Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Avatar
tekijänä veka
#102251
^Hankkeen ytimen voinee tiivistää näihin lauseisiin:
”Absoluuttista rehellisyyttä, sitähän me tarvitsemme myös ilmastonmuutoksen edessä. Nykyisen tapamme purkaa ja rakentaa uutta pitää muuttua ratkaisevalla tavalla. Puretaan vain se, mikä on välttämätöntä, ja rakennetaan uutta mahdollisimman vähähiilisesti”, arkkitehti Tiina Päivilä-Kari sanoo.
Vanhasta tönöstä siis säilyy betonirunko, hyvä niin. "Puretaan vain se, mikä on välttämätöntä" on todella viisas (ja harvinainen) lause. Uudet kerrokset ja ulkopinnat tehdään puusta, jos mahdollista. Kustannusten takia pyritään monistettavuuteen ja rakentamisen yksinkertaistamiseen. Kaikenlainen yksilöllisyys ja muu kikkailu on karsittu tiehensä, mikä valitettavasti näkyy uudisrakennuksen ulkoasussa. Nämä ovat tieten tehtyjä ratkaisuja.

Jostain syystä suhtaudun hieman epäluuloisesti kaikkeen tekemiseen, jota kuorrutetaan aikamme mahtisanoilla 'hiilineutraali' tai 'vähähiilisyys' ja 'ilmastonmuutoksen torjunta'. Ne eivät välttämättä tarkoita samaa asiaa tai kannusta samanlaisiin ratkaisuihin kuin kestävä kehitys. Puusta rakentaminen on epäilemättä vähähiilinen ratkaisu, mutta kuinka pitkään arvellaan tai on laskettu puutalojen kestävän? Mikä on puurakentamisen hiilijalanjälki sadassa vuodessa? Varsinkin jos halpuuttaminen on näin totaalista? Se voi myös pitkän päälle olla plussalla verrattuna muihin materiaaleihin ja ratkaisuihin, mutta en muista nähneeni laskelmia tai arvioita tästä. Peräänkuulutan itsekin "absoluuttista rehellisyyttä ilmastomuutoksen edessä".
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#102252
Ei ole mitään syytä, miksi nykyaikainen massiivipuurakenne ei kestäisi siinä missä 1800-luvun massiivipuurakenteet, joita on mm. Pohjanmaa täynnä. Liimapuukin on tutkittua ja koeteltua yli sata vuotta vanhaa teknologiaa, esimerkiksi Malmön rautatieaseman liimapuukaaret ovat vuodelta 1923.

Kuva
veka, Arska, hmikko ja 1 muuta tykkää tästä
Avatar
tekijänä veka
#102253
Onpa viehättävä rakennus ja selvästi hyvin pidetty. Miten kummassa ruotsalaiset tämän tekevät? Missään ei näy edes kaikkialla asemia riivaavaa nuhjuisuutta.

Ei puun kestävyyttä edes rungoissa sovi epäillä. Onhan jopa Helsingin keskustassakin vanhoja puutaloja. Kestävyytensä ovat osoittaneet myös kivi- ja tiilirakenteet. Mistähän mahtavat löytyä vanhimmat betonielementtirunkoiset talot?

En kuitenkaan tätä tarkoittanut. Kysymykset pitäisi esittää toisin. Onko puurakentamisessa sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat omiaan luomaan ja käyttämään pitkäikäisiä ratkaisuja ja pitämään talosta hyvää huolta? Kuinka helppoa on rakennuksen talotekniikan, ikkunoiden, parvekkeiden, katon ja hissien ym. uusiminen 50 vuoden välein?

Malmin taloissa pelkään huomion kiinnittyneen lähinnä hintaan arkkitehtien hienoista visioista huolimatta. Nyt etsitään pakonomaisesti sellaista hintalappua, jolla pärjättäisiin elementtirakentamiselle. Johtaako tappiin saakka halpuuttaminen sellaisiin ratkaisuihin, jotka tekevät taloista lyhytikäisiä?

Malmön asemassa loistaa ominaisuus, jonka puurakentaminen voisi valjastaa valtikseen: kauneus. Jos taloista tehdään kauniita vaikka vähän hinnan kustannuksella, asukkaat haluavat pitää taloistaan hyvää huolta ja nousevat joukolla vastustamaan, jos nopeita voittoja havittelevat tahot pyrkivät tuhoamaan heidän kotinsa.

