Taloforum.fi

Aloitan Kangasala aiheen näillä Haralanharjun kuvilla. Koitan keräillä sitä urbaanimpaakin matskua sitten joskus.

Käytiin tänään Haralanharjulla eväsretkellä ja suppilovahveroita poimimassa (joita saatiinkin hyvä määrä). Positiivisena yllätyksenä torniin sai kiivetä. Tornimaksu oli euron, jonka sai maksaa oma-aloitteisesti seinällä olevaan lippaaseen. Henkilökuntaa ei ollut, mutta kameravalvonta kyllä, tämä osiltaan siksi että torni tuhopoltettiin pari vuotta takaperin. Torni tuhopoltettiin vuonna 2007 ja se jälleenrakennettiin 2008.

Tuolta löytyy lisätietoa harjusta ja tornista: http://www.haviseva.fi/harju.html



Maisemat ovat upeat. Harmi että tällä kertaa oli jonkinverran sumua.




Vuonna 1853 Sakari Topelius sävelsi tällä paikalla laulun "Kesäpäivä Kangasalla" http://www.haviseva.fi/laulu.html

Kieltämättä hienot maisemat on. Kuinkahan korkee toi torni on?

No ei varmaa 20m paljoa heitä.

Tehari kirjoitti:No ei varmaa 20m paljoa heitä.

Varmaankin jotain tuota luokkaa se on. Tornin maisema näyttää noinkin hyvältä sen takia, että Vesijärven pinta on keskimäärin 86,9 ja kallio, jolla torni seisoo 187,7 metriä merenpinnan yläpuolella. Siis jos torni on esim. 20 metriä korkea, on näköalatasanteen ja järvenpinnan korkeusero luokkaa 120 metriä.

Pari kuvaa meidän lähikaupalta, jonka viereen valmistui sylsyllä 2011 nelikerroksinen kerrostalo ja rivitalo. Tosi onnistunut ja laadukkailla materiaaleilla toteutettu kerrostalo. Tummat tiiliseinät on paikalla muuratut, kirkkaat oranssit ja punaiset spotit sopii kokonaisuuteen hyvin, sillä viereisen kaupan tehostevärit ovat samoja.

Tuosta ylläolevasta paikasta tuli aikoinaan ajeltua useasti ohitse. Mukava huomata että silläkin seudulla on kehitystä tapahtunut. Kauppa ja kerrostalo näyttää kyllä hyvältä vierekkäin.

Hiukan historian havinaa. Käytiin tänään Kangasalan Keisarinharjulla pikku kävelylenkillä. En tiennytkään, miten merkittävä paikka se oikeastaan on ollut. Paikalla on käynyt useampiakin keisareita aikojen saatossa, kuten Juhana Herttua "Juhana III" (1537-1592), Jakob (Jaakko) de la Gardie (1583-1652), Kustaa III (1746-1792) ja Keisari Aleksanteri I (1777-1825).

Polku Keisarinharjulle lähtee automuseo Mobilian parkkipaikalta


Uutta tietoa ainakin itselleni oli, että tällä alueella on yksi Suomen ensimmäisistä asuinpaikoista. "Sarsassa arvioidaan olleen yhtenäistä asutusta kivikaudelta kampakeraamiselle kaudelle (6000 eKr-1600 eKr). Pysyvä asutus Kangasalle saatiin 2000 vuotta myöhemmin eli kansainvaelluksen alussa (400-500 jKr)"


Keisarinharjun tie on ollut yksi pääteistämme jo 1500 luvulla. "Keisarinharju sijaitsee yhden Suomen vanhimman tielinjauksen eli Hämeenlinnasta Vaasaan, johtaneen Kyröskankaantien varrella. Kyröskankaan tie mainitaan jo 1550-luvulla Jaakko Teitin kuningas Kustaa Vaasalle tekemässä tieselvityksessä."


Eipä uskoisi että tämä on ollut joskus yksi Suomen pääteistä. Toisaalta eipä tiestö tämän häävimpää silloin joskus tainnut ollakaan.


Keisarinharjun näköalapaikka


Kaukana näkyy Hervannan kolmikko. Pitääpä tulla taas, kun on vähemmän pilviä. Tornit saattaisi näkyä hiukan paremmin


Ruska on nyt parhaimmillaan, ainakin täällä Pirkanmaalla

Eikös nk. Hämeen Härkätietä ole vielä vuosisatoja vanhempana säilynyt tuossa kuosissa? Silloin, kun vaahterat, lehmukset ja tammet kasvoivat yleisesti...

