Taloforum.fi

[julexi]

Arkkitehtitoimisto Siggen sivuilla oli uutinen:

SIGGE sai 1. palkinnon Ratapihankadun tontinluovutuskilpailussa Turussa.

Tuollaista siis suunnitelmissa Ratapihankadun ja Brahenkadun puutalojen tilalle?

[Luukie]

Hyvä hyvä että saadaan toi kauhea puutalo pois. Sen pihakin näyttää joltain Harlemin ghettoalueelta. Aika tylsä talo tuo.

[Tehari]

Luukie mä uskon, että talon pitää olla hillitty, jotta se sopii yhteen tuon seuraavan rakennuksen kanssa. Mutta hyvää tekee saada nuo röttelöt pois tuosta.

[kaitsu85]

^ Mutta niin kauan kun peliä ei vielä ole pelattu, on typerää luovuttaa. Turku on edelleen aikataulussa, mutta hiljaisuus on äärettömän huolestuttavaa. Pikaraitiotie tulee pitkälti ratkaisemaan sen, nouseeko Turku siitä suosta, jossa se nyt ui korviaan myöden. Ei Turku tarvitsisi paremmalle tulevaisuudelle kuin hieman oikeita päätöksiä. Uskon, että Turun pinnan alla sykkii edelleen se elivoimainen ja aurinkoinen raitsikkakaupunki.

Loistavasti sanottu, Bitterfly.
Turun kehityshän pysähtyi kuin seinään 70-luvun alussa, kun raitiovaunut poistuivat Turun katukuvasta. Jos ja kun (toivottavasti) raitiovaunut tulevat takaisin, Turku nousisi jälleen kukoistukseensa. Olen niin monesti erään hyvän ystäväni kanssa pohtinut sitä, että millaisia mahdollisuuksia Turulla olisi jos se tarttuisi tuumasta toimeen.
Tämän Turun "nukkumisen" takia olen meinannut monta kertaa lähteä täältä ja muuttaa esim. Tampereelle tai Helsinkiin. Pahoittelut off-topicista.

Raitiovaunujen lisäksi toinen tulevaisuuden kannalta tärkeä asia on Turun kaavoituspolitiikka. Tänään lävähti postiluukusta kaavoituskatsaus 2011.
Huomionarvoisia kaavoituskohteita olivat mielestäni ainakin: Linnakaupunki (Kanslerintie, Vaasanpuisto), Pääskyvuorenrinne, Pitkämäen liikekeskus lähialueineen, Suikkilan kartano, Skanssin asuntoalue ja miksei myöskin Villenpuisto. Linnakaupunki onkin ollut melko hyvin tapetilla täällä Taloforumilla. Tuonne Pääskyvuorenrinteeseen ent. kasarimialueelle on siis tarkoitus rakentaa uusi asuinalue, joka sisältäisi tiiviisti rakennetun kerrostaloalueen sekä pientaloalueen. Mahdollisuuksia on vaikka mihin (linkkitornin käyttöä näkötornina voisi mielestäni ainakin suunnitella). Pitkämäen ympäristö tulisi muuttumaan tulevaisuudessa suuren kauppakeskuksen tullessa alueelle. Myös Kähärin puistotie-nimistä katuyhteyttä suunnitellaan välille Satakunnantie - Pitkämäenkatu. Lisäksi alueelle suunnitellaan asuinkerrostaloja sekä julkisia ja kaupallisia palveluja. Suikkilan kartanon alueen suunnitelmassa positiivisen tunteen itsessäni aiheutti sanat: ".... suunnitellaan pääosin kerrostaloalueeksi." Skanssin alueelle suunnitellaan kerrostaloja, pienkerros- ja rivitaloja. Asukasmäärä tulisi olemaan noin 1000. Villenpuisto on Uudenmaantien varteen, hautausmaan koillispuolelle suunniteltu kerrostaloalue.

