Taloforum.fi

Vanhojen mustavalkoisten kuvien kaupunkinäkymiä kannattaa katsella ilman kiirettä. Toisin kuin nykyinen Varsova, vanha Varsova oli Euroopan monikulttuurisimpia kaupunkeja. Merkittävissä asemissa sen elinkeinoelämässä oli niin saksalaisia, venäläisiä, juutalaisia kuin tietysti puolalaisiakin. Vuosisadan alkupuolella kaupungin väkiluku ylitti miljoonan asukkaan rajan.

Hello, I am really amazed by your outstanding, unique photographs of Warsaw. I've found them while searching for the one particular picture:

.

You have uploaded at your post the piece of this photo but in better quality:

.

Is there any chance that you own the whole one? Maybe in the higher resolution?
It would help me much with my work, as I am an architect.
Please email me. I attach my email address: piotr.lisowski@gazeta.pl.
All the best,
Piotr

Varsovan vanhat pääkadut

Marszalkowska- eli Marsalkankatu on ollut Varsovan pääkatu 1870-luvulta lähtien. Se on saanut nimensä 1700-luvulla eläneen kruununmarsalkka Franciszek Bielinskin mukaan, jonka ansiosta Varsovan katuja alettiin kivetä ja katuja valaista.



Marszalkowskan merkitys kauppakatuna ja liikenneväylänä kasvoi varsinkin sen jälkeen, kun rautateiden Wienin-asema sijoitettiin sen varrelle.

Wienin aseman toinen torni näkyy kuvassa vasemmalla:


Kirjailija Isaac Bashevis Singer kuvaili 1900-luvun alun Marszalkowskaa näin:

Vossikka kääntyi Marszalkowska-kadulle ja ajoi Wienin aseman ohi. Aseman tornikello näytti neljännestä vaille yhtätoista, mutta kadulla oli ihmisiä niin paