Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä MindW
#104938
veka kirjoitti: 19.10.22 09:56 Jos oikein ymmärsin, niin samalla poikkeamispäätöksellä T6-tornin korkeus kasvoi kahdella kerroksella: ennen 23, nyt 25 kerrosta. Nämä ovat loppupeleissä arvokkaita kerroksia asuntomarkkinoilla.
Ymmärsin, että rakennuksen korkeus ei kasva vaan ylimmät kerrokset varataan (tekniikan sijaan) asunnoille kuten aikaisempienkin tornien tapauksessa.
Hakija perustelee suurimman sallitun kerrosluvun ylitystä sillä, että koska tornin hissiratkaisu on muuttunut eikä nykyinen hissitekniikka enää edellytä samanlaista ylätilaa ja ylähissikoneen mitoitusta kuin aikaisemmin, hakemuksen perusteluna ovat ennen kaikkea kaupunkikuvalliset syyt. Kuten aikaisemmassa myöntöpäätöksessä todetaan, tornien poikkeuksellisen laaja näkyvyys kaupunkikuvassa edellyttää tornien huippujen erittäin harkittua suunnittelua. Torni T6 sijoittuu toteutuessaan kontekstiin, jossa on ennestään valmiina 4–5 tornia ja lopputilanteessa kaikki kahdeksan. Kaupunkikuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden rakentuminen on alusta pitäen ollut Kalasataman torniryhmän asemakaavallinen ja arkkitehtoninen tavoite. Kuten tornia T6 koskevassa aikaisemmassa poikkeamispäätöksessä todetaan, ”esitetyn ratkaisun voidaan katsoa olevan kaupunkikuvallisesti korkeatasoisempi ja asemakaavan tavoitteiden mukainen.” Tornin yläosan kolme sisäänvedettyä kerrosta ovat kaupunkikuvan kannalta välttämättömät antaessaan rakennuskokonaisuudelle yhtenäisen tunnistettavan ominaisluonteen.
Tornissa T6 asemakaava sallii 23 kerrosta. Sen lisäksi asemakaava sallii kaksi yhteistilakerrosta; toinen alhaalla jalustaosan kattopihatasolla ja toinen tornin huipulla terassitasolla. Tämän lisäksi ylemmän yhteistilakerroksen yläpuolella suunnitelmissa on kaksi ullakkoasuntokerrosta. Kalasataman asuintorneihin on sallittu kahden ullakkokerroksen [huom, ei varsinaisia kerroksia] rakentaminen alkujaan korkean rakentamisen edellyttämien hissikuilujen ylätilan ja ylähissikonehuoneen mitoitustarpeiden vuoksi. Ratkaisu on vaikuttanut asuintornien huippujen suunnitteluun myös hissitekniikan muututtua. Vastaava ratkaisu on hyväksytty muissakin Kalasataman asuintorneissa. Tornien poikkeuksellisen laaja näkyvyys kaupunkikuvassa edellyttää tornien huippujen erittäin harkittua suunnittelua, ja
esitetyn ratkaisun voidaan katsoa olevan kaupunkikuvallisesti korkeatasoisempi ja asemakaavan tavoitteiden mukainen. Asemakaavassa on määräys ”tason +30 yläpuolella teknisiä tiloja ei saa sijoittaa ylimmän kerroksen yläpuolelle”, jolloin hissikuilujen ylätilan ja hissikonehuoneen viereen toteutettavat asunnot ovat asemakaavan tavoitteiden mukaisia.
veka, huopa tykkää tästä
Avatar
tekijänä MindW
#105029
T6:n rakennuslupahakemus Ympäristö- ja lupajaoksessa. Facta-asiakirja, Pääpiirustuskooste.

Tähän tulee pieni uloke edellisestä tornista poiketen. Julkisivuratkaisu on muuten sama.
Julkisivujen verhousmateriaali on suulakepuristettu alumiinilevy, jonka profiilin synnyttämällä varjovaikutelmalla luodaan julkisivuun vaakaraidoitus. Julkisivun peruspinta on väriltään lähes valkoinen. Julkisivuverhousratkaisu on periaatteiltaan sama kuin asuintornissa T7. Ikkunat ja niiden välissä olevat säleikköpeitteiset umpiosat muodostavat vaakasuuntaisia nauhamaisia kenttiä. Osa säleiköistä on valkoisia, osa harmaita. Ikkunakarmit ovat harmaita, lasit väritöntä kirkasta lasia.
marski, apollonkatu, Janne_H ja 1 muuta tykkää tästä
Avatar
tekijänä MindW
#105030
Kuva