Otetaan vielä kolmas huomionarvoinen asia: Turun seudun väestötavoite vuoteen 2035 mennessä on 75000 uutta asukasta Turkupostin uusimmasta numerosta bongatun tiedon mukaan (lisää tietoa saa: turku.fi/rakennemalli2035). Jos kaavoituspolitiikka on yhtä hidasta ja hajanaista (yksi talo sinne ja toinen tänne-tyyliä) kuin nykypäivänä, niin tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Kyseisen väestötavoitteen saavuttamiseksi kannatan vahvasti, että Turkuun rakennettaisiin oma "Hervanta" tai "Vuores" tai muuta vastaavaa. Lisäksi 75000 uuden asukkaan järkevä sijoittaminen vaatisi kuntaliitoksia, jolloin kaavoitus saataisiin johdomukaisemmaksi ja koko seutukuntaa palvelevaksi. Kaipaan konkreettista kaavoituspolitiikkaa, esimerkiksi: "alueelle y rakennetaan 50 9-kerroksista kerrostaloa, joihin tulee asukkaita noin 5000-6000. Alueelle x tullaan rakentamaan 10 20-kerroksista asuintornia, joihin tulee asukkaita noin 2000-3000. Alueelle z rakennetaan 500 omakotitaloa, joihin tulee asukkaita noin 1500-2500". Nämä olivat raakoja hatusta vedettyjä lukuja, mutta periaate pitäisi olla tämä, jotta tavoitteeseen päästäisiin. Kaavoituksesta ei tarvitsisi tehdä liian vaikeaa, vaan tarttua tuumasta toimeen. Tuntuu, että Turussa suojellaan liikaa "vehreitä" puistoja, metsiä ja peltoja sekä muita joutomaita. Ripottelukaavoitus saisi luvan loppua.

[ÄmJii]

Aika tylsä talo tuo.

Kuitenkin mielenkiintoisempi, kuin about 95% Suomen uudisrakennuksista. Pidän kyllä suht paljon, vaikka aika kulunutta nykyarkkitehtuuriahan tuo on - ei kovinkaan innovatiivinen.

[Kantti]

Tuossa henkii 50 -lukulainen ilmapiiri josta tulee mieleen Martissa olevat sotien jälkeen rakennetut talot. Näyttää onnistuneelta, osa ikkunoista ulkopuolelta kehystetty, ja ennen kaikkea selkeä harjakatto!
Paikka on vilkkaan satamasta tulevan, ja satamaan idästä menevän autoliikenteen vaikutuspiirissä. Ratapihankatu menee ikkunoiden edessä. Tässä mielessä harmillista asukkaiden kannalta.
Puutalot on rumia hoitamattomuuttaan, ei ne muuten rumia ole. Kaikki hoitamatta jätetty rappeutuu ja tulee rumaksi!

Muutama kuva asetelmasta tällä hetkellä - tosin kuvat ovat noin vuoden vanhoja.


Läntisen Pitkäkadun ja Brahenkadun kulmassa oleva, luullakseni heti sodan jälkeen tehty rakennus, ja vanha bensa asema joka on jo parikymmentä vuotta ollut muussa käytössä. Kuva on Brahenkadu reunasta napattu http://tinyurl.com/6zot7ow


Ratapihankadulla oleva pieni nätti jugend talo, johon uusi osa päättyy. Suunnittelija on osoittanut tyylitajua ja hyvää makua, ei tämän rakennuksen viereen mikään elementtihirmu olisi sopinutkaan. Rakennettu ympäristö vaatii uudelta rakennukselta sen huomioon ottamista. Liian vähän huomioon ottamista tapahtuu ja räikeimmillään se on nähtävissa Café Noirin tontin suunnittelussa.


Tässä toinen purettavista puutaloista. Talo on ryhdissä ja kauniisti koristeltu mutta jätetty heitteille ja siksi ruma. Hyvä nyt kuitenkin että paikka tulee kuntoon ja havainnekuvan perusteella ennuste on erittäin hyvä!

[Kantti]

Tys Ikiruuri tänään.

[bitterfly]

TS:n sivuilla video Pinellasta
http://www.tstv.fi/?v=1.2&id=270712


^ TYS ikituurista tuli kyllä tyylikäs. Siitä voi koko kaupunki olla ylpeä.

[Kantti]

Pinella aukeaa keskiviikkona monen vuoden tyhjän rappiojakson päätteeksi!


