan ja bussinrämillä: siitä syntyi mahtava keksintö, trollikka. En ole ihan varma onko tämä trollikkailmiö lähtöisin Neuvostoliitosta, mutta suurimmassa osassa entisiä neuvostovaltoja sijaitsee jonkinlainen trollikkaverkosto. "Metrobussejakaan" tuskin muualla on.

Norjassa ei pihistellä asemien kustannuksissa : (katsokaa miten korkealla ollaan!)

Kuva lainattu railfaneurope.net sivustola. Tuskin kuitenkaan junat tuossa matkustaja-ajossa pysähtelevät...

[Jape]

Kuubakin on muuten sosialismivaltio. Missä olisivat trollikat ja nämä metrobussit ilman sosialismia/kommunismia? Jotenkin vaikuttaa siltä, että sosialismi tuo tullessaan myös tehokkaan uusiokäytön. Trollikoiden ideakin lähti muistaakseni siitä, kun joku pähkäili mitä tehdä vanhoilla ratikan ja bussinrämillä: siitä syntyi mahtava keksintö, trollikka. En ole ihan varma onko tämä trollikkailmiö lähtöisin Neuvostoliitosta, mutta suurimmassa osassa entisiä neuvostovaltoja sijaitsee jonkinlainen trollikkaverkosto.

Oli niitä myös muualla, kuten Helsingissä, Turussa ja Tukholmassa. Muualla niistä vaan hankkiuduttiin nopeammin eroon, jotta saataisiin uutta tilalle. Mitä nyt olen vanhemmiltani tiedustellut, noissa matkustaminen oli kuulemma melko epämukavaa.

Täältä löytyy tarinaa Suomen johdinautoista. Helsingissä viimeinen linja lopetettiin vuonna 1985.

Norjassa ei pihistellä asemien kustannuksissa : (katsokaa miten korkealla ollaan!)
http://www.railfaneurope.net/pix/no/met ... 000_04.jpg
Kuva lainattu railfaneurope.net sivustola. Tuskin kuitenkaan junat tuossa matkustaja-ajossa pysähtelevät...

Kyllä siellä on aika paljon pihistelty. Sielläkin metroinnostus 60-luvulla sai heidät hankkimaan korkeille laitureille suunniteltua metrokalustoa, mutta kaikkia asemia ei kuitenkaan saatu metrostandardin mukaisiksi eritasoasemiksi, joten ne jäivät hieman suunniteltua vaatimattomammiksi. Niinpä siellä on jos jonkinmoista väliaikaisratkaisua käytössä. On aika hullunkurisen näköistä, että laiturit ovat raskasmetrokorkeudella, mutta muuten pysäkki on erittäin vaatimaton ylikulkukäytävineen kaikkineen.

Oslon systeemi on tavallaan Helsingin lähes täydellinen vastakohta. Siellä on ennakkoluulottomasti sekoitettu kaikkea raskasmetron ja raitiovaunun väliltä, kun taas täällä on pidättäydytty yliraskaassa metrossa haluamatta kehittää sitä mihinkään suuntaan. Ehkä vähän turhankin vilkkaalla mielikuvituksen käytöllä Oslossa on kuitenkin saatu aikaan meidän systeemiä paljon palvelukykyisempi - joskin sekavampi - verkosto, eli jos historiaa voisi vielä muuttaa, valitsisin Oslon tien.

Tässä vielä Antero Alun lyhyehkö kirjoitus Oslon joukkoliikenteestä.

[Janne_H]

Aika erikoinen kuva tuo okl:n laittama. Kaunis tunturimaisema, ja sitte keskellä kuvaa ruma vaunu.

[okl]

Oli niitä myös muualla, kuten Helsingissä, Turussa ja Tukholmassa. Muualla niistä vaan hankkiuduttiin nopeammin eroon, jotta saataisiin uutta tilalle. Mitä nyt olen vanhemmiltani tiedustellut, noissa matkustaminen oli kuulemma melko epämukavaa.

Toki niitä on kaikkialla ympäri maailmaa, mutta ajoin takaa sitä, että ovatko nämäkin saaneet alkunsa juuri Neuvostoliitosta?

Kyllä siellä on aika paljon pihistelty. Sielläkin metroinnostus 60-luvulla sai heidät hankkimaan korkeille laitureille suunniteltua metrokalustoa, mutta kaikkia asemia ei kuitenkaan saatu metrostandardin mukaisiksi eritasoasemiksi, joten ne jäivät hieman suunniteltua vaatimattomammiksi. Niinpä siellä on jos jonkinmoista väliaikaisratkaisua käytössä. On aika hullunkurisen näköistä, että laiturit ovat raskasmetrokorkeudella, mutta muuten pysäkki on erittäin vaatimaton ylikulkukäytävineen kaikkineen.

Oslon systeemi on tavallaan Helsingin lähes täydellinen vastakohta. Siellä on ennakkoluulottomasti sekoitettu kaikkea raskasmetron ja raitiovaunun väliltä, kun taas täällä on pidättäydytty yliraskaassa metrossa haluamatta kehittää sitä mihinkään suuntaan. Ehkä vähän turhankin vilkkaalla mielikuvituksen käytöllä Oslossa on kuitenkin saatu aikaan meidän systeemiä paljon palvelukykyisempi - joskin sekavampi - verkosto, eli jos historiaa voisi vielä muuttaa, valitsisin Oslon tien.

Oslon metro on tainnut jo alusta asti olla kattovirroitettu, mikä tuo paljon mahdollisuuksia verrattuna maajohtovirroitukseen, mitä lähes kaikki metrot käyttävät. Tämä tuo mahdollisuuden luoda metroasemista ratikkatyyppisiä sekä metron "sekoittaminen" muun liikenteen sekaan onnistuu, kun ei tarvita radan vieressä kulkevaa tolppaa, mihin kävelijätkin kompastuisivat. Helsinki on metron kannalta pohjoismaiden pääkaupunkien musta lammas. Oslolla sekä Tukholmalla on 100 asemainen metroverkko, ja Kööpenhaminassa varsin kattava s-tog. Kööpenhaminan metro on kuin kultalusikka. Sen rakentaminen oli aivan järjettömän kallista, mutta se ei hoida asiaansa yhtään sen paremmin kuin monta kertaa halvempi metro. Kööpenhaminan metro on ulkoapäin todella moderni sekä "puhdas". Teknisesti se ei ole niin järkevä ratkaisu. Asemat tehtiin alunperin pieniksi, ja junat ovat nykyään aina täynnä. Laajentaminen maksaisi tuhottomasti. Automaattia perusteltiin sillä, että voidaan ajaa tiheällä vuorovälillä, mutta juniin kirivät ovien väliin juoksijat pidättävät junia laitureilla, ja junat myöhästelevät. Ilman matkustajia järjestelmä voisi toimiakkin.

Aika erikoinen kuva tuo okl:n laittama. Kaunis tunturimaisema, ja sitte keskellä kuvaa ruma vaunu.

Ei toi vaunu oo ruma. Paljon hienompi kun ykskään henkilöauto (joojoo grendy, sun mielestä sun bimmeri on hienompi)... Sitäpaitsi tunturikuvat on erikseen maalaisfriikeille. Kaupungistumisen voi mielihyvin jättää raideliikenteen ystäville.