Kuva

Ei ole ihan osunut pilarit parhaisiin paikkoihin kaikissa asunnossa...
Janne_H, wab, veka ja 5 muuta tykkää tästä
Avatar
tekijänä veka
#105031
T6-torni on ymmärtääkseni SRV:n omaan myyntiin tulevaa vapaarahoitteista tuotantoa. Korjatkaa, jos olen väärässä. Siihen nähden T6:n asuntojen keskipinta-ala 46,5m2 on ihmeen pieni. Ajan trendi sodan, inflaation ja lainarahan hinnan takia on kuitenkin jo myllertänyt asuntomarkkinat uuteen asentoon: nyt menevät kaupaksi isot asunnot, kun taas pienet (sijoittajille ym.) eivät niinkään. SRV taitaa kuitenkin yhä luottaa siihen, että tässä tornissa kaikki asunnot myydään ja pienistä saadaan paras tuotto. Noin pieni keskikoko kuitenkin tarkoittaa, että tästä on tulossa läpikulkutalo.

Normikerroksessa on 14 asuntoa. Kantavien pilareiden sijaintia voi totisesti hämmästellä. Esim. eteläisessä porraskäytävässä pilareita on asunnon ja rappukäytävän väliseinässä. Hassuin paikka on ehkä pohjoisseinällä asunnon 155 (46,5m2) koukeroisessa eteisessä, jossa on kaksi pyörätuolin mitoittamaa ympyrää, mutta jos pyörätuolilla meinaa tulla tähän asuntoon, mutkan kohdalla on pilari. Kun syvärunkoiseen taloon tehdään pieniä asuntoja, kämpistä tulee kummallisen muotoisia, pilarit vielä siihen päälle.

Ainakin itselleni syntyy sellaisen vaikutelma, että asunnot ja kerrospohjat on suunniteltu siihen aikaan, kun kantavat rakenteet olivat toisenlaiset. Sitten päädyttiin pilareihin, jotka osuivat mihin osuivat. En osaa sanoa, voiko kerrospohjia vielä muutella myöhemmin, mutta tarvetta kyllä olisi. Suoraan sanottuna, nykyisenlaisena T6 näyttäytyy huonon suunnittelun malliesimerkkinä.

Alemmassa kuvassa on vielä yksi hauska esimerkki. Kerroksessa 25 on pilari osunut talosaunan kiukaan viereen.

Kuva

Kuva
Klazu tykkää tästä
Avatar
tekijänä MindW
#105034
veka kirjoitti:Suoraan sanottuna, nykyisenlaisena T6 näyttäytyy huonon suunnittelun malliesimerkkinä.
Samaa mieltä.

Toisin kuin edellisessä tornissa, tässä ei ole kuormansiirtolaattaa. Täten pilarilinjat on siinä kohtaa missä alunperin on ajateltu olevan kantavat seinät. Uudet (alkuperäistä pienemmät?) asuntopohjat eivät ole taipuneet hyvin tälle vanhalle pilari / kantava seinä -mitoitukselle. Muutenkin käytävä- ja porrashuonemitoitus on paljon tehokkaampi kuin Loistossa ja Majakassa, joista saa tuntumaa minkälainen rakennejärjestelmä näihin alunperin suunniteltiin.

Joku selitys tälle katastrofille voisi olla, että kuormansiirtolaatta ja paremmin sijoitellut pilarit olisi tiputettu suunnitelmasta excel-laskijan toimesta, mutta asuntoja ei olisi suunniteltu uudestaan. Pidän epätodennäköisenä tosin.
Avatar
tekijänä Raksa
#105042
MindW kirjoitti: 08.11.22 13:09 Kuva

Kuva

Ei ole ihan osunut pilarit parhaisiin paikkoihin kaikissa asunnossa...
Toi makuuhuone missä on tolppa keskellä ikkunaa :lol:

Varmaan laskettu että kannattavampaa mennä muiden asuntojen kohdalla nykyiselle pohjalla ja ottaa tästä asunnosta pienempi voitto. Mutta... epäilen kyllä että löytyy 20+ ostajaa tolle kyseiselle asunnolle, jos siis on kaikissa kerroksissa sama asunto :smt024
#105191
SRV:n tornirakentamisen yksikönjohtaja Kai Remmlerin mukaan pilarit ovat kyseisessä kohteessa normaalista rakentamisesta poikkeava elementti, joka tuo "parhaimmillaan mielenkiintoisen lisän kohteen identiteetille".

