Taloforum.fi

[satama]

Tulee aina sillloin tällöin käytettyä tota yläkerran ketjua kun löytää mieleenkiintoisia rakennusprojekteja maailmalta, mutta avataan nyt ihan kunnollisen osio näille hieman matalammille rakennuksille tänne alakertaan.


arkkitehtitoimisto: EM2N
kaupunki: Zug, Sveitsi
vuosi: 2009






arkkitehtitoimisto: Matsunami Mitsutomo
kaupunki: Osaka, Japani
vuosi: 2007




arkkitehtitoimisto: Carlos de Riaño
kaupunki: Madrid, Espanja
vuosi: 2010

[eskimo]

Tästä voisi tulla mielenkiintoinen ketju, jos nimeä vielä täsmentäisi. Se voisi olla esim. Arkkitehtuurin uudet virtaukset.
Onko miesiläinen "More is less" ja laatikkoarkkitehtuuri tiensä päässä:


ja mihin suuntaan mennään?


Olinkohan käsittänyt ketjun tarkoituksen oikein?

[satama]

No ajattelin laittaa nimeksi alunperin täsmälleen tuon arkkitehtuurin uuden virtaukset, mutta pohdiskelin asian siten että ehkä ihmiset ei uskalla postata tänne muuta kuin hyvin tuoreita tyylejä. Tuoreus ei ole kuitenkaan se mihin haluaisin täällä yksinomaan keskittyttävän vaan yhtälailla myös arkkitehtuurin yleiseen laadukkuuteen ja rakennusjälkeen.


Esimerkkinä Stefan Forster Architekten joka hakee inspiraationsa 30-luvulta. Rakennuslaatu ja tyylisuunnan hallitseminen on ihailtavaa.

"Ostendstrasse"
kaupunki: Frankfurt, Saksa
vuosi: 2008



esim. Pikku-Robalta löytyy samaa tyylikautta edustava rakennus.

"Westgarten"
kaupunki: Frankfurt, Saksa
vuosi: 2005

[satama]

arkkitehtitoimisto: Make
kaupunki: Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
vuosi: 2009



arkkitehtitoimisto: Make
kaupunki: Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
vuosi: 2009


"ETH e-science Lab"
arkkitehtitoimisto: Baumschlager Eberle
kaupunki: Zürich, Sveitsi
vuosi: 2008


arkkitehtitoimisto: Baumschlager Eberle
kaupunki: Schwerin, Saksa
vuosi: 2005


arkkitehtitoimisto: Baumschlager Eberle
kaupunki: Schaan, Liechtenstein
vuosi: 2006

^ Muotoilu ei meikäläistä säväytä, mutta tuo "korkkipuumainen" tiilipinta on upea.

[satama]

höhne-architekten.de

2 Townhouses Friedrichswerder, Berlin (2009)


"Parkpalais" am Volkspark Friedrichshain, Berlin (2010)

[tae]

Budapestissä pistettiin pahamaineisen 8. kaupunginosan (Józsefváros) pahamaineisin osa, prostituutiosta ja mustalaisjengeistä kuuluisa ison kehätien ulkopuolinen osa kokonaan matalaksi. Tilalle rakennettiin nuorten unkarilaisten arkkitehtien voimin moderneja korttelialueita. Alue on noin kilometrin pituinen ja leveimmillään noin 600m.






Tässä vielä linkkinä kuva alueelta ennen remppaa:
http://www.panoramio.com/photo/21132331


On se kumma, että maassa, jonka keskipalkka on noin 800e/kk rakennetaan tyylikkäämmin kuin Suomessa. Tämä ei siis päde vain tähän projektiin.

[Kantti]

Ahhhhh.. onpa hieno! Tuollainen Café Noirin tontille

On se kumma, että maassa, jonka keskipalkka on noin 800e/kk rakennetaan tyylikkäämmin kuin Suomessa. Tämä ei siis päde vain tähän projektiin.

Sanopa muuta! Ehkä Budabestissä - toisin kuin Suomessa ja esimerkiksi Turussa - on lähtökohtana se, että kaupungin on oltava myös kaunis ja viihtyisä, myös uusien talojen?

[ÄmJii]

On se kumma, että maassa, jonka keskipalkka on noin 800e/kk rakennetaan tyylikkäämmin kuin Suomessa. Tämä ei siis päde vain tähän projektiin.

Samaa olen ihmetellyt suhteessa Viroon. Suomesta saa hakemalla hakea arkkitehtonisesti mielenkiintoisia projekteja. Kyllähän siitä joutuu maksamaan, mutta kun näissä huomattavasti köyhemmissä maissa on vara, niin miksi Suomessa ei? Tää yhtälö ei vaan toimi... Voi se vika tosin olla Itä-Euroopassakin, jos rakennetaan lainarahalla sellaista, mihin ei oikeasti ole vara (vrt. Kreikkalaiset Porscheineen). Kaikki rakentaminen ei ymmärrettävistä syistä voi olla erityisen omaperäistä tai uniikkia, mutta sinne väliin (etenkin näkyville paikoille) kaipaisi enemmän katseen vangitsijoita.

[Jape]

On se kumma, että maassa, jonka keskipalkka on noin 800e/kk rakennetaan tyylikkäämmin kuin Suomessa. Tämä ei siis päde vain tähän projektiin.

Samaa olen ihmetellyt suhteessa Viroon. Suomesta saa hakemalla hakea arkkitehtonisesti mielenkiintoisia projekteja. Kyllähän siitä joutuu maksamaan, mutta kun näissä huomattavasti köyhemmissä maissa on vara, niin miksi Suomessa ei?

