Taloforum.fi

[T.M.]

http://tinyurl.com/34x7jh9
Jokainen voi päätellä itse, kuinka arvokas tämä puurakennus on, tai kuinka hienon siitä kunnostamalla saisi. Ikkunat ja ovet on vaihdettu nykyaikaisiin, eikä niitä puuosia näy kuin kapea kaistale valokylttien ja räystään välissä. Tämän talon paikalle sopisi hyvin uudisrakennuksen pääsisäänkäynti.

http://tinyurl.com/353f7xq
Tässä toinen, joka kunnostettuna olisi varmastikin ihan hauska pikku mökki. Ikkunat tosin pitäisi tähänkin vaihtaa. Mielestäni paras vaihtoehto olisi, jos tämä mökki puretaan tai siirretään, ja tilalle rakennetaan Turun sanomien talon kanssa samankorkuinen uudisrakennus, joka peittää TS:n ruman päädyn ja siten yhtenäistää katukuvaa.

Mielestäni uudisrakennuksen sopiva korkeus olisi 8-9 kerrosta eli samaa luokkaa kuin viereiset Tapiolan ja Wiklundin talot (joka on Suomen mittakaavassa melko korkea). Korkeampikin voisi tulla kyseeseen, ainakin tornimallisena ja hyvin suunniteltuna.

[JalkanenJ]

Kaikki rapistuu, jos siitä ei pidetä huolta. Korjausrakentamista on paljon tehty niin, että korjataan pilalle. Kävin Portsassa eräässä puutalossa, josta oli tehty karmea 70-lukulainen höskä. Ulkoa se sentään oli kaunis. Kauppatorin kahden talon osalta sanoisin, että jätetään nyt se virhe tekemättä, kunnostetaan 1800-luvun talot alkuperäiseen asuun, kunnostetaan ja ahdetaan sisäpihalle sitten vaikka 10-kerroksinen talo. Ei tuhota enää vanhaa Turkua, sitä on tehty niin paljon.

[Iggy.P]

Jokainen voi päätellä itse, kuinka arvokas tämä puurakennus on, tai kuinka hienon siitä kunnostamalla saisi. Ikkunat ja ovet on vaihdettu nykyaikaisiin, eikä niitä puuosia näy kuin kapea kaistale valokylttien ja räystään välissä. Tämän talon paikalle sopisi hyvin uudisrakennuksen pääsisäänkäynti.

Ottamatta kantaa suuntaan taikka toiseen, sanon kuitenkin että rakennuksia restauroitaessa on ihan yleistä että alkuperäisen kaltaiset ikkunat joudutaan tekemään näihin. Se ei ole mikään ongelma, vaan ihan tyypillistä vanhojen rakennusten kohdalla. Rakennusten alkuperäiset piirustukset on saatavissa kaupunginarkistosta, ja niiden avulla alkuperäisen ilmeen tavoittaminen ei ole vaikeaa. Kannattaisi ehkä tässäkin tapauksessa ensin vilkaista minkälainen rakennus on ollut alunperin, ennenkuin tekee purkamispäätöksen.

Puurakennusten säilyttämistä mietittäessä kannattaa lisäksi muistaa että puurakentamisen arvostus on kovassa nousussa. Monella muulla maalla ei ole ollut samalla tavalla puuraaka-ainetta käytössään satoihin vuosiin, joten kyse on myös suhteellisen harvinaisesta rakennusmateriaalista, kun asiaa katsoo vähän Pohjoismaita laajemmin.

[Kantti]

http://tinyurl.com/353f7xq
Tässä toinen, joka kunnostettuna olisi varmastikin ihan hauska pikku mökki. Ikkunat tosin pitäisi tähänkin vaihtaa. Mielestäni paras vaihtoehto olisi, jos tämä mökki puretaan tai siirretään, ja tilalle rakennetaan Turun sanomien talon kanssa samankorkuinen uudisrakennus, joka peittää TS:n ruman päädyn ja siten yhtenäistää katukuvaa.