Remmler perustelee valittua tapaa muunneltavuudella.
– Pilarilaatasto kantavana rakenteena mahdollistaa muuntojoustavuuden rakennuksen elinkaaren aikana. Kun asuntojen väliset seinät eivät ole kantavia vaan kevytrakenteisia, kerrosten pohjaratkaisut ovat muutettavissa tulevaisuuden tarpeiden mukaan. Samalla rakennuksessa käytettyä betonimäärää ja sitä kautta hiilijalanjälkeä on pystytty merkittävästi pienentämään.


https://www.helsinginuutiset.fi/paikall ... nUWuu5cyLE

Tästä taitaa unohtua se, että mikään ei pakottanut linjaamaan pilareita samaan kohtaan kauppakeskuksen pilarien kanssa tai suunnittelemaan asuntopohjia ja julkisivuja ottamatta huomioon pilareiden kohtia. No onhan tuossa pääosa asunnoista ihan järkevästi. Keskeinen syy tähän ratkaisuun on kuitenkin taloudelliset, jos tuosta valitusta ratkaisusta ei syntyisi taloudellista hyötyä, niin ei sitä olisi valittu "muuntojoustavuuden" tai "identiteetin" vuoksi. Ei sillä, hyvä että betonin määrää on saatu vähennettyä, mutta että pelätään sanoa jonkun tuovan säästöä, päällystäen muutos trendisanoilla, on vähän liikaa ajan kuvaa.
#105192
MindW kirjoitti: 18.10.22 12:52 Tornin T6 (Kartta) maankäyttöjohtajan poikkeuslupa 11.10.2022:
Rakennuksen muoto on muuttunut asemakaavasta.
Hakija perustelee rakennusalan ja korttelin rajan ylitystä sillä, että kauppakeskuksen ulkoseinän linjat jatkuvat suoraan ylös tornin seinänä. Hakija mainitsee rakennetekniset syyt; ulkoseinärakenteet ovat paksuuntuneet, ja kaavan sallimat tai edellyttämät ulokkeet ovat pienentyneet. Näiden yhteenlaskettuna seurauksena tornin T6 jalanjälki on pienentynyt 51,5 m². Tornin hahmo on näin ollen hoikentunut.
2850 kem2 tarkoittaa tuolla seudulla huoneistoalana uutta myytävää joku 2500m2, eli se *8000€ = 20 000 000 euroa lisää liikevaihtoa.

Hakijan perustelut näissä ovat aina kiinnostavia, miten saadaan muutos vähäiseksi. Esimerkkejä päätöksen perustelukohdasta:

Suurin sallittu kerrosluku:
"- - hissitekniikka ei edellytä samanlaista ylätilaa"
"- - perustana ennen kaikkea kaupunkikuvalliset syyt"
"- - aikaisemmissa myöntöpäätöksissä todetusti, tornien poikkeuksellisen laaja näkyvyys edellyttää huippujen erittäin harkittua suunnittelua"
"- - kaupunkikuvallisesti yhtenäisen kokonaisuuden rakentaminen on ollut - - tavoite"
"- - esitetty ratkaisu kaupunkikuvallisesti korkeatasoisempi ja asemaavan tavoitteiden mukainen"
"- - tornin yläosan kolme sisäänvedettyä kerrosta kaupunkikuvan kannalta välttämättömiä"
"- - sisäänvedetyt kerrokset antava yhtenäisen tunnistettava ominaisluonteen".
"- - maanpäällisen kerrosalan ylitykset prosentuaalisesti vähäisiä"
"- - asemakaavassa rakennusoikeus korttelikohtainen - - ylitys koko kalasataman keskuksen osalta tarkastellen 2,53 % - - ja korttelin 10621 9,3 %".

Minulle jää auki, että jos kaupunkikuva on niin tärkeää, niin miksi sitä kaupunkikuvaa ei voi toteuttaa, ilman, että pitää ylittää rakennusoikeus 2850 neliöllä? Kaupungin virkamies ei kauheasti varaa palstatilaa sille, että huiput voisi suunnitella ihan samoin, vaikka torni olisi 2.krs lyhempi.

Mielestäni tässä on kyllä niin huippuunsa viritettyä semantiikkaa, jolla kierretään se, ettei rakennusluvan vähäistä poikkeamaa saa perustella taloudellisilla syillä, että oikein hirvittää. Kunpa tavan okt-rakentajakin saisi samanlaiset ylitykset.

Haen takaa vain sitä, että kun kaupunki luovuttaa rakennusoikeuden 8 tornille + kauppakeskukselle, hakijoita ollen vain 1, ei voi olla niin, että lopulta säännöt muuttuvat mitä saa rakentaa. Joku toimija olisi saattanut muuttuneilla säännöillä jättää tarjouksen. Nythän isoja muutoksia: lasia ei enää tarvita, kem ylittyy lähes 3000m2, tornin muodon taitos jäänyt pois, viherhuoneista luovutaan alimmassa kerroksessa, tornit 2.krs korkeampia, muuta?
veka, Katarina tykkää tästä
  • 1
  • 97
  • 98
  • 99
  • 100
  • 101
  • 102