- 01.03.15 12:40
#72661
Yllä olevasta kuvasta näkeekin, että paljon rakennuksia on purettu etenkin 2000-luvun alussa valmistuneiden Educariumin ja Publicumin alta. Kehitys kehittyy, enkä näe tällaista kategorisesti edes pahana asiana. Näin entisenä taloja käyttäneenä opiskelijana haluaisin kuitenkin lisätä tähän keskusteluun, että talo 25 oli viimeisen viiden vuoden aikana ahkerasti opiskelijoiden vapaa-ajan käytössä. Tästä käytöstä se toisaalta otettiin pois mm. siksi, että yliopisto tarvitsi tiloja varastokäyttöön ja toisaalta taloja ei ole kaavassa määritelty kokoontumiskäyttöön soveltuviksi.
Arwidssoninkadun taloista poiketen taloja 24 ja 25 ei ole lähivuosina rempattu, mutta suomalaisen korjausrakentamisen tuntien talot olivat sinänsä ihan käyttökelpoisessa kunnossa. Suhtaudunkin vähän skeptisesti väitteeseen, että juuri näiden kahden nykyään varastokäytössä olevan talon kohdalla olisi tulevaisuudessa jotain fiksua uudisrakentamista tai että niiden lanaaminen ja muuttaminen aukioksi (tai pahimmassa tapauksessa parkkipaikaksi) toisi mitään lisäarvoa opiskelijoille tai henkilökunnalle. Kolkkoja aukioita on Suomi täynnä, kun taas modernin rakennuskannan seassa olevat 1800-luvun puutalot tuovat kampukselle intiimiyden ja historiallisuuden tuntua. Ainakaan jälkimmäistä ei Turun yliopiston kampuksella liiemmin ole, toisin kuin Åbo Akademissa.
Toki perusteellinen korjausrakentaminen maksaisi paljon rahaa ja vaivaa ja Arwidssoninkadun talojen surullinen kohtalo saa talojen omistajan (SYK Oy) varmasti miettimään kyseisen sijoituksen kannattavuutta kahteen kertaan.
(Olen pitkään seurannut foorumia, mutta tämän kommentointi sai vihdoin rekisteröitymään. Luultavasti kommentoin enemmänkin tulevaisuudessa.)
Ukilainen kirjoitti:Mielenkiintoisena yksityiskohtana Arwidssoninkadun talot ovat tosiaan olleet alunperinkin luultavasti hieman paremmin rakennettuja, sillä ne oli tarkoitettu sairaalakäyttöön ja upseerien asuinrakennuksiksi. Sen sijaan Arcanuminkujan varrella sijaitsevat kaksi puutaloa olivat hieman vaatimattomammassa käytössä, korjaamona ja aliupseerien asuinrakennuksena. Myöhempänä aikana rakennuksen 25 päädyssä asusti tiettävästi kampusalueen talonmies.hmikko kirjoitti:Totta.Ukilainen kirjoitti:Nyt ne ovat keskellä aluetta, johon tulevaisuudessa tulee rakentumaan kampuksen ydin.Jossain hamassa tulevaisuudessa. Yliopiston edustajakin sanoo tuossa, että suunnitelmia ei tällä hetkellä ole.
Olisi kyllä kiva saada paikalle väliaikaisesti vaikka laajempi hengailuaukio vähän samaan tyyliin kuin yliopistonmäellä. Nyt kulkureittikin Educariumilta Arcanumille on naurettavan kapea juuri näiden talojen takia. Ylipäätään paikkaa pitäisi kehittää sen käyttäjien, eli opiskelijoiden ehdoilla.
Yksi tapa, jolla talot voisivat säilyä ja silti hyödyttää opiskelijoita, olisi niiden vuokraaminen nimelliseen hintaan illanviettopaikoiksi, jollainen puuttuu tällä hetkellä kokonaan, koska yo-talot remontoitiin asukkaiden käyttöön, vanhan sotkun rakennus purettiin ja sama kohtalo on pian edessä kirkkotien uusiksella.
Yllä olevasta kuvasta näkeekin, että paljon rakennuksia on purettu etenkin 2000-luvun alussa valmistuneiden Educariumin ja Publicumin alta. Kehitys kehittyy, enkä näe tällaista kategorisesti edes pahana asiana. Näin entisenä taloja käyttäneenä opiskelijana haluaisin kuitenkin lisätä tähän keskusteluun, että talo 25 oli viimeisen viiden vuoden aikana ahkerasti opiskelijoiden vapaa-ajan käytössä. Tästä käytöstä se toisaalta otettiin pois mm. siksi, että yliopisto tarvitsi tiloja varastokäyttöön ja toisaalta taloja ei ole kaavassa määritelty kokoontumiskäyttöön soveltuviksi.
Arwidssoninkadun taloista poiketen taloja 24 ja 25 ei ole lähivuosina rempattu, mutta suomalaisen korjausrakentamisen tuntien talot olivat sinänsä ihan käyttökelpoisessa kunnossa. Suhtaudunkin vähän skeptisesti väitteeseen, että juuri näiden kahden nykyään varastokäytössä olevan talon kohdalla olisi tulevaisuudessa jotain fiksua uudisrakentamista tai että niiden lanaaminen ja muuttaminen aukioksi (tai pahimmassa tapauksessa parkkipaikaksi) toisi mitään lisäarvoa opiskelijoille tai henkilökunnalle. Kolkkoja aukioita on Suomi täynnä, kun taas modernin rakennuskannan seassa olevat 1800-luvun puutalot tuovat kampukselle intiimiyden ja historiallisuuden tuntua. Ainakaan jälkimmäistä ei Turun yliopiston kampuksella liiemmin ole, toisin kuin Åbo Akademissa.
Toki perusteellinen korjausrakentaminen maksaisi paljon rahaa ja vaivaa ja Arwidssoninkadun talojen surullinen kohtalo saa talojen omistajan (SYK Oy) varmasti miettimään kyseisen sijoituksen kannattavuutta kahteen kertaan.
(Olen pitkään seurannut foorumia, mutta tämän kommentointi sai vihdoin rekisteröitymään. Luultavasti kommentoin enemmänkin tulevaisuudessa.)