Aamun Hesarin välissä tuli Ideat-mainosliite, jossa yhden kirjoituksen aihe on: Tiedätkö sinä kotisi hiilijalanjäljen? Siinä hiilijalanjälki määritellään näin:
Hiilijalanjälki kuvaa, kuinka paljon päästöjä rakennus tuottaa koko elinkaarensa aikana. Laskelma huomioi niin rakennusmateriaalit, rakentamisen, rakennuksen käytön kuin purkamisen.
Luettelosta puuttuu rakennuksen pitkäikäisyys. Mikä on uuden rakennuksen aiheuttama hiilijalanjälki verrattuna vanhan korjaamiseen? Se voisi sisältyä päästöihin elinkaaren aikana, mutta ei taida sisältyä.
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#102257
Puurakennuksen talotekniikan peruskorjaaminen ei poikkea mitenkään betonirunkoisen rakennuksen peruskorjaamisesta. Ainoastaan välipohjassa olevan aukon täyttäminen voi olla betonirunkoon valamalla helpompaa/huomaamattomampaa, mutta toisaalta uusien läpivientien tekeminen puuhun on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin betoniin. Asuintaloissa talotekniikkaa nyt ei edes juuri ole putkia lukuun ottamatta.

Julkisessa rakentamisessa jossa tekniikkaa on enemmän massiivipuuväli- ja yläpohjat ovat osoittautuneet talotekniikan osalta paljon ontelolaattoja paremmiksi jo uudisrakennusvaiheessa, asentaja kun voi vaan ruuvata kannattimet puuhun kiinni akkukoneella sen sijaan että jokainen kiinnike pitäisi erikseen porata ja propata betoniin. Ja suunnitelmakuvista unohtuneiden läpivientien tekemiseen ei tarvita kallista timanttiporaajaa, vaan läpi pääsee ihan tavanomaisilla työkaluilla.

Halvimman vaihtoehdon etsiminen voi nykyisessä markkinatilanteessa toki johtaa siihen, että massiivipuurakenteen sijaan käytetään rankarakenteita. Niissä jää lähes kaikki massiivipuun hyvät ominaisuudet saavuttamatta, ja ulkovaipan kalvokerrokset eivät varsinaisesti herätä luottamusta pitkäikäisyyden ja helppohuoltoisuuden suhteen. Toisaalta rankarunkoisessa talossa ei ihan hirveästi ole hukkaan menevää rakennusainettakaan, vaikka talo ei sataa vuotta kestäisikään. Mutta hyvin rakennettuna ja ylläpidettynä ei ole mitään syytä miksi ei kestäisi.
Avatar
tekijänä Pyöröovi
#102258
veka kirjoitti: 04.05.21 10:24 Onpa viehättävä rakennus ja selvästi hyvin pidetty. Miten kummassa ruotsalaiset tämän tekevät? Missään ei näy edes kaikkialla asemia riivaavaa nuhjuisuutta.
Pitää huomata, että asema uudistui aikalailla täydellisesti City Tunnelin rakentamisen myötä kymmenen vuotta sitten. Arkkinikkarin kuvassa oleva osuus on jäänyt palvelemaan paikallisia yhteyksiä, kun taas Kööpenhaminasta saapuvat matkustajat nousevat hyvin moderniin osaan rakennusta. Nuhjuisuutta ei ole yhtä paljon kuin Rautatieasemalla, mutta toisaalta asema on oman kokemukseni perusteella turhan kliininen ja täynnä ketjuja, kuten Espresso Houseja. Asuessani Skånessa muutama vuosi takaperin pyrin kulkemaan suht vauhdikkaasti pois asemalta.
veka tykkää tästä
tekijänä hmikko
#103261
Mellunmäen aseman vieressä iso tiivistyshanke on ilmeisesti lähdössä käyntiin. Havainnekuvissa näkyvät julkisivut aiheuttivat itselleni lievää hätäännystä. Aika möhkäleitä ovat, jotain keventävää muotoa nuo kaipaisivat. Ilmeisesti semmoista ei ole budjetissa. Jos mie päättäisin, niin olisin ehkä pitänyt umpikorttelien osalta räystäskorkeuden 7-kerroksisten naapurien tasalla ja laittanut loput massasta lisätorneihin, jos tuo kerrosneliömäärä on pakko saada.