Puiston puolella Pinella on edelleen peitetyn verkkoaidan takana, kuva on aidanraosta otettu. En ymmärrä miksei ainakin peitteet ole purettu haittaamasta näköalaa, ei kai projektissa mitään salattavaa julkisivun osata voi tässä vaiheessa olla, vaikka työmaaalueen rajana verkkoaita vielä olisikin??


Museokeskuksen kanssa yhteistyössä tehdyn rempan pyrkimys mahdollisimman originaaliin tulokseen näkyy esimerkiksi käsintehdyissä syöksytorvien tratissa, polvisarjassa ja ulosheittäjässä. Normi syöksyt on tehty koneellisesti rypyttämällä


Puupinellan cocktailbaarin ja alakertaan, pylväikön taakse korjatun ruokaravintolan yhdistää lasikäytävä. Portaat laskeutuvat ruokaravintolaan.




Aikanaan katualue oli laajasti ravintolan anniskelualueena ja hyvin suosittu kesällä, toivotaan ravintolan elävöittävän jatkossakin katuelämää samalla tavalla.


Pitänee käydä testaamasssa uuden Pinellan menýn tasoa joku kerta. Pinellan keittiöpäällikön mukaan ravintola ei ole keskittynyt pelkästään fine dining -linjaan, joten mahdollisuus nauttia vaikka illallinen paikassa mahdollistuu. Puhtaista taidekattauksista en ole kiinnostunut, pitää tuntea syöneensäkin jotakin! Toivottavasti hintataso ei estä Pinellaa muodostumasta suosituksi.

http://www.ts.fi/online/kotimaa/206532.html

[julexi]

Näyttäisi siltä, että hyvää työtä ovat tehneet restauroinnin suhteen! Ehdottomasti täytyy tsekata niin alakerran, kuin yläkerrankin palvelut kevään myötä

[henkka]

Myllysillasta oli juttua Hesarissa. En tiedä sitten onko tämä Turkulaisille kuinka uutta tietoa.

Turun uusi Myllysilta makaa jo kolmena palana telakalla

Teräksestä ja betonista rakennettava uusi Myllysilta makaa jo kolmena valtavana irrallisena teräslohkona STX:n Turun-telakan suurissa lohkohalleissa. Teräskappaleet hitsataan vielä kiinni toisiinsa. Sen jälkeen 93 metrin pitkä, 20,5 metriä leveä ja 350 tonnia painava siltarunko kuskataan vapun tienoilla telakalla suuren pukkinosturin alle. Siellä se nostetaan telakka-altaaseen kolmen ponttonin päälle, jotka uittavat sillan Martinsillan ali Aurajokeen.

Sillan on laskettu mahtuvan kulkemaan Martinsillan ali vain neljän metrin raosta. Aurajoessa silta nostetaan ponttoneilta ylös isoilla tunkeilla, käännetään ja lasketaan lopulliselle paikalleen.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Turu ... 5264992667

Turun kuvaajat sitten valmiina kun silta uitetaan paikoilleen.

[Kantti]

Myllysillasta oli juttua Hesarissa. En tiedä sitten onko tämä Turkulaisille kuinka uutta tietoa.

Turun uusi Myllysilta makaa jo kolmena palana telakalla

Teräksestä ja betonista rakennettava uusi Myllysilta makaa jo kolmena valtavana irrallisena teräslohkona STX:n Turun-telakan suurissa lohkohalleissa. Teräskappaleet hitsataan vielä kiinni toisiinsa. Sen jälkeen 93 metrin pitkä, 20,5 metriä leveä ja 350 tonnia painava siltarunko kuskataan vapun tienoilla telakalla suuren pukkinosturin alle. Siellä se nostetaan telakka-altaaseen kolmen ponttonin päälle, jotka uittavat sillan Martinsillan ali Aurajokeen.

Sillan on laskettu mahtuvan kulkemaan Martinsillan ali vain neljän metrin raosta. Aurajoessa silta nostetaan ponttoneilta ylös isoilla tunkeilla, käännetään ja lasketaan lopulliselle paikalleen.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Turu ... 5264992667

Turun kuvaajat sitten valmiina kun silta uitetaan paikoilleen.