Viron tapauksessa luulisin, että meidän katseet hakeutuu yksityisten (mikä on suomennos sanalle private estate developers?) tekeleisiin, joihin ei sitten ihan kuka vaan pääse asumaan. Kyllä sielläkin rumiluksia nousee. Tosin, kaiketi vapaammat markkinat siellä estävät, että rumiluksissakin ikkunoiden ja elementtien mallit ja värit sentään vaihtelevat. Siten harmaat laatikotkin ovat siellä entään edes vähän eri tavalla halvan näköisiä, eivätkä täysin samoja mustavalkoisia tai punatiilielementtisiä YIT-blokkeja, joita meillä nousee Hangosta Petsamoon.

Tässä esimerkki Tallinnasta, joka ei minusta ole yhtään sen hienompaa kuin meikäläisten tekeleet. Kyseessä on Raadikun kunnalliset asunnot paikassa, jonne ei Suomen porot helposti eksy (Lasnamäen "takana" kaupungin rajan tuntumassa):


Kuva: Tin_Can SSC:lä


Kuva: Tin_Can SSC:lä

Toisaalla Lasnamäellä, lähempänä Piritan tietä - kunnallisia asuntoja myös:

Kuva: Tin_Can SSC:lä

Nämä näin ääriesimerkkeinä. Ei niin, ettenkö olisi ymmärtänyt pointtia ja sinänsä samaa mieltä ainakin siinä, että Suomessa uudisrakentamisen laatu on keskimäärin karmeaa.

[satama]

Fokus Bank (2004) Oslo

Fokus Bank by Ayrcan, on Flickr

SEB (2010), Köpis

SEB Domicile by martin8th, on Flickr

[La_Resistance]

Tuliterä Astrup Fearnley Museet Tjuvholmenissa, Oslossa. Arkkitehtitoimisto Renzo Piano.

Ympärillä Tjuvholmenin modernia, erittäin laadukkaan oloista rakennuskantaa. Hyvännäköinen ja tiivis alue.

[Jukki]

Tilalle rakennettiin nuorten unkarilaisten arkkitehtien voimin moderneja korttelialueita.

Näin pitäisi tehdä jatkossa myös Suomessa, eiköhän suuret ikäluokat hyväveliarkkitehtuuritoimistoineen ole jo tarpeeksi saaneet viime vuosikymmeninä toteuttaa 60-lukuista unelmaansa tässä maassa. Toivon todellakin että myös nuorille annettaisiin mahdollisuuksia.

[hmikko]

Tukholman Blasieholmenille suunnitellaan uutta Nobel-keskusta, josta on ilmeisesti tarkoitus saada nimekkäiden arkkitehtien suunnittelema näkyrakennus. Tontti on rannalla keskellä kylää ja mm. Strandvägeniltä katsottuna vastarannalla, eli rakennus tule näkymään todella laajalti. Arkkitehtuurikilpailun kaksitoista ehdokasta julkaistiin eilen ja voittajasta luemma tiedotetaan huhtikuussa. Kuvia:

http://www.nobelcenter.se/press-informa ... d-entries/

Lehdistötiedote:

http://www.nobelcenter.se/press-information/

Hesarin juttu:

http://www.hs.fi/kulttuuri/Huippuarkkit ... 0850993219

Lehdistötiedotteessa on listattu tässä vaiheessa mukana olevat arkkitehtitoimistot, jotka käsittääkseni on kutsuttu mukaan. Suomalaisia ei ole joukossa.

Kim Herforth Nielsen, 3XN Architects, Denmark

Bjarke Ingels, BIG Bjarke Ingels Group A/S, Denmark

David Chipperfield, David Chipperfield Architects Gessellschaft von Architekten mbH, Germany

Johan Celsing, Johan Celsing Arkitektkontor AB, Sweden

Anne Lacaton and Jean-Philippe Vassal, Lacaton & Vassal Architectes, France

Lene Tranberg, Lundgaard & Tranberg Arkitekter A/S, Denmark

Marcel Meili and Markus Peter, Marcel Meili, Markus Peter Architekten AG, Switzerland

Rem Koolhaas and Reinier de Graaf, OMA, Netherlands

Kazuyo Sejima and Ryue Nishizawa, SANAA, Japan

Kjetil Thorsen, Snøhetta Oslo A/S, Norway

Gert Wingårdh, Wingårdh Arkitektkontor AB, Sweden

Itse luulen tunnistavani kuvien rakennuksista ainakin BIGin, Snöhettan, Chipperfieldin ja OMAn, jotka näyttävät pysyneen tyyleilleen uskollisina.

[hmikko]

Kilpailussa on valittu kolme ehdotusta viimeiseen vaiheeseen: Chipperfield ja ruotsalaiset Wingårdh ja Celsing. ArchDailyn juttu:

http://www.archdaily.com/449344/chipper ... dquarters/

Valitut kolme näyttäisivät olevan edellisen vaiheen joukon konventionaalisemmasta päästä. Liekö epätavallisempia viritelmiä pidetty toteuttamiskelvottomina? Chipperfield on viime vuosina tehnyt maailmalla joitakin perin kolkon oloisia umpinaisia laatikoita, mutta jos näistä kolmesta pitää näiden kuvien perusteella valita, niin hänen lootansa ei minusta ole huono.

[hmikko]

PES-Arkkitehdit on voittanut kansainvälisen kilpailun ison kulttuurikeskuksen suunnittelemisesta Kiinan Fuzhouhun. Toimiston sivuilla sanotaan näin:

The culture centre comprises an opera hall, a multi-purpose theatre, a concert hall, an art museum, a film centre and commercial premises (total 128.000m2) in connection with the metro system.

Hesarin juttu ja toimiston sivu projektista kuvineen. Sama toimisto suunnitteli taannoin oopperatalon Wuxiin.

Rendereitä kilpailuvoittajasta: