[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
Janne_H kirjoitti:Kaava menee kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn ensi keskiviikkona. Kaavaehdotuksessa ei kyllä ole tietoakaan 40-kerroksisista torneista, vaan se pitkälti noudattelee aikaisempia suunnitelmia. Korkein torni 26-kerroksinen.Aikamoista kuraa. Edelleenkään ei osata rakentaa kiinni olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Tuommoisia erillisiä saarekkeita, pistetaloja, joiden välissä turhaa ryteikköä. Ja kyllä, todellakin lasken nuo turhat nurmikkoalueetkin ryteiköksi, koska ei noista ole kenellekään mitään iloia mihinkään virkistyskäyttöön.
Finnoon kaava ei kelvannut – Espoon poliitikot haluavat alueesta ympäristöystävällisemmänTätä lukee lähes huuli pyöreänä. Minusta Finnoon kaava on suunnilleen parasta mitä tällä rintamalla on nähty, komea ja tehokas. Ja nyt se ei sitten ole tarpeeksi edistyksellinen. Mitähän mahtaa tarkoittaa "ilmastomuutoksen torjunnan esimerkkialue"? Aika hurjalta kuulostaa myös Markkulan lause, varsinkin jos tuota esimerkkialuetta pidetään ohjenuorana: "Poliitikot pohtivat esimerkiksi sitä, onko rakentamiselle asetettu jo liiankin korkeita laatuvaatimuksia."
Helsingin Sanomat
Julkaistu: 18.12. 2:00
Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen esitys Finnoon keskuksen rakentamisesta ei kelpaa poliitikoille.
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti keskiviikkoisessa kokouksessaan yksimielisesti, että virkamiesten on laadittava kokonaan uusi esitys alueen asemakaavaksi. Poliitikkojen ja virkamiesten erimielisyys liittyy muun muassa asemakaavan ilmastotavoitteisiin.
Kun Finnoon keskuksen kaavoittamista alettiin suunnitella vuonna 2012, kaupunkisuunnittelulautakunta toivoi, että keskustasta tehtäisiin ”ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialue”.
Poliitikkojen mukaan tämä toive ei kuitenkaan näy kaavaehdotuksessa.
”Käytännössä koko ajattelu on typistynyt siihen, että asutusta on metroradan varrella”, Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen (vihr) sanoo.
Keskittämällä asutusta raiteiden varrelle kaupunki pystyy ohjaamaan ihmisiä käyttämään julkista liikennettä enemmän päästöjä aiheuttavan yksityisautoilun sijaan.
Louhelainen huomauttaa, että tällainen suunnittelu on kuitenkin Espoossa muutenkin normaali tapa kehittää kaupunkia.
”Tässä esityksessä ei siis ole mitään edistyksellistä”, Louhelainen sanoo.
Keskustan kaavaehdotuksen ympäristöulottuvuuteen kiinnitettiin huomiota myös kaavasta annetussa kaupunkilaispalautteessa. Virkamiesten vastineessa perustellaan esitettyä ratkaisua sillä, että pitkän suunnittelujakson aikana aiemmin edelläkävijyydeksi mielletyistä tavoista on tullut valtavirran ratkaisuja.
Virkamiehet ovat visioineet Finnoon keskukseen kauppakeskusta ja tornitaloja. Yli 20-kerroksisia taloja on tulossa alueelle viisi. Asuntoja keskustaan on tulossa noin 3 000 ihmiselle.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula (kok) kertoo, että kaavaehdotuksessa oli muitakin huolenaiheita. Poliitikot pohtivat esimerkiksi sitä, onko rakentamiselle asetettu jo liiankin korkeita laatuvaatimuksia.
Jos näin olisi, rakennuttajat eivät pitäisi rakentamista kannattavana. Silloin alueelle nousisi ensi vaiheessa vain tuettuja vuokra-asuntoja, eikä alueen ”brändi” muodostuisi sellaiseksi kuin toivottiin.