HS: Itä-Helsingissä aiotaan purkaa seitsemän kerrostaloa – Asunnonomistajat sopimukseen myyntihinnoista

Ennen (Google Earth)

Jälkeen:
Kuva

Kuva
huopa tykkää tästä
tekijänä Xerdoz
#103262
En kyllä yhtään umpikorttelia näe kuvassa.
Tuommoista elementtimuuria keskelle erämaata. Ehkä tuo nykytilanteeseen kuitenkin on parannus.
Avatar
tekijänä Urbaani
#103265
Keskelle erämaata? Ihan vieressähän on metroasema ja oli Mellunmäen-Länsimäen tienoosta mitä mieltä hyvänsä, ihan semitiivis lähiö on kyseessä.
Pitkään vireillä ollut hanke tulossa kohta maaliin ja jos jotain, niin toiminee onnistuneena esimerkkinä purkavasta täydennysrakentamisesta. -Hyvin väljästi rakennettuja 60-70 luvun kerrostalokortteleita kun riittää PK-seudun raskasraideasemien lähellä "paljon".
Raksa, apollonkatu tykkää tästä
Avatar
tekijänä hylje
#103266
Asiallista ja kunnollista. Rakennusoikeus nousee suunnitelman mukaan kuusinkertaiseksi (tehot nousee 0,5->3) ja vanhat asukkaat saavat reilun korvauksen, jopa 1,5x sikäläisen asuntokannan myyntihinnoista eikä putkiremppaa tarvitse tehdä.

Pitääpähän vähän hehkuttaa omassa taloyhtiössä että kyllä varmaan onnistuisi täälläkin. Kolmosen tehoilla puhuttaisiin kymmenkertaisesta rakennusoikeudesta.
Avatar
tekijänä Raksa
#103525
Scandic Grand Central valittiin vuoden 2021 Betonijulkisivu -arkkitehtuuripalkinnon voittajaksi

Kuva
Kuva
Kuva
"Onnistuneimmillaan uusi rakentaminen on vanhassa arvoympäristössä usein silloin, kun ajalliset kerrostumat ovat sopusoinnussa keskenään, kuitenkin toisistaan selvästi erottuen. Scandic-hotellin laajennusosa onnistuu tässä esimerkillisesti: se sopeutuu hienosti arvokkaaseen arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelemaan Helsingin päärautatieasemaan. Uudisrakennus liittyy vanhaan rakennukseen saumattomasti, mutta on eleettömällä detaljoinnillaan rehellisesti tämän päivän arkkitehtuuria."

https://www.rakennuslehti.fi/2021/11/vu ... valittiin/
https://www.archdaily.com/963822/scandi ... futudesign

Aika rohkea ratkaisu käyttää betonia, mutta lopputulos näyttää kyllä hyvälle. Moderni, mutta sopii silti hyvin yhteen vanhojen talojen kanssa esittämättä olevansa vanhempi kuin onkaan.
veka, hmikko, TurkuCubed ja 1 muuta tykkää tästä
tekijänä hmikko
#106383
HS: Kirkon ympärille halutaan rakentaa uusia kerrostaloja Helsingin Roihuvuoressa

Kuva

Jutun mukaan kirkon vieressä olevat seurakunnan tilat ovat niin huonossa kunnossa, että seurakunta ei halua niitä korjata, vaan rakentaa uutta tilalle. Tämä näkymä kirkolle (StreetView) peittyisi ja nykyisen kokonaisuuden matala osa purettaisiin. Kirkon on suunnitellut Lauri Silvennoinen ja se on valmistunut 1970.

Tämän sortin ongelmatiikkaa lähiöiden tiivistämisessä riittää, eli mitä tehdä väljästi sijoitetuille monumentaalirakennuksille, joiden ympärillä oleva vapaa tila on osa alkuperäistä arkkitehtuuria. Suunnitelmassa kirkko käytännössä peittyy näkyvistä muista suunnista kuin Roihuvuorentieltä / pääsisääkäynnin suunnasta.
veka tykkää tästä
tekijänä JamoL
#106410
Minusta suunnitelma vaikuttaa oikein hyvältä! Uudet talot rajaavat kirkon edustan aukiota hienosti. Voisi kuvitella että se toimii häissä, rippijuhlissa jne. vielä entistäkin paremmin. Kirkon kytkeytymisestä ympäristöön tällä tavalla tulee vahvasti etelä-eurooppalainen viba.

Kirkon takapuolen joutomaan/parkkipaikan tilalle suunniteltu rakentaminen (Prinssintien suuntaan) on myös hyvä ratkaisu, mutta aika pienipiirteistä. En osaa sanoa johtuuko tämä näkymistä, naapureista vai ihan tilaajan tarpeista? Minusta tuohon sopisi hyvin ainakin kerros lisää, ja rakennus saisi jatkua 10-15 metriä pidemmälle.

Lisäys: yleisestä ongelmatiikasta samaa mieltä.
Avatar
tekijänä Pyöröovi
#106417
JamoL kirjoitti:Minusta suunnitelma vaikuttaa oikein hyvältä! Uudet talot rajaavat kirkon edustan aukiota hienosti. Voisi kuvitella että se toimii häissä, rippijuhlissa jne. vielä entistäkin paremmin. Kirkon kytkeytymisestä ympäristöön tällä tavalla tulee vahvasti etelä-eurooppalainen viba..
Samaa mieltä. Suomessa, kuten usein myös Ruotsissakin, pelätään turhan paljon olemassaolevien julkisten rakennusten kytkemistä muuhun kaupunkirakenteeseen. Tässä tapauksessa ylläpitokustannukset voidaan sujuvasti jakaa kirkon ja taloyhtiöiden kesken, jolloin kaikki pääsevät nauttimaan miellyttävästä ympäristöstä. Itse ainakin asuisin mielelläni kirkon naapurissa tietäen, ettei minkäänlaista vandalismia suvaita kotini lähellä. Käsittääkseni myöskään seurakunnat eivät enää nykyään halua esiintyä mitenkään muun arjen yläpuolella toimivana tahona.

Toki tällainen trendi voi muuttua ongelmalliseksi, jos julkiset rakennukset tungetaan massiivisten kortteleiden varjoihin. Ylläolevassa tapauksessa tästä ollaan kuitenkin edelleen kaukana.
JamoL tykkää tästä
Avatar
tekijänä veka
#106419
Totta tuokin. Mutta onhan kyseessä todella hankala asia, johon en ainakaan itse ole kyennyt muodostamaan edes varman tuntuista mielipidettä. Kirkot on Suomessa ja muuallakin rakennettu keskelle kylää ja mäelle, jotta ne näkyisivät kauas ja toimisivat henkisinä ankkureina asukkaille ja tarvittaessa jopa viimekäden pakopaikkoina, kun ei muutakaan toivoa enää ole. Kirkkoon hyökkääminen tai kirkon tuhoaminen on suurimpia rikoksia ihmisyyttä vastaan. Muistiini on jäänyt sellainenkin jälki, että toisen maailmansodan loppuvaiheiden kammottavissa kaupunkipommituksissa liittoutuneiden pommikoneille annettiin ohjeet jättää pystyyn tärkeimmät kirkot, esimerkkinä Kölner Dom eli Kölnin valtavan kookas ja tavattoman upea tuomiokirkko.

Rauhan ajan arjessa muistikuvat kuluvat ja ajat ja asenteet muuttuvat monin tavoin muutenkin. Kirkonmäet peittyvät ensin kookkaiden puiden ja sitten uudisrakennusten taakse. Jostain syytä olen harmitellut Kirkkonummen kirkon piiloutumista kaikenlaisen sälän taakse elinaikanani. Kölner Dom on niin massiivinen rakennus, että se vaatisi reilusti avointa tilaa ympärilleen voidakseen hengittää. Saksalaiset ovat sössineet tämän, vaikka liittoutuneet säästivät rakennuksen heille. Kaikenlaisia esimerkkejä ja tarinoita on varmaan vaikka kuinka.

Muista itselleni tärkeistä kirkoista Espoon tuomiokirkko on jollain kumman tavalla hukattu hieman syrjään, vaikka sijaitsee yhä keskellä kaupunkia. Lauttasaaren kirkko puolestaan on edelleen väljästi ja komeasti näkyvissä ja paalupaikalla Tallbergin Puistotien jatkeena kauempaa katsottaessa. Roihuvuoren kirkon tapauksessa en osaa muuta sanoa kuin toiveen, että paikalliset asukkaat voisivat päättää asiasta.
Avatar
tekijänä hylje
#106420
Avoin tila on itsessään huonoa kaupunkiympäristöä. Jalankulkevan kaupunkilaisen kiusaamista se on laittaa kulkemisen kohteet loputtomien tuulisten ja ankeiden avoimien tilojen päähän. Ei se ole sössimistä laittaa kaupungissa asiat vierekkäin, vaan ainoa ja oikea tapa toimia.

Ainoa kohta missä avoin tila toimii on jos se tila itsessään on kohde, joka oikeasti ja tosiasiallisesti kutsuu viihtymään. Useimmat aukiot eivät tätä kriteeriä täytä, niitä voisi paremmin kutsua vain autioiksi.
Katarina tykkää tästä
  • 1
  • 14
  • 15
  • 16
  • 17
  • 18