Lausunnot

ALVAR AALTO –SÄÄTIÖN LAUSUNNOT 2005 JA 2010
Säätiö on antanut 26.5.2005 lausunnon vaihtoehdoista A ja B sekä 5.10.2010 vaihtoehdosta C. Vuoden 2005 vaihtoehto A oli muuten nykyisen kaltainen, mutta Kauppiaskadun varren puutalon tilalle sai rakentaa nelikerroksisen uudisrakennuksen. Myöhemmin se madallettiin kaksikerroksiseksi.

26.5.2005: Turun Sanomat on yksi Alvar Aallon merkittävimmistä töistä. Rakennus valmistui 1930. Sen myötä funktionalismin periaatteet ja ideat kiteytyivät. Kattoterassi ja vapaat julkisivut, pilasterit sekä suuret metalli-ikkunat toivat aivan uuden arkkitehtuurin Turkuun ja Suomeen.

Ehdotetuissa vaihtoehdoissa Turun Sanomien rakennus on merkitty suojeltavaksi. On tärkeää suojella arvorakennukset, mutta myös niiden ympäristön tulee tukea suojeltujen rakennusten arvoa.

Asemakaavavaihtoehto A, jossa Turun Sanomien rakennuksen viereen (on osoitettu neljäkerroksinen rakennusmassa ja) korttelin sisään yhdeksänkerroksinen blokki, tekee suojeluideasta torson; rakennusmassan korkeus sulkee Turun Sanomien rakennuksen päätynäkymän täysin ja jättää Cafe Noirin rakennuksen oudoksi kuriositeetiksi uudisrakennusten keskelle.

Vaihtoehto B on selkeästi lähempänä korttelin suojelutavoitteita. Korttelin täyttyminen hallitusti maltillisella rakennusmassalla ja Turun Sanomien rakennuksen päädyn vapautuminen tekee korttelista tasapainoisemman.

Vaihtoehto B on ainoa puoltokelpoinen ehdotus asemakaavaksi ”Torin kulmalla”.

5.10.2010: Vaihtoehto C:n kaareva ja korkea, osin vanhojen rakennusten päälle vyöryvä volyymi merkitsisi rajua muutosta Turun kaupunkikuvaan.

On tärkeää suojella arvorakennukset, mutta myös niiden ympäristön tulee tukea suojeltujen rakennusten arvoa. Vaihtoehto C suhtautuu piittaamattomasti ympäristöönsä ja toimii siksi päinvastaisesti. Vaikka ehdotettu uudisrakentaminen musertaakin ensisijaisesti samalla tontilla sen kanssa sijaitsevat kaupunkikuvallisesti korvaamattomat 1800-luvun rakennukset ja tunkeutuu torin miljööseen, sen vaikutus myös Turun Sanomien rakennuksen asemaan kaupunkikuvassa on huomattavan negatiivinen. Tästä syystä pidämme vaihtoehtoa C selkeästi huonompana kuin vaihtoehtoa B.

http://www05.turku.fi/ah/ykltk/2010/121 ... 431624.htm
Turun Sanomien päätynäkymä on yhtä olellinen kaupunkikuvallinen yksityiskohta kuin tuomiokirkkonäkymä. Turun Sanomien korkuista, sen päätynäkymän peittävää rakennusta Kauppiaskadulle ei tulla rakentamaan. Jopa lasitaloehdotus olisi jättänyt tilaa päätynäkymälle. Päätynäkymän moittimisesta rumaksi voi saada linnaa

Korkeusmaksimi on Tapiolan talon korkeus. Wiklundin kulmasta pitäisi purkaa 4 pimittävää kerrosta ja siirtää rakennusmassa korttelin keskelle. Kauppiaskadun puutalon taakse voi rakentaa sen pari kerrosta uutta, ja integroida uusi kadunvarren puutaloon. Kaupunkikuva on merkittävästi kiinnostavampi jos siellä on nähtävissä kunnostettua yli 100 vuotta vanhaa rakennuskantaa yhdistettynä laadukkaaseen uuteen täydennysrakentamiseen.