Espoo pyytää nyt konsultteja arvioimaan näitä kysymyksiä.
http://www.hs.fi/paivanlehti/18122016/a ... 11327.html
Espoon Vihreät, Risto Nevanlinna kirjoitti: Seuranneiden neljän vuoden aikana Finnoon keskustan asemakaavaa vilauteltiin epävirallisissa infotilaisuuksissa, mutta lautakunnalle ei tarjottu todellista tilaisuutta puuttua suunnitteluun. Huoli Finnoon kohtalosta kasvoi. Jälkiviisaasti voi todeta, että asian suhteen olisi pitänyt olla aktiivisempi.Kaava siis tulee uudelleen nähtäväksi helmikuussa 2017. Aikamoiset vaatimukset ladataan suunnittelijoille. Kahdessa kuukaudessa pitäisi keksiä pyörä uudelleen , kuinka kaupunkisuunnittelulla torjutaan ilmastonmuutos. Haiskahtaa että tässä taustalla voisi olla kuitenkin muut syyt, kuten rakennusten korkeus, lintukosteikon läheisyys, alueen äänekkäät naapurit. Toivottavasti uudessa ehdotuksessa ei nyt ainakaan tehokkuus laske.
Marraskuussa lautakunnalle sitten tuotiin hyväksyttäväksi hyvin pitkälle viety asemakaava. Lähemmässä tarkastelussa se osoittautui suureksi pettymykseksi: visio Finnoosta ilmastonmuutoksen torjumisen esimerkkialueena oli kateissa. Asemakaavaehdotuksessa ei ollut oikeastaan mitään merkkejä lautakunnan tekemästä linjauksesta. Sen sijaan suunnittelua näytti ohjanneen rahavirtojen maksimointi tavoittelemalla mahdollisimman monelle asunnolle merinäköalaa.
Ilmastonmuutosasioista tivattaessa lautakunnalle kerrottiin muun muassa, että ”asumista on osoitettu tiiviisti ja tehokkaasti joukkoliikenteen 400 metrin vyöhykkeelle”. Tämä on totta, mutta se on myös aivan triviaali perusasia: Finnoon keskustaa tuskin edes tehtäisiin, ellei tehtäisi metroa. Yhtä hyvin voisi todeta, että Hyvinkää on ilmastonmuutoksen torjunnan mallikaupunki, koska se on junaradan varrella.
Kaavassa oli monia muitakin huolenaiheita, kuten jalankulkuympäristö, lähes kokonaan puuttuva ARA-tuotanto, autoilun ja autoliikenteen tarpeettoman suuri painoarvo sekä asumisen viihtyisyys erityisesti pitkään kestävän rakentamisjakson aikana.
Myös rakentamisen tuominen Suomenojan lintukosteikon välittömään läheisyyteen tuntui tarpeettomalta riskiltä: huhtikuusta heinäkuulle erittäin äänekkäät useat tuhannet naurulokit eivät varmasti ilahduta kaikkia tulevia asukkaita – ja toisaalta on mahdollista, että naurulokit hylkäävät pesimäkoloniansa liian lähelle tulevan rakentamisen ja siitä seuraavan häiriön johdosta. Näin ei saa tapahtua, ja tästä asiasta väännetään varmasti kaavan tulevissa käsittelyissä.
Hyvää oli se, että lintukosteikkoa esitetään suojeltavaksi. Sitä voi lämpimästi kannattaa, mutta samalla on aivan välttämätöntä tehdä sellainen asemakaava, joka suurimmalla mahdollisella varmuudella turvaa lintukosteikon tulevaisuuden.
Kaikeksi onneksi lautakunta teki keskiviikkona 14.12.2016 viisaan yksimielisen päätöksen palauttaa kaava uudelleen valmisteltavaksi, jotta se vastaisi paremmin mm. syksyllä 2012 tehtyjä linjauksia. Samalla asetettiin tavoitteeksi, että lähtökohdiltaan korjattu asemakaavaehdotus tulisi lautakunnan käsittelyyn helmikuussa 2017.
Vihreä kaupunkisuunnitteluryhmä – itseni lisäksi Kirsi Louhelainen, Henna Partanen, Tiina Elo ja Rainer Lahti – teki asiassa paljon työtä ja taustavaikuttamista. Yhteistyö oli hyvää erityisesti RKP:n Stefan Ahlmanin kanssa.
Ilmastonmuutoksen torjunta on espoolaisten, suomalaisten ja koko ihmiskunnan kannalta ratkaisevan tärkeä asia. Ilmastonmuutosta ei ratkaista Espoossa, saati sitten Finnoon keskustassa, mutta jokainen askel kohti hiilineutraaliutta on tärkeä.
Toivottavasti näemme helmikuussa Finnoon keskustan tulevaisuudesta sellaisen esityksen, jota voi kannattaa.