Taloforum.fi

[aamiaispulla]

^ On kuitenkin selvä, että jokilaaksoon ei mahdu ison kaupungin hyörinä. Tilanne muistuttaa monopolipelin loppuvaihetta. Pitää avata tilaa uusille pelureille ja uudelle kehitykselle. Jos halutaan, että Turun ydinkeskusta säilyttää nykyisen mittakaavan ja luonteen, pitää hyväksyä kaksinapaisuus. Eikä se mielestäni ole ongelma.

[hmikko]

^ Juu en minäkään pidä Kupittaata minään ongelmana. Sinne ollaan rakentamassa työpaikka-, koulutus- ja terveydenhoitokeskittymää, eikä keskustan kanssa kilpailevia kaupallisia tiloja ole nähdäkseni edes esitetty kaavoissa. Mitään ostoskeskustaa Kupittaalle ei ole tulossa. Siksi kirjoitin, että ydinkeskustan elävyyden suhteen kilpailuasetelma on autoiluun perustuvien ostoskeskusten kanssa. Siis niiden kaikkien, ei vain edellä nimeltä mainitun kanssa. Onneksi Kauppatorin remontti on onnistunut ja joukkoliikenne toimii kohtuullisesti. Kauppatorin elävyys ei tällä hetkellä vaikuta olevan mitenkään luiskalla.

[aamiaispulla]

^ Kupittaan kaupallinen tarjonta tullee vastaamaan siellä liikkuvia ihmismassoja kivijalkaliikkeiden muodossa. Lähinnä ravintoloita, kampaamoita ja todennäköisesti majoituspalveluita. Hotelleille erittäin hyvä sijainti. Itäharjun Prismalle on kaavoissa tulossa laajennusta, se riittänee hoitamaan alueen sen puolen tarjonnan.

Itse näen asian näin, Kupittaa tulee jakamaan roolia Turun arkisena keskustana jonne harva jää viettämään vapaa-aikaa. Turun ydinkeskusta muuttuu yhä enemmän viihteelliseksi vapaa-ajan keskustaksi. Käytännössä Kupittaan rooli ei siis muutu nykyisestä, mutta sen rooli kasvaa niin, että se tunnetaan myös muualla Suomessa. Yhä useampi yöpyy siellä, yhä useammalle siitä tulee päärautatieasema ja yhä useammalle tulee asiaa nimenomaan sinne. On lähijunat jotka kuljettaa ihmisiä omakotitaloista työpaikoille, on raitiotie ja elämänmeno henkisesti lähellä pk-seudun meininkiä. Jos tämä saadaan 2033 käyntiin, niin 2050 Kupittaa on taatusti Turun toinen keskusta. Eri rooli vain kuin ydinkeskustalla ja kauppoja löytynee kysynnän mukaan, uutta automarkettia alueelle ei oileasti edes mahdu.

[Pyöröovi]

Jos halutaan, että Turun ydinkeskusta säilyttää nykyisen mittakaavan ja luonteen, pitää hyväksyä kaksinapaisuus. Eikä se mielestäni ole ongelma.

Sinänsä harmillista, että tämän on oltava lähtökohtana Turun kehitykselle. Nykyinen mittakaava luotiin joskus 70- ja 80-luvulla, eikä se tosiaan edusta 1800-luvun pienipiirteistä mittakaavaa muualla kuin aivan jokirannassa. Jos tosissaan olisi kunnianhimoa, nykyisten toimistokonttorien päälle kannattaisi kasata vielä huomattavasti korkeampia asuintorneja, jolloin kaunis jokiranta muuttuisi yhä useamman läheisimmäksi virkistysympäristöksi. Turun siluetti ei ole mikään Unescon maailmanperintökohde, jota sietäisi suojella.

[aamiaispulla]

^ Niin, ymmärtääkseni tämäkin 12-kerroksinen osuus olisi jäänyt korttelin sisään, eikä olisi edes luonut kadulle mitään jättimäistä seinämää. Gryndereiltä voi kaavoilla vaatia pienuutta, mutta grynderien ei ole pakko rakentaa. Jokin yhteinen sävel tulisi löytää. Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että Turun keskusta on vaikeasti saavutettava verrattuna Kupittaahan, jonne junat voivat tulla. Ns. suurkaupungistuminen on Turulle aika hankala maanieteellisesti, jos onkin Tampereella ahdas kannas, niin Turun kalliokukkulat, laaksot ja joki, tekevät kaupunkisuunnittelusta yhtä haasteellisen ja tästä syystä kaksinapaisuus on luonteva suunta. Tuodaan keskusta ulos laaksosta, yhdistetään navat raitiotiellä. Pikkuhiljaa itäinen keskusta elävöityy ja henkinen keskipiste siirtyy kauppatorilta lähemmäs tuomiokirkkoa, joka on itseasiassa Turun alkuperäinen keskusta. Kupittaalta ja päärautatieasemalta on suurinpiirtein yhtä pitkä matka tuomiokirkolle.

