Taloforum.fi

Saksassa olomme alkuajoilta ei ole tullut laitettua näkyviin paljon yhtään kuvia. Tässäpä muutama kuva sekä tarinaa Düsseldorfista vuodelta 2006. Kuvat ehtaa pokkarilaatua ja niitä lisää tähän ketjuun myöhemmin.





Loput kuvat löytyvät täältä.

Ohoh, tuo kanava/joki on mahtava! Tiedätkö muuten Klazu, onko kaikissa isommissa saksalaiskaupungeissa tuollainen tv-torni? Tuntuu, että jokaisessa on sellainen. Berliini, München, Frankfrut, Dusseldorf..

Juu tuo Düsseldorfin moderni "mediasatama" on ihan viihtyisää aluetta. Mitä tulee noihin tv-torneihin, niin niitä tosiaan löytyy monista kaupungeista ja aika moniin kaupunkien keskustojen luona sijaitseviin on tosiaankin pääsy. Ihan tv- ja tele-antenneiksihan ne on rakennettu joskus 70-luvulla monet, joten onhan niitä.

Kuvia toukokuiselta konserttireissulta Saksaan. Düsseldorf osoittautui helsinkiläiselle heti kättelyssä sympaattiseksi paikaksi. Sopivan kokoinen kaupunki, kompakti keskusta, loistava pikaratikkajärjestelmä ja talofriikille ihmeteltävää.

Kaupungissa on satsattu muutamaan maailmanluokan tähtiarkkitehtiin, joiden hienoja rakennuksia käytetään sitten turisti-infoamisessa häpeilemättä. Iso nimi painaa aina, jos on vähänkin kiinnostunut arkkitehtuurista.

Kiinnostavin alue, missä rakennetaan näköjään yhä lisää, on entinen satama-alue Medienhafen runsaan kilometrin verran keskustasta etelään Reinin rannalla. Siellä on kolme Frank Gehryn suunnittelemaa asuinkerrostalorypästä ja muutakin mielenkiintoista. Keskustaan on vastikään valmistunut Studio Daniel Libeskindin suunnittelema toimisto/kauppakeskusrakennus nimeltään Kö-Bogen.

Medienhafen kuvattuna Rheinturm-näköalatornin ylätasanteelta. Klazun kuvassa yllä on sama maisema takavuosilta. Joitakin taloja on tullut lisää, mm. Hyatt Regency -hotelli niemen kärkeen.

Iäkäs ja vähäpätöisen näköinen rakennus on saanut uuden elämän kekseliäästi tuunaamalla

Liimanäppiset kiipeilijät ovat saksalaisen rosalie-nimisen taiteilijan tuotantoa.

Hotelli Innside Düsseldorf Hafen.

Tästä hämmästyttävästä virityksestä en valitettavasti löytänyt tarkempia tietoja.

Gehryn kerrostaloryppäät kuvattuna Rheinturmin näköalatasanteelta.

Gehryn talot nähtynä vastarannalta.

Keskimmäisen rakennuksen pintalevy on rypistettyä teräspeltiä, joka heijastaa näkymiä ja värejä ympäriltä todella kiehtovalla tavalla.

Ryppypelti näyttää aika lailla toisenlaiselta pilvisenä päivänä. Oli pakko päästä ihmettelemään rakennusta kahdesti , vaikka aikaa oli vähän.

Libeskindin kaksiosainen Kö-Bogen toimisto- ja tavaratalorakennus näyttää eri suunnista ihan erilaiselta.

Kaksiosainen rakennus nähtynä puiston puolelta.

Kö-Bogenin puolikkaiden välissä on kuilu, jossa on lukuisia ravintoloita terasseineen.

Düsseldorfin keskustan näyttävin tavaratalo on nimeltään Sevens. Se tunnetaan kuvauksellisista rullaportaistaan.

Samat rullikset ylhäältä alaspäin.

Loistavia kuvia Düsseldorfista! Näemmä aivan valtavasti ei ole tapahtunut viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta sen pienenkin uudisrakentamisen arkkitehtooninen laatu näyttää olevan korkeaa (kuten Berliinissäkin).

Olen tässä jo hetken funtsinut, että olisipa kiva käydä katsomassa tuota aiempaa asuinaluetta. Mitä saksalaisia foorumeita seuraan, niin jotain pientä sielläkin on tapahtunut ja muutamia pieniä tornejakin noussut muutamiin kaupunkeihin. Vähän hiljaiseloa Ruhrien alue kuitenkin edelleen elää, suuresta asukasluvustaan huolimatta. Alue on Saksan "Kouvola" eli pitkäaikaisesta teollisesta rakennemurroksesta kärsivää seutua, joskin on suuralueella toki paljon menestyvääkin teollisuutta. Mutta vanha leima istuu tiukassa.

Onko Saksa todella niin paljon Suomea vauraampi maa, koska uudisrakentamisen taso tuntuu näissä pienemmissäkin kaupungeissa olevan valovuosia Helsinkiä edellä?

Tande kirjoitti:Onko Saksa todella niin paljon Suomea vauraampi maa, koska uudisrakentamisen taso tuntuu näissä pienemmissäkin kaupungeissa olevan valovuosia Helsinkiä edellä?

Onhan se vauraampi, mutta tää ei nyt varsinaisesti taida olla vaurauskysymys. Parempi suunnittelu ja laatu ei välttämättä paljon enempää maksaisi täälläkään. Saksassa vaaditaan laatua, markkinat on suuremmat ja rakennusteollisuus järjestäytynyt eri tavalla. Kaikkea ei tehdä yhden elementtitehtaan ehdoilla, noin kärjistäen.

Osataan ankeita laatikoita tehdä Saksassakin. Berliinin lasisen päärautatieaseman ympäristöön on viime vuosina ilmaantunut semmoisia toimistolootia, että niitä pidettäisiin ankeina Helsingissäkin.

hmikko kirjoitti:

Tande kirjoitti:Onko Saksa todella niin paljon Suomea vauraampi maa, koska uudisrakentamisen taso tuntuu näissä pienemmissäkin kaupungeissa olevan valovuosia Helsinkiä edellä?

Onhan se vauraampi, mutta tää ei nyt varsinaisesti taida olla vaurauskysymys. Parempi suunnittelu ja laatu ei välttämättä paljon enempää maksaisi täälläkään. Saksassa vaaditaan laatua, markkinat on suuremmat ja rakennusteollisuus järjestäytynyt eri tavalla. Kaikkea ei tehdä yhden elementtitehtaan ehdoilla, noin kärjistäen.

Osataan ankeita laatikoita tehdä Saksassakin. Berliinin lasisen päärautatieaseman ympäristöön on viime vuosina ilmaantunut semmoisia toimistolootia, että niitä pidettäisiin ankeina Helsingissäkin.

Uskon itse että kysymys on myös ennen kaikkea asenteesta joka suomalaisissa rakennusyhtiöissä on ollut vallalla viimeiset vuosikymmenet. Siitä asenteesta ollaan takavuosina saatu konkreettisia näyttöjä erityisesti käsiteltäessä rakennusuojeluun liittyviä kysymyksiä. Rakennusliikkeissä vaikuttavia henkilöitä on suorastaan ärsyttänyt se että rakennuksia on haluttu suojella sellaisten arvojen perusteella jotka eivät sovi heidän omaan arvomaailmaansa, kuten tunteenomaiset kauneusarvot, kulttuurihistorialliset arvot jne. Rakennusliikkeistä on näiden tällaisten taisteluiden seurauksena vuosikymmenten saatossa jalostunut kaikkea tällaista tunteenomaista toimintaa vastustavia toimijoita. Siksi he eivät pidä rakennusten ulkonäköön liittyvästä keskustelusta. Heidän rakentamistaan ohjaavat ainoastaan taloudelliset "järkiperusteet", jotka ymmärretään niin ettei rakennuksen tarvitse olla mitään muuta kuin teknisesti toimiva . Kaikki muu on huuhaata tai joutavaa koreilunhalua.

Iggy.P kirjoitti:-- jotka ymmärretään niin ettei rakennuksen tarvitse olla mitään muuta kuin teknisesti toimiva . --

Ei Suomalaista rakennusliikettä kiinnosta tekninen toimivuuskaan kuin kansainvälisesti poikkeuksellisen lyhyen takuuajan verran. Rakennusliike panee väärin tehtyihin rakenteisiin paikkaa paikan päälle takuuajan verran, ja sen sijaan että viat korjattaisiin asiakkaalle jää käteen susi tuote kun rakennusliike pesee kätensä ja siirtyy eteenpäin.

arkkinikkari kirjoitti:

Iggy.P kirjoitti:-- jotka ymmärretään niin ettei rakennuksen tarvitse olla mitään muuta kuin teknisesti toimiva . --

Ei Suomalaista rakennusliikettä kiinnosta tekninen toimivuuskaan kuin kansainvälisesti poikkeuksellisen lyhyen takuuajan verran. Rakennusliike panee väärin tehtyihin rakenteisiin paikkaa paikan päälle takuuajan verran, ja sen sijaan että viat korjattaisiin asiakkaalle jää käteen susi tuote kun rakennusliike pesee kätensä ja siirtyy eteenpäin.

Aika pahalta kuulostaa, mutta pitänee paikkansa. Maamme rakentamista ohjaa toisin sanoen kaikki arvot kyynisesti kieltävä puhdas itsekeskeinen ahneus. Näiden toimijoiden mielestä maamme ei liene juuri minkään arvoinen eikä sen ulkoisella imagolla ole mitään väliä. Rahat pois vaan.

Joo. Tiettyhän taloudelliset realiteetit ja markkinatalous nyt ohjaavat rakennustoimintaa myös Keski-Euroopassa, mutta siitä huolimatta laatu on parempaa. En nyt kovin perillä ole Saksan rakennusteollisuudesta, mutta varmasti kuten jo ylempänä mainittiin, kilpailua on päälle 80 miljoonan asukkaan ja keskellä Manner-Eurooppaa sijaitsevassa Saksassa valtavasti enemmän, kuin Suomessa. Täällä kun liki kaikesta uudisrakentamisesta vastaa muutama rakennusliike. Suomessa lisäksi taidetaan yksinkertaisesti tyytyä vähempään ja vaatimattomampaan tyyliin, vaikka nyt vuosikymmenet rakentamisen laatua onkin päivitelty, niin silti suomalaiset kiltisti ostavat asuntoja näistä betonilaatikoista.

Tietty nyt yleinen rakentamisen taso ja rakennusten turvallisuus nyt on tyydyttävällä tasolla, mutta kyllä se ajoittain vähän harmittaa, kuinka paljon tyylikkäämpia ja näyttävämpiä rakennuksia on 2000-luvulla rakennettu Baltiaan, Pohjoismaihin, Manner-Euroopasta tai Aasiasta ja Amerikasta puhumattakaan. 2008-> talouskurimuksesta huolimatta Suomi on ollut yksi maailman rikkaimpia ja kilpailukykyisimpiä maita jo vuosikymmenet.