Tästä oli just tämän aamun Turun Sanomissa juttua.

STX:n Turun telakka kokoaa parhaillaan yli 90 metrin pituista Myllysillan teräsrakennetta, joka tuodaan toukokuussa vesireittiä pitkin Aurajoelle Myllysillan rakennuspaikalle. Yhteensä 350 tonnia painava rakenne nostetaan täällä telakalla ponttonien päälle ja kuljetetaan vettä pitkin rakennuspaikalle, jossa rakenne nostetaan tunkkien avulla paikalleen, STX:n projektipäällikkö Reijo Tähtinen sanoo. Kun teräsrakenne on saatu paikalleen, sen päälle valetaan betonikansi, jonka päälle rakennetaan aikanaan ajokaistat ja kevyen liikenteen väylä.
Myllysillan aliurakka ei ole yhtä iso työ kuin suuren risteilijän rakentaminen, mutta se on silti mieluinen projekti telakalle.

–Kyllä tästä ollaan tosi innoissaan oltu. Se on etuoikeus tehdä siltaa Turkuun, STX:n siltaprojektin työnjohtaja Pertti Saarinen kertoo.

http://www.ts.fi/online/kotimaa/208519.html

Katsotaan miten aikataulut sopivat siltaprojektin kulminaatiokohtaan

Tuolla TS-tv:n kuvaa siltarungon tekemisestä telakalla:
http://www.tstv.fi/

Vielä linkki TS:n Myllysillan verkkokameraan
http://www.ts.fi/myllysilta/index.html

[Kantti]

Pinellan rempasta on noussut keskisuuri kohu, liittyen kuitenkin sisäosiin. Rempan suunnitellut JKMM-Arkkitehtien Asmo Jaaksi on pettynyt suunnittelun mentyä kai aika totaalisti uusiksi tilaajan toimesta, eikä halua toimistonsa nimeä liitettävän enää koko Pinellaan!

Turun Sanomat

Arkkitehti ja omistaja kiistelevät Pinellan kunnostuksesta

Historiallisen ravintola Pinellan kunnostustyöt ovat ajaneet pääsuunnittelijan törmäyskurssille paikan omistajan Sunborn Oy:n kanssa. Myös Turun museokeskus löytää kunnostuksen toteutuksesta useita epäkohtia, vaikka pitää töitä suurilta linjoiltaan onnistuneina.

Pääsuunnittelija, arkkitehti Asmo Jaaksin mukaan yksityiskohtaiset suunnitelmat ravintolan sisätilojen värimaailmasta, kalustuksesta ja yksityiskohdista unohdettiin.
–Me olisimme halunneet pelkistetympää. Voihan se olla jonkun mielestä parempi näin, muotoilee JKMM-Arkkitehtien Jaaksi.
Jaaksi on suunnitellut esimerkiksi Turun pääkirjaston. Siinä arkkitehdin asema oli helpompi, koska tähän luotettiin.
–Kaikki me tehtiin mitä pystyttiin. Sisätiloja ei tunnista omakseen, sanoo Jaaksi, joka ei haluaisi toimistonsa nimeä yhdistettävän Pinellaan.

Omistaja on eri mieltä arkkitehdin roolista.
–Meillä on valtavan iso kansainvälinen sisustusosasto, ja JKMM on aika noviisi ravintolasuunnittelussa, sanoo toimitusjohtaja Hans Niemi.

Pettymyksiä koki myös kunnostuksen asiantuntijana toiminut Turun museokeskus. Tutkija Kaarin Kurri vaatii omistajaa muun muassa palauttamaan terassin pohjasta revityt mukulakivet. Sileä kiveys on terassin kalustuksen kannalta helpompi, mutta tärvelee paikan arvon ja tyylin.
–Pylväikön vanhat ulko-ovet pitäisi myös palauttaa. Ne on kunnostettu ja tallessa, Kurri sanoo.

Toimitusjohtaja Niemi lupaa palauttaa osan ovista.

http://tinyurl.com/64kexe2

Näkisin tämän tyypillisenä tilanteena jossa omistaja tietää paremmin kuin kokonaissuunnittelun tehnyt asiantuntijataho. JKMM-Arkkitehdit on kohtalaista mainetta saanut toimisto monista eri projekteistaan, itse uskon että heillä on asiantuntemusta ja ennenkaikkea näkemystä siitä mitä historialliselta korjausrakentamisen kohteelta tulisi edellyttää, ja miten sille tehtäisi sen arvolle istuvaa oikeutta. Sunborn Oy omaa kokemusta lähinnä hotelli ja kylpylätoiminnasta, erityisesti Naantalin Kylpylästä, joka sinänsä on erittäin hieno paikka millä tahansa kotimaisilla mittareilla. Sunborn Oy on tunnettu myös hotellilaivoistaan joista ensimmäisen se hinasi Naantalista Lontooseen muutamia vuosia sitten. Nyt Naantalissa on uusi hotellilaiva joka on lasikäytävällä yhdistettu päärakennukseen maissa. Näissä kohteissa on käytetty sisustuksessa sabluunanomaisesti vähän jenkihtävää sisustuslinjaa.

Noita aikaisempia kuvia ottaessani kurkistelin vähän Pinellan vanhan puuosan ikkunoista sisälle, ja tästä kärhämästä pääsuunnittelijan ja omistajan välillä lukiessani, muistan olleeni vähän epävarma siitä, miten Pinellan sisustusilme istuu vanhaan rakennukseen. Siinä on todentotta vähän kulissimainen ja korea sivumaku. Olen tietysti nähnyt vain vähän ikkunasta, joten lopullista näkemystä minulla tästä ei ole, mutta Pinella ja Naantalin kylpylä ovat eri asioita, eikä kylpyläsabluuna sovi 150 vuotta vanhaan puuravintolaan!
Jos Sunborn Oy:n taholta sanotaan että "Meillä on valtavan iso kansainvälinen sisustusosasto", mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Mitä on "iso" ja mitä kattaa "kansainvälinen"? Millainen on se ilmasto joka ravintolakokonaisuuteen on haluttu luoda, onko tähtäimessä ollut kylpylän ja hotellilaivan konsepti? Jos Sunborn Oy:n Hans Niemi sanoo että "JKMM on aika noviisi ravintolasuunnittelussa", on se aikamoista nollaamista tämän tasoisen suunnittelutoimiston suuntaan!
Mitenkähän on?

Kokonaisuutta ajatellen tämä on kuitenkin sivujuonne Pinellan pelastamisen rinnalla, muilta osin voi projektille antaa hyvät pojot, vaikka sisäpuolen autenttisuudessa ja omaleimaisuudessa olisikin menty metsään paikan henkeen nähden ylimakealla sisustuksella.

[bitterfly]

En tiedä onko ollut aikaisemmin Talossa, mutta Arkkitehtitoimisto Vapaavuoren sivuilla on Flemminginpuisto. Suhteellisen upeita taloja suunniteltu.

http://www.arkva.fi/07_01.html

Paikka sijaitsee kartalla:
http://opaskartta.turku.fi/Web/Default. ... nguage=fin

Samoilla sivuilla on pari muutakin mainittavaa suunnitelmaa

Lemminkäisenkadulle uusi toimistorakennus http://www.arkva.fi/08_01.html

Villen puisto Uudemaantiellä http://www.arkva.fi/09_01.html

[123...]

Pinellasta otetut kuvat näyttivät todella lupaavalta, kiitos Kantti. Aika typerää toimintaa jos ovat onnistuneet pilaamaan sisustan, ei pitäisi olla niin vaikea toteuttaa arvonsa mukaista ulkonäköä myös sisältä. Juuri Pinellan kaltaiset rakennukset tekevät kaupungista Turun jollainen se väittää ja haluaa olevan. Alue täydentyi hienolla tavalla, ja nyt vanhaa Turkua tullaan pällistelemään hieman enemmän kuin turistibussilla kuva ja äkkiä pois -aikoihin. Turun paras projekti tällä hetkellä, valmistunutta Ikituuria unohtamatta.