[hmikko]

Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että Turun keskusta on vaikeasti saavutettava verrattuna Kupittaahan, jonne junat voivat tulla. Ns. suurkaupungistuminen on Turulle aika hankala maanieteellisesti, jos onkin Tampereella ahdas kannas, niin Turun kalliokukkulat, laaksot ja joki, tekevät kaupunkisuunnittelusta yhtä haasteellisen ja tästä syystä kaksinapaisuus on luonteva suunta.

Jokaikinen Helsingin-juna jatkaa Kupittaalta keskustaan. Siinä ei ole muuta vaikeaa, kuin että kaupunki poisti rautatieaseman ja Logomonsilta on epäkätevä.

Turun keskusta on aivan hyvällä ja ns. luonnollisella kaupungin paikalla. Tasaista maata piisaa Linnakaupungin suunnassa ja muualla nyt kun tontit ovat vapautuneet teollisuudelta. Siltojen rakentaminen joen yli ei ole sen kummempi asia. Kaksoisraidehankkeessa niitä tehtiin kaksi, ja sitä ennen Kirjastosilta keskustaan. Tampere on maantieteellisesti huomattavasti hankalampi, samoin Helsingin kantakaupunki niemellä, minkä huomaa vesialueiden täytöistä (viimeksi Näsijärven tekosaari, Hernesaari ja esim. Hakaniemenranta).

Jos tosissaan olisi kunnianhimoa, nykyisten toimistokonttorien päälle kannattaisi kasata vielä huomattavasti korkeampia asuintorneja, jolloin kaunis jokiranta muuttuisi yhä useamman läheisimmäksi virkistysympäristöksi.

Tornit ovat kallis tapa rakentaa, ja kuten todettua, Turussa on tontteja muutenkin. Helsingissä on nähty, miten asuintornit lähtevät toteutumaan ja eivät lähde, rahallisesti arvokkaammillakin paikoilla kuin Turun keskustakorttelit. En ole laisinkaan varma, että vaikka kaavoittaja antaisi vapaat kädet rakentaa 35-kerroksisia Kauppatorin ympäristöön, että siellä lähtisi paljoakaan tapahtumaan. Kauppahallin tontille esitetty 12 kerrosta toki menee vielä käsittääkseni samoilla turvavaatimuksilla ja tekniikalla kuin tavalliset kerrostalot ja varmaan olisi toteutunut.

[aamiaispulla]

^ Turun keskusta ei kyllä millänsäkään ole humalistonkadun päässä. Turun keskustassa ei ole, eikä ole ollut rautatieasemaa. Lyhyempi matka logomon sillalta on kauppatorille kuln humalistonkadun päästä. Päärautatieasema ja Kupittaan asema ovat kyllä sitten molemmat keskustan suuralueella. Ja kuten on sanottu, päärautatieaseman uusi sijainti on valittu matkakeskuksen takia. Laiturit piti uusia nyt, joten ne laitettiin sinne mihin matkakeskus aiotaan rakentaa. Päätös on ihan looginen, vaikka onkin tilanteena epäkäytännöllinen.

Jos Turun keskustassa olisi rautatieasema, sen pitäisi olla hansakorttelin alla.

[Pyöröovi]

Tornit ovat kallis tapa rakentaa, ja kuten todettua, Turussa on tontteja muutenkin. Helsingissä on nähty, miten asuintornit lähtevät toteutumaan ja eivät lähde, rahallisesti arvokkaammillakin paikoilla kuin Turun keskustakorttelit. En ole laisinkaan varma, että vaikka kaavoittaja antaisi vapaat kädet rakentaa 35-kerroksisia Kauppatorin ympäristöön, että siellä lähtisi paljoakaan tapahtumaan. Kauppahallin tontille esitetty 12 kerrosta toki menee vielä käsittääkseni samoilla turvavaatimuksilla ja tekniikalla kuin tavalliset kerrostalot ja varmaan olisi toteutunut.

Jos ei 35 kerrosta mene kaupaksi, niin ainakin olisi hyvät mahdollisuudet päästä tuohon 10-15 kerroksen tienoille. Turhauttavaa, että pitää tyytyä jonnekin kahdeksaan, kun rakennuttaja olisi valmis toteuttamaan enemmän kerroksia. Turussa taivas on kumman suojeltu asia, vaikka jopa ortodoksisen kirkon molemmille puolille voi vapaasti rakentaa - vähän kuin Helsingissä Tuomiokirkon viereen.

Minun silmissäni Kupittaa on jokirannan portti, jonka kiinnostus perustuu yksinomaan hyviin yhteyksiin rautatieasemalta kohti varsinaista keskustaa. Parempi kysymys on sitten, onnistuuko Turku tulevaisuudessa luomaan kunnolla kilpailevia alueita kauemmas ytimestä. Tunnen kaupunkia sen verran heikosti, etten aivan osaa vastata, mutta varmasti satama-alue jo kilpailee tässä mielessä ja muitakin alueita on nousussa. Turkuhan on Helsinkiä ihanteellisempi kaupunki suunnitella, sillä paikallisia keskustoja voi kehittää likimain kaikkiin ilmansuuntiin.

[aamiaispulla]

^ "Minun silmissäni Kupittaa on jokirannan portti". Mielenkiintoisesti ilmaistu, eikä mielestään lainkaan väärin, mutta siitä voi tulla melkoisen paljon isompi portti. Vertauksena se miten Pasila on muuttunut,ja myös Pasila on eräänlainen portti Helsingin ytimeen. Mittakaava on tietysti eri, mutta vastaavanlainen muutos on Kupittaalle luvassa länsiradan vetämänä. Pasilassa toki on kauppakeskus, mutta niitä nyt pk-seudulla on joka kartanolla

[hmikko]

Minun silmissäni Kupittaa on jokirannan portti, jonka kiinnostus perustuu yksinomaan hyviin yhteyksiin rautatieasemalta kohti varsinaista keskustaa.

Lyhyempi vanhalta päärautatieasemalta jokirantaan on kuin Kupittaan asemalta. Bussilinja oli sama kolmonen molemmissa. Logomosillan ongelma on juurikin jatkoyhteydet. Runkolinjojen pysäkille (linja-autoasema) tulee kävelyä reilut 600 m.

Ja kyllä, Logomosillan pää on linnuntietä lähempänä Kauppatoria kuin vanha asema, mutta kehotan käymään kokeilemassa kävelyreittiä. Ensin tulee portaat sillalle ylös ja alas, sitten Puolalanmäki ylös ja alas. Bussipysäkki on, mutta bussi kulkee harvoin ja kiertelee reitillä Kauppatorille. Vanhalta asemalta pääsi suoraan 32/42:seen, jonka reitti oli suoraan Kauppatorille ja siitä eteenpäin monelle sopiva.

[Luukie]

Turun kauppahallin kortteliin tulee 10-kerroksinen talo – kaupungin­hallitus kumosi lautakunnan päätöksen
Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaava­ehdotuksen. Aikaisemmin lautakunta päätti, että tuleva kaava sallisi vain 8-kerroksisen talon.


Turun kauppahallin kortteliin tulee 10-kerroksinen talo – kaupungin­hallitus kumosi lautakunnan päätöksen
Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaava­ehdotuksen. Aikaisemmin lautakunta päätti, että tuleva kaava sallisi vain 8-kerroksisen talon.



Havainnekuvan oikeassa laidassa oleva tornitalo oli ensimmäisessä ehdotuksessa 12-kerroksinen. Lautakunta päätti muuttaa korkeutta kahdeksaan ja kaupunginhallitus lopulta kymmeneen kerrokseen.


Turun kaupunginhallitus päätti tänään torstaina, että kauppahallin kortteliin aletaan valmistella 10-kerroksista asuintaloa. Asemakaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa yksimielisesti.

Toissa viikolla kaupunkiympäristölautakunta päätti äänestyksen jälkeen, että talo saa olla enintään kahdeksan kerrosta korkea.

Lautakunta äänesti kymmenkerroksisen ja kahdeksankerroksisen talon välillä. Äänestys ratkesi luvuin 6-5, kun SDP:n Henry Toivari äänesti tyhjää.

Jos Toivari olisi asettunut 10-kerroksisen tornitalon taakse, olisi tasan mennyt äänestys ratkennut korkeamman talon hyväksi puheenjohtaja Sini Ruohosen (kok.) äänellä.

Tasaisen äänestyksen vuoksi kaupunginhallitus käytti asiassa otto-oikeutta ja otti asian ratkaistavaksi lautakunnan ohi.

10-kerroksinen talo on samankorkuinen kuin naapurikorttelissa sijaitseva KOP-kolmio.

Korkean tornitalon naapuriin on suunnitteilla lisäksi seitsenkerroksinen talo. Lisäksi kaava mahdollistaa kauppahallin naapuriin oleskeluaukion.

Seuraavaksi kauppahallin korttelin kaavaluonnos etenee kaavaehdotuksen laatimiseen. Lopulta kaavan hyväksymisestä päättää valtuusto.

https://yle.fi/a/74-20232316