- 09.04.11 17:46
#37488
Kävin alkuviikosta päiväreissulla Raahessa. Paikkakunta on tunnettu Rautaruukin tehtaasta ja melkoisen hyvin säilyneestä vanhasta puukaupunginosasta. Kuvasin jälkimmäistä.
Tulomatkalla pysähdys Revonlahden vanhalle kirkolle. Se on 1770-luvulla rakennettu vanha puukirkko, jossa on sisällä oululaisen kirkkomaalarin Mikael Toppeliuksen viimeiseksi jäänyt maalaustyö.
Kellotapuliin osui Suomen sodan aikana (1808-1809) venäläisten ampuma tykinkuula, josta aiheutuneita vaurioita on edelleen nähtävissä rakennuksen sisäosissa.
Vanha saarnastuoli.
Mikael Toppeliuksen viimeiseksi jäänyt maalaustyö valmistui pari kuukautta ennen iäkkään maalarin kuolemaa. Maalaukset ovat hänen tuotantonsa synkkävärisimpiä.
Seuraava pysähdys parikymmentä kilometriä ennen Oulua Liminkaan. Vaikka sitä on nykyisin vaikea kuvitella, niin kysymyksessä on seudun vanha emäpitäjä, jonka alueeseen kuului aikanaan lähes kolmannes Suomesta. Täällä olisi kuvattavaa vähän enemmänkin, mutta ajanpuutteen takia oli nyt tyytyminen pelkkään kirkon kuvaukseen. Uusklassistinen kirkko on 1820-luvulta.
Kellotorni 1700-luvulta.
Paikalla aiemmin sijainneen kirkon vanha saarnatuoli.
Myös tämä maalaus on vanhemman kirkon peruja. Helvettikuvauksia ei tehty enää 1800-luvulla vaan pyrittiin korostamaan anteeksiantamusta ja raamatullisia hyveitä.
Maassamme on huomattavan paljon puisia kirkkorakennuksia jotka ovat varsin harvinaisia muualla Euroopassa. Varsinkin 1700-luvun kirkot ovat vieläpä kotimaista työtä alusta loppuun. Vasta vuonna 1810 annettiin määräys että kirkkojen suunnittelu tuli tilata intendentin konttorilta, jolloin kirkkojen suunnittelu siirtyi varsinaisten arkkitehtien tehtäväksi. Tätä ennen kirkoista vastasivat maamme taitavat kansanrakentajat, joiden ammattitaitoa arvostettiin Tukholmassa asti.
Kaikki ennen vuotta 1917 maahamme rakennetut uskonnolliset rakennukset on nykyisin suojeltu.
Tulomatkalla pysähdys Revonlahden vanhalle kirkolle. Se on 1770-luvulla rakennettu vanha puukirkko, jossa on sisällä oululaisen kirkkomaalarin Mikael Toppeliuksen viimeiseksi jäänyt maalaustyö.
Kellotapuliin osui Suomen sodan aikana (1808-1809) venäläisten ampuma tykinkuula, josta aiheutuneita vaurioita on edelleen nähtävissä rakennuksen sisäosissa.
Vanha saarnastuoli.
Mikael Toppeliuksen viimeiseksi jäänyt maalaustyö valmistui pari kuukautta ennen iäkkään maalarin kuolemaa. Maalaukset ovat hänen tuotantonsa synkkävärisimpiä.
Seuraava pysähdys parikymmentä kilometriä ennen Oulua Liminkaan. Vaikka sitä on nykyisin vaikea kuvitella, niin kysymyksessä on seudun vanha emäpitäjä, jonka alueeseen kuului aikanaan lähes kolmannes Suomesta. Täällä olisi kuvattavaa vähän enemmänkin, mutta ajanpuutteen takia oli nyt tyytyminen pelkkään kirkon kuvaukseen. Uusklassistinen kirkko on 1820-luvulta.
Kellotorni 1700-luvulta.
Paikalla aiemmin sijainneen kirkon vanha saarnatuoli.
Myös tämä maalaus on vanhemman kirkon peruja. Helvettikuvauksia ei tehty enää 1800-luvulla vaan pyrittiin korostamaan anteeksiantamusta ja raamatullisia hyveitä.
Maassamme on huomattavan paljon puisia kirkkorakennuksia jotka ovat varsin harvinaisia muualla Euroopassa. Varsinkin 1700-luvun kirkot ovat vieläpä kotimaista työtä alusta loppuun. Vasta vuonna 1810 annettiin määräys että kirkkojen suunnittelu tuli tilata intendentin konttorilta, jolloin kirkkojen suunnittelu siirtyi varsinaisten arkkitehtien tehtäväksi. Tätä ennen kirkoista vastasivat maamme taitavat kansanrakentajat, joiden ammattitaitoa arvostettiin Tukholmassa asti.
Kaikki ennen vuotta 1917 maahamme rakennetut uskonnolliset rakennukset on nykyisin suojeltu.
Päihteet aiheuttavat vuosittain noin 4,2 miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle.
Alkoholin käytön aiheuttamia sikiövaurioita voidaan ehkäistä – kulutusta mittaava verikoe pitäisi ottaa osaksi äitiysneuvoloiden seulontatutkimuksia (THL)
Alkoholin käytön aiheuttamia sikiövaurioita voidaan ehkäistä – kulutusta mittaava verikoe pitäisi ottaa osaksi äitiysneuvoloiden seulontatutkimuksia (THL)