http://i874.photobucket.com/albums/ab30 ... i_1938.jpg
^ Tuosta Kantin kuvasta tuli mieleen, koskakohan viimeksi Turun torilla on ollut noin paljon asiakkaita kuin tuossa kuvassa? Rakennuskannan raiskaamisen lisäksi on myös jotain oleellista huononnusta tapahtunut itse kaupunkilaiskulttuurille. Rakennukset ovat loppujen lopuksi vain rakennuksia, mutta tärkeintä eli kaupunkilaista elämänmenoa tulisi vaalia, koska olennaista tori-ja kauppahallikulttuurissa on se, että se on tuotettu lähellä ja työllistää paikallista väkeä ja se on myös ainut ympäristö, jossa niitä paikallisia keksintöjä syntyy niin leivonnaisten kuin makkaroidenkin osalta.
... sitten takaisin asiaan:
Nythän on ratkaisevaa se miltä tori näyttää tai tulisi näyttää tulevaisuudessa. Todellisuus tällä hetkellä on kaupunkikuvaltaan hyvin rikkonainen ja hajanainen ydinkeskusta, jonka kehittämisen suunnan hammoittamista entisaikojen kuvilla romantisointi saattaa jopa hankaloittaa, koska vanhaan kaupunkikuvaan pääseminen ei välttämättä ole enää mahdollista.
Tietysti olisi hienoa jos kauppatorin Wiklundin sivu voitaisiin palauttaa tuota keskimmäistä rakennusta lukuunottamatta entiseen asuunsa, mutta kuten tiedämme Wiklundin talon remontit ja visiot ovat olleet sitä luokkaa suuret, että Wiklund tulee todennäköisesti säilymään epäkohtana kaupunkikuvassa seuraavat 50 vuotta, jonka jälkeen rakennus on todennäköisesti jo suojeltu.
En sitten tiedä voisiko esim. aktiivinen yleisöosastokirjoittelu ja ihmisten valistaminen maailmalla tapahtuvasta entisaikojen tyylien jäljittelyistä luoda Turkuun sellaista poliittista tahtoa, että Turun ydinkeskustan osittain palauttaminen ja osittain muuttaminen vanhemman näköiseksi olisi edes jossain määrin realistisempaa, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että sekametelisoppaa syntyy edelleen, ja keskustelua voidaan käydä lähinnä siitä kuinka hyvää tai huonoa soppaa siitä tulee.
Toivoisin, että kaupunki alkaisi etsimään Turun ydinkeskustasta tiettyjä kohtia, joita voidaan kehittää tietyn tyylisuunnan mukaan pieniksi tai suuriksi kokonaisuuksiksi. Kuten esim. tässä Eerikinkadun ja kauppiaskadun kulmassa on mahdollisuus. En kuitenkaan näe minään ongelmana sitä, että takana on jotakin korkeampaa ja erilaista, kunhan kadulla flanööratessani rakennukset kykenevät luomaan tilaan tietynlaisen illuusion.
Turun pitäisi alkaa järjestelmällisesti arkistoimaan ja suunnittelemaan kaupunkikuvia eri puolelle keskustaa ja laatia julkisivumääräyksiä kaavoihin sen mukaan, minkälaista kokonaisuutta ollaan hakemassa. Esim. Turun itäisessä keskustasta löytyy todella kauniita umpikorttelirakennuksia, joiden kokonaisuutta rikkoo leveät pistetalolaatikkot, joista voitaisiin ehkä päästä vielä eroon ja tilalle rakentaa jotain mikä kunnioittaisi paremmin vanhaa jugendia ja sulkisi keskeneräisiä umpikortteleita.
Mielestäni mikään torikulman ehdotuksista ei ole läheskään täydellinen. Jokaisessa ehdotuksessa suojeltujen talojen väleihin on tulossa tasakattoiset laatikot. Ne mitätöivät mielestä täysin suojelutarpeen, koska mitään mielikuvallista kokonaisuutta ei synny. Siinä mielessä mitä tahansa rakennetaan on lopputulos susi historiallisuutta ajatellen.
Mielestäni se, että torinkulma jää matalaksi ei todellakaan pelasta yhtään mitään, mitä joidenkin mielestä sillä pelastettaisiin, koska visuaalisesti katukuva on aivan yhtä rikkonainen kuin ennenkin, koska vika ei ole korkeudessa vaan siinä mitä kylkikylkeen on rakennettu.
Koska katukuva on menossa piloille joka tapauksessa siinä perspektiivissä johon historiallisen illuusion voisi luoda, voin ottaa kantaa vain siihen mitä tulee korttelin taakse. Ja koska mitään yhtenäisyyttä tai intohimoista kaupunkikuvaa ei olla matalallakaan saamassa aikaan, niin mitä tältä 11-kerroksiselta lasiluomukselta sitten oikein ollaan suojelemassa? En keksi muuta kuin tuomiokirkon kellotornin.
@Antti_turku, Voisitko korjata avausviestisi otsikon, kiitos.