Kun rakennus on jätetty hoitamatta ja on siksi ruman näköinen - Turussa monesti tontinomistajan taholta purettavaksi ajateltu puutalo - kukaan ei näe sen kauneusarvoja jotka ovat rappeutumisen myötä maastoutuneet tasaisen harmahtavaksi seinäksi. Esimerkkinä Ratapihankadun ja Brahenkadun kulman purettavat puutalot.


rakennusta oikeasti katsomalla huomaa nopeasti huoliteltujen, koristeellisten yksityiskohtien määrän ja potentiaalin joka rakennuksessa piilee katukuvan viihtyisyyden kannalta. Nykyisessä talonrakentamisessä ei ole kertakaikkiaan rahaa tehdä koristelua eikä yksityiskohtia, jotka näissä rakennuksissa on valmiina. Ne on vain otettava sieltä esiin. Juuri tästä on kyse Kauppiaskadun puurakennuksen kohdallakin, sen koristeelliset yksityiskohdat on vain otettava julkisivusta esille! Sattumoisin tämä Kauppiaskadun pätkä, juuri Turun Sanomien puolella katua, on pysynyt entisellään toista sataa vuotta. Kadunpätkän molemmat jälellä olevat puutalot ovat vaarassa kadota näyttämöltä, ensin Café Noirin tontin, ja tämän jälkeen huonossa kunnossa myös oleva Österbladin tontin kadunvarsitalo, jonka omistaa TS Yhtymä.

[T.M.]

Turun Sanomien päätynäkymä on yhtä olellinen kaupunkikuvallinen yksityiskohta kuin tuomiokirkkonäkymä. Turun Sanomien korkuista, sen päätynäkymän peittävää rakennusta Kauppiaskadulle ei tulla rakentamaan. Jopa lasitaloehdotus olisi jättänyt tilaa päätynäkymälle. Päätynäkymän moittimisesta rumaksi voi saada linnaa

Olen kyllä tietoinen siitä että rakennus on Aallon suunnittelema, ja muistaakseni aivan ensimmäisiä funkkistaloja Suomessa. Mutta se ei muuta näkemystäni siitä, että ruutukaava-alueella rakennusten on tarkoitus muodostaa suljettuja kortteleita. Jos Aalto tarkoitti, että pääty jää turkulaisten "ihasteltavaksi" maailmanloppuun saakka, miksi hän teki päädystä umpinaisen betoniseinän? Sen nyt voi ymmärtää että Alvar Aalto -säätiö tekee betoniseinästä pyhäinjäännöksen, mutta onko tämä kaikkien turkulaisten mielipide? Pitääkö kaikkien turkulaisten mielestä kirkon tornin näkyä juuri tästä kohtaa, ja pitääkö puutalot säilyttää? Turun Sanomat voisi vaikka kysyä nämä asiat verkkolehdessään.

"Vaihtoehto B on selkeästi lähempänä korttelin suojelutavoitteita. Korttelin täyttyminen hallitusti maltillisella rakennusmassalla ja Turun Sanomien rakennuksen päädyn vapautuminen tekee korttelista tasapainoisemman."

Miten päädyn jättäminen näkyviin tekee korttelista tasapainoisemman? Sehän nimenomaan jättää korttelin epätasapainoiseksi.

Rakennusten alkuperäiset piirustukset on saatavissa kaupunginarkistosta, ja niiden avulla alkuperäisen ilmeen tavoittaminen ei ole vaikeaa. Kannattaisi ehkä tässäkin tapauksessa ensin vilkaista minkälainen rakennus on ollut alunperin, ennenkuin tekee purkamispäätöksen.

Infoa ja kuvia löytyy tuolta: http://tinyurl.com/2cfmkum

Eli Molemmat puutalot ovat alunperin 1830-luvun empireä, jotka on muutettu 1920-luvulla liiikekäyttöön. Jos Eerikinkadun puutalo kunnostettaisiin alkuperäiseen asuunsa, pitäisi lähes koko julksivu ja katto rakentaa uudelleen. Lopputuloksena olisi asuinkäyttöön tarkoitettu puutalo jossa ei olisi lainkaan sisäänkäyntiä kadun puolella.

