Sori kun vastaus kesti, olin viikonloppumatkalla Madridissa... Sain siellä kuitenkin virikkeitä myös tähän keskusteluun eli aika ei mennyt hukkaan
JR kirjoitti:
pyry kirjoitti:
Kerroskorkeus alueella on suhteellisen yhtenäinen ja rakennuskanta on ajallisesti pääosin 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä.
Liittyikö mainitsemasi "eheys" siis enemmän rakennusten korkeuksiin kuin rakennusmateriaaleihin ja arkkitehtuuriin?
Ei oikeastaan. Kun tälläkin forumilla puhutaan historiallisesta tai vanhasta arkkitehtuurista, tarkoitetaan karkeasti ottaen sotia edeltänyttä arkkitehtuuria. Kertaustyylit, jugend, klassismi ja iso osa funkkiksesta sopivat useimpien mielestä varsin hyvin yhteen pinnoista (punatiili tai rapattu) riippumatta. Sen sijaan kun näiden viereen on rakennettu jotain, jossa julkisivu on betonielementistä tai kuparilevyistä, useimmat kokevat että uudempi rakennus hyppää esiin, etenkin jos sen suhde ympäristöönsä jäsentyy eri tavalla kuin muissa ympäristön rakennuksissa (esim. pistetalo). Joskus tällainen vaihtelu voi piristää kaupunkikuvaa, joskus ei. Merikorttelin ympäristössä tällaista vaihtelua on suomalaisittain vähän, kuten koko Etelä-Helsingissä.
Modernismin murros arkkitehtuurissa ja kaupunkisuunnittelussa oli niin valtava, että olemassa oleva arkkitehtuuri voidaan jakaa sitä edeltäneeseen ja sen jälkeiseen arkkitehtuuriin, ja iso osa suomalaisista tekee tämän eron intuitiivisesti. Ehkä joskus tulee uusi murros, joka saa kaiken nykyisen arkkitehtuurimme näyttämään enemmän tai vähemmän samalta verrattuna tuohon uudempaan arkkitehtuuriin.
JR kirjoitti:
pyry kirjoitti:Niinpä olisi mielestäni syytä harkita erittäin huolellisesti, kannattaako kokeiluja sijoittaa (suhteellisesti ottaen) eheisiin miljöisiin vai pitäisikö ne sijoittaa jonnekin muualle.
Jos nyt tästä nimenomaisesta ehdotuksesta puhutaan, niin kyseinen alue ei edusta eheää miljöötä. Loppujen lopuksi kuitenkin näin maltillisen rakennuksen tapauksessa ei mielestäni voi keskustella koko eteläisestä Helsingistä miljöönä, jota se uhkaa.
Ylempänä pyrin vähän tarkentamaan, mitä tarkoitan eheydellä, mutta jatketaan vielä vähän. Itse en käsitä eheyttä niin totaalisesti, että sitä joko on tai ei ole. Onhan esimerkiksi Etelä-Helsingissä ja tarkemmin ottaen Punavuoressa paljon 1960- ja 1970-lukujen rakennuksia, jotka ovat rikkoneet katukuvan eheyttä. Kuitenkin, toisin kuin vaikkapa Turussa ja Tampereella, tuolloinkaan keskustan vanhoihin kortteleihin ei juuri rakennettu pistetaloja eikä katulinjaa ole vedetty sisään joka toisen tai kolmannen rakennuksen kohdalla. Eheys on suhteellista. Alueella, joka on säilynyt suhteellisen hyvin (meidän oloissamme), eheyttä pitäisi mielestäni ennemmin vaalia kuin rikkoa entisestään.
JR kirjoitti:
pyry kirjoitti:Vastaavasti kantakaupungin täydennysrakentamisessa pitäisi etusijalla olla ympäröivään rakennuskantaan sopeuttaminen, toki prioriteetit tapauskohtaisesti punniten.
Eikö tässä projektissa nimenomaan tehdä niin (tosin hieman eri tavalla kuin antamassasi esimerkissä), kun vanha kortteli säilyy ennallaan, eikä uudisrakennus edes näy lähikaduille?
Jossain mielessä kyllä. Muussa tapauksessa tätä projektia ei olisi olemassakaan, sillä vanha rakennus on suojeltu eikä omistaja lähtisi hakemaan sille muutoslupaa, koska tietää että se ei johtaisi mihinkään.
JR kirjoitti:
pyry kirjoitti:Täällä taidettiinkin jo todeta, että nykyisessä suunnitelmassa rakennuksen tehoja syö tuo ympäröivä tehdasrakennus, joka peittää suunnitelmassa esiintyvän hienon jalustan. Toisella sijoituspaikalla myös itse suunnitellusta rakennuksesta saisi enemmän irti.
Omasta mielestäni rakennuksen ehdotettu sijoittelu antaa sille lisäarvoa. Eikä sekään tunnu kovin hyvältä idealta, että kaikki hienot uudisrakennukset sijoitetaan johonkin kaupungin laitamille.
Aiemmassa sitaatissa esiintyneen kysymyksenasettelun voi kääntää myös päälaelleen: miten sijoittelu antaa lisäarvoa, "kun vanha kortteli säilyy ennallaan, eikä uudisrakennus edes näy lähikaduille?" Tässä ketjussa ja kaavoituskatsauksessa esiintynyt malli on sikäli harhaanjohtava, että rakennus ja sen wow-henkinen kantaosa ei suljetulla pihalla näy mistään kulmasta kuten kuvassa. Jos sitten rakennuksen veistoksellista kokonaisuutta ei pysty hahmottamaan ahtaalla pihalla eikä se näy lähikaduille, on vaikea ymmärtää mikä on "se juttu" juuri tässä korttelissa. (Siis muuten kuin toki siten, että omistajalla on luonnollisesti taloudellisia intressejä juuri tämän korttelin kehittämisessä... Mutta nyt puhumme kaupunkikuvasta.)