RV kirjoitti:Eikös nk. Hämeen Härkätietä ole vielä vuosisatoja vanhempana säilynyt tuossa kuosissa? Silloin, kun vaahterat, lehmukset ja tammet kasvoivat yleisesti...

Kyllä Suomesta löytyy tosiaankin vanhempia teitä, kuten mainitsemasi Hämeen Härkätie tai vaikkapa Kuninkaantie. Niistä kummastakin on alkuperäisiä pätkiä jäljellä siellä täällä. Osa asfaltoituna tai hiekkatienä, osa kuvien mukaisessa kunnossa.
Tämä pätkä nyt vaan sattui liittymään vahvasti tämän hetkiseen kotikuntaani Kangasalaan

Naapurustooni, vain parinsadan metrin päähän kotoani avattiin tänään uusi kirjasto, Vatialan kirjasto. Paikka on siitä mielenkiintoinen, että rakennus on toiminut ennen muinoin veturikorjaamona. Rakennus on restauroitu vanhaa kunnioittaen, ja kirjastosaliin (entiseen korjaamoon) on jätetty vanhoja puitteita, kuten nosturi koukkuineen. Osa seinistä on rapattu, mutta osaan seinistä on jätetty vanha tiili näkyviin. Nyt en ottanut kuvia ulkoa vesisateen ja pimeyden takia. Tässä kuitenkin pari nappaamaani sisäkuvaa.







Veturitallin remontoinnista ja muutosta on julkaistu myös oma blogi:
http://kangasalankirjasto.blogspot.fi/

Vein pojan lentopalloharkkoihin Kangasalan lukiolle. Olinpa hiukan yllättynyt, että kunnan lukio näyttää näinkin hyvältä!







Linkki lukion sivuille, jossa myös kuvia rakennuksesta sisältä ja ulkoa.
http://www.kangasalanlukio.fi/media/

On kyllä hyvän näköinen

Pikku kävelylenkki Kirkkoharjulla. Kangasala on tunnettu näkötorneistaan.

Museoviraston sivut kertoo tornista seuraavaa:

Museovirasto kirjoitti:Kangasalan kirkonkylälle, Vesijärven ja Kirkkojärven väliselle kannakselle 1931 valmistunut Kirkkoharjun näkötorni on Suomen ensimmäinen, ja Stadionin tornin ohella ainoa, funkistorni. Rakennus on rapattu ja maalattu vaaleanruskeaksi. Tornirakennukseen liittyy matala, pyöreäkulmainen ja nauhaikkunainen rakennusosa, jonka päällä on katoton metallikaiteiden reunustama terassi. Itse torni on pyöreä ja umpinainen ja vaakasuuntaisten vyöhykkeiden jakama.

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det. ... DE_ID=1952



Alimman kerroksen ikkunat on peitetty vesivanereilla talven ajaksi.


Tornille johtavat portaat.


..Ja portaiden alapäässä näkyi tämä maisema. Vanha urkutehdas, taustalla Kirkkojärvi.


Suomen ensimmäinen urkutehdas (1844–1983) sijaitsi tässä rakennuksessa vuoteen 1983 saakka. Tämän jälkeen paikalla on ollut hotelli, Hotelli Urku. Nyt rakennus on remontoitu asunnoiksi. Taloyhtiön nimi vaalii rakennuksen historiaa, As Oy Kangasalan Urku.






Urkutehtaasta löytyy tietoa vaikkapa täältä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kangasalan_urkutehdas

Olen jakanut kuvia Kangasalan näkötorneista. Nyt kuvissa Vehoniemen näkötorni, jossa poikkesin tänään lasten kanssa. Tornin juurella on myös Vehoniemen automuseo, jossa ei kuitenkaan tällä kertaa poikettu. Molempiin on muuten ilmainen sisäänpääsy.

Museovirasto kirjoitti:Vehoniemen nykyinen näkötorni on rakennettu 1927 Vehoniemenharjun puistomaisen metsän keskelle, Roineen ja Villikanlahden väliselle kapealle kannakselle. Puurakenteinen torni on nelikulmainen ja ylöspäin suippeneva. Näköalatasanne erottuu tornin päässä leveämpänä, neliskulmaisena ja katettuna avoterassina. Torni on maalattu punertavaksi.