Lisäys: Engelin asemakaavassa 1828 ei puutaloja sallittu torin laidalle lainkaan, mutta asetus kumottiin vuonna 1830 kun tontit uhkasivat jäädä tyhjilleen. TS:n rakennuksen päädystä sanotaan: "Alun perin umpipäätyä tuskin on tarkoitettu itsetarkoitukselliseksi elementiksi, vaan toimitaloa vastaavan rakennusmittakaavan ajateltiin toteutuvan myös viereisellä tontilla. Ikoniksi muodostunut pääty on kuitenkin jo 80 vuoden ajan osallistunut torin ympäristön kaupunkikuvaan."

[bitterfly]

Tuskin tullaan näkemään kaikkia tai edes suurinta osaa miellyttävää ratkaisua tämän hankkeen tiimoilta. Näin pahasti Talossakaan harvemmin hajoaa mielipiteet.

[Luukie]

Johtuu varmaan uusista talolaisista. Joista luultavasti suurin osa vastustaa kaikkea uutta ja korkeaa. Eihän tuo rakennus olisi mitenkään korkea, vähän Wiklundia korkeampi mikä sekään ei mikään korkea ole. Lasitettu julkisivu toisi valoisuustta kadulle eikä päinvastoin. Kyllä korkeat rakennukset sopisivat paremmin vaikka Kupittaalle, mutta niinkuin sanoin tämä ei olisi kovin korkea. Kaupunki kasvaa ja kehittyy. Joku täällä sanoi että ei haluasi että yhtäkään 1200-luvulla rakennettua taloa purettaisiin. Puutaloja täällä riittää eikä ne kesken lopu vaikka pari niistä purettaisiin. Kyllä kaupungin ja varsinkin ydinkeskustan pitäisi kehittyä, enkä nytten tarkoita että välttämättä sitä äly-taloa sinne pitäisi rakentaa. Mutta ihan sama mitä siihen rakennetaan niin valittajia aina löytyy. Joko blokkaa näkyvyyden Tuomiokirkolle tai häiritsee naapurin kissaa.

Mutta josain siihen nyt pitäisi saada, jotain uutta.

[JalkanenJ]

Jos minua Luukie tarkoitat uutena talolaisena, pilkka ei mene oikeaan osoitteeseen. Totesin omassa viestissäni, että voisin sallia siihen vaikka 10-kerroksisen talon, kunhan 1800-luvun rakennuskanta jätetään. Toria on raiskattu aika pahasti vuosien saatossa ja sen tarina on kaiken kaikkiaan surullinen. En lähtisi siitä, että kaupunkikehitys vaatii aina vanhan tuhoamista. Minusta hienointa olisi, jos uutta ja vanhaa voitaisiin sijoittaa sommitellen ne yhteen. Kun olen lukenut aika paljon tätäkin palstaa ja Turun historiasta sotien jälkeen, niin paha mieli tulee, niin paljon yhä harvinaisemmaksi käyvää 1800-luvun rakennuskantaa on tuhottu. Oletko tullut ajatelleeksi, että vahinko on peruuttamaton, sillä Turussa on itseasiassa aika vähän 1800-luvun rakennuskantaa. Kulma on pitkään ollut samanlainen ja se olisi hieno entisöitynä, todellinen kulttuuriteko?

http://www.youtube.com/watch?v=7d4AcBQZLQo

[Luukie]

Yleisesti tarkotin. Joistain vain paistaa läpi ettei mitään uutta ja korkeaa saisi rakentaa. Ja että nämä vasustajat ovat vanhempaa sukupuolta. Uutta ja vanhaa pitäisi tietenkin sommittaa yhteen. Turussa on paljon vanhaa rakennuskantaa mitä toivoisin että entisöitäisiin. Mutta onko kaikkea järkevä entisöidä. Turussa on ihan kaameita vanhoja puutaloja. Ydinkeskusta on tietenkin eri koska se tekee kaupungin sydän. Kiinnostaako Vihantoa entisöidä vanha puutalo vai rakentaa siihen jotain uutta. En kyllä tiedä onko se maanomistajan kukkarosta pois.

[Kantti]

Ei jumalauta, jos torinkulmaan ollaan rakentamassa jotakin modernia, niin miksi se ei voi olla samantapaista kuin aleksin Jätkäsaari threadissa linkittämällä sivullla, Tallinnan Rotermannista?
On todella merkittävä ero torinkulman vaalimainostettuun, Haroma & partners tekemään lasitalosuunnitelmaan! On se kumma että Turussa kauppatorin välittömään yhteyteen ei kyetä 40 vuoden harkinta ajan jälkeenkään keksimään mitään parempaa kuin 11 kerroksinen lasitorni ja runttaamaan yli 100 vuotta vanhaa käsintehtyä, alueellaan uhanalaiseksi käyneitä puutaloja!

Turku on omaa luokkaansa tuhoamaan omaa muista erottuvaa identiteettiään, ja saa vielä sille monen kaupunkilaisen hyväksynnän...

[Kantti]

Tässä olisi esimerkki rakennuksesta joka istuisi Café Noirin tontille aivan eri luonteisesti kuin kaavailtu lasitorni. Corten teräksellä verhoiltu lämmin luonnonruskea ulkoasu ja rohkea, kestävä, uutta aikaa edustava arkkitehtuuri, joka kykenee keskustelemaan tontin vanhan rakennuskannan kanssa eikä sylje sitä silmille.

http://commondatastorage.googleapis.com ... 608922.jpg

Kuva: Panoramio by Aulo Aasmaa http://www.panoramio.com/photo/23608922

[Luukie]

Tuon tapainen olisi kyllä hemmetin hieno, Hese vielä siihen niin bueno. Totta puhuttaessa ei tuohon tule mitään näin hienoa. Unelmoida aina voi. Wiklundin kaksoistornit ovat lähempänä todellisuutta.

[Iggy.P]

T.M:n linkittämän rakennushistoriaselvityksen valokuvissa Eerikinkadun puutalo on uusrenessanssin aikakauden asussa. Rakennuksen empire-ilme on hävinnyt siitä luultavasti 1800-luvun loppupuolella. Jos rakennus päätettäisiin säilyttää ja palauttaa aiemman kaltaiseksi, täytyisi tehdä päätös kumpi näistä valittaisiin. Nykyinen asu tuskin tulisi kysymykseen.

En kuitenkaan missään tapauksessa lähtisi purkamaan rakennusta. Ehkä tuon vieressä sijaitsevan uusrenessanssisen kivitalon naapuriin kävisi parhaiten 1800-luvun loppupuolen asu. Olisivat silloin molemmat samaa aikakautta edustavia. Rakennuksen väri ei noista kuvista selviä, mutta jotakin näiden alla olevien oululaistalojen kaltaista siitä tulisi. Onkohan rakennuksen maalipintoja inventoitu? Aina niitä vanhoja maalikerroksia jostakin kohtaa löytyy.

[Aboa]

Jos tuo TS-talon pääty nyt on niin ikoninen näkymä Turun kaupunkikuvassa (en kyllä yhdy tähän mielipiteeseen, tuskin Aalto itsekään halusi sen jäävän paljaaksi) niin eikö sen kylkeen voisi rakentaa samanmassaista pytkinkiä kuin sen toisellakin puolella on? Ohessa viiden sekunnin photoshoppaus:

Ikoninen pääty jäisi (periaatteessa Aallon määrittelemällä tavalla) näkyviin ja samalla tuohon sekavaan rakennuskantaan saataisiin edes ripaus symmetrisyyttä.

Cafe Noirin ja Bassin talon väliin rakennettava uudisrakennus saisi olla samaa kokoluokkaa kuin Cafe Noir:


Jos tuo suunniteltu älytalo aiotaan integroida tuohon Cafe Noirin ja Bassin talon väliin tulevaan uudisrakennukseen esitellyllä tavalla, niin se ei todellakaan käy. Rakennuksen on A) oltava samassa katulinjassa kuin naapuritalotkin ja B) viimeisenä tässä maailmassa tuo kulmaus kaipaa uutta valkoista päätyseinää torille päin:

[bitterfly]

Juuri jotain tuon Aboan photoshoppauksen kaltaista hain tuossa yhdessä kommentissä vähän aika takaperin.