Itse heitin mahdolliseksi sijoituspaikaksi Hernesaaren. On mielestäni liioittelua väittää, että vaikkapa Hernesaari olisi "kaupungin laitamilla", se ei vain ole vanhaa kantakaupunkia. En ole myöskään esittänyt, että kaikki hienot uudisrakennukset pitäisi sijoittaa kantakaupungin ulkopuolelle, kunhan olen pyrkinyt perustelemaan miksi Merikortteli ei mielestäni ole oikea paikka tälle hankkeelle. Esimerkkinä siitä, että minulla on muunlaisia mietteitä toisista projekteista, mainittakoon Kaisaniemen uusi opiskelijakirjasto, josta olen aivan innoissani.
JR kirjoitti:
Mikäli Helsingin kantakaupunkia halutaan tiivistää, tämän tyyppinen lisärakentaminen lienee pehmein vaihtoehto?
Tässä kommentissa oletetaan paljon. Tulkitsen kommentin niin, että tällainen lisärakentaminen on "pehmein vaihoehto" verrattuna siihen, että vanhoihin rakennuksiin tehtäisiin lisäkerroksia tai niitä purettaisiin ja paikalle rakennettaisiin tehokkaampia. Tällaiseen ei ole laajassa mitassa halukkuutta joidenkin uudehkojen toimistorakennusten korvaamista lukuun ottamatta.
Lisäksi kantakaupungin tiivistämisestä puhuttaessa konteksti on yleensä keskustan asukasluvun lisääminen palvelujen turvaamiseksi: uskon, että "pehmein vaihtoehto" tässä tavoitteessa on ullakkorakentaminen ja toimistojen muuttaminen asunnoiksi.
JR kirjoitti:
pyry kirjoitti:Tarkoitin sitä, että ihan katutason tallaajallekin kovin vaihteleva rakennuskorkeus välittyy usein levottomuutena ja kaupunkitilan sekavana jäsentelynä.
Makuja on tosiaan monia. Itseäni tasainen räystäskorkeus häiritsee, ja vaihteleva rakennuskorkeus tuntuu mukavan monipuoliselta. Tässä yhteydessä täytyy kysyä, oletko vieraillut todellisissa pilvenpiirtäjäkaupungeissa ja mitä mieltä olet niistä?
En ole varma mitä tarkoitat "todellisilla pilvenpiirtäjäkaupungeilla", mutta oletan että Euroopassa ei niitä ole. Lähinnä ovat ehkä Melbourne, Sydney ja huumorivaihtoehtona Jakarta.
En kuitenkaan usko, että kokemuksillani tällaisista kaupungeista on tässä yhteydessä hirveästi merkitystä, sillä Helsinki on kehittynyt ja rakentunut täysin eri tavalla kuin mainitut kaupungit. Parempia vertailukohtia ovat mielestäni vaikkapa Baltian ja Pohjoismaiden muut suuremmat kaupungit, joilla on enemmän yhteistä Helsingin kanssa. Baltiassahan uudet torniryppäät on selvästi erotettu vanhemmista kaupunginosista, vaikka etäisyys niihin ei aina ole pitkä. Minusta esimerkiksi Tallinnan tornialue on tässä mielessä ihan ok, enkä koe (UNESCO:n heppujen tavoin) että se uhkaisi vanhan kaupungin eheyttä. Tarkoitukseni ei muuten ole verrata Punavuorta Tallinnan vanhaan kaupunkiin sen syvällisemmin
Myönnän kyllä kirjoittaneeni liian jyrkästi lainaamassasi pätkässä. Tässä kun kirjoittaa nopeasti, tulee usein muotoiltua juttuja liian ehdottomasti... Kirjoitin myös katujen keskinäisestä hierarkiasta ja se onkin varsin keskeistä omissa käsityksissäni. Eli korkeimmat rakennukset on mielestäni parempi sijoittaa aukioiden ja pääkatujen varrelle, jolloin niillä on tilaa ympärillään ja arkkitehtuurin (oletustapauksessa siis mahdollisimman näyttävän) tehot välittyvät paremmin ja mainittu katutason tallaajakin säästyy ahtaalta ja sekavalta vaikutelmalta.
Mutta tosiaan, aiemmassa sitaatissa "kovin vaihtelevasta rakennuskorkeudesta" puhuessani paino sanalla "kovin". Ja kuten aiemmin totesin, tämä liittyy hyvin paljon myös katutilan jäsentelyyn. Mielestäni pistetalot ja sisäänvedetyt jalkakäytävät ovat suomalaisissa kaupungeissa eheyden kannalta tyypillisesti paljon hajottavampia tekijöitä kuin arkkitehtuurin ikä tai julkisivujen pintamateriaalit. Myös kysymys mittakaavasta on keskeinen tässä yhteydessä.
Minustakin vaihteleva rakennuskorkeus tuntuu mukavalta monissa kaupungeissa, etenkin kun rakennuskorkeus vaihtelee ensisijaisesti alueittain. Ylipäänsä pidän siitä, että eri alueilla saman kaupungin sisällä on selvästi toisistaan poikkeava identiteetti, jolloin tuntuu helposti siltä kuin yhdessä kaupungissa olisikin monta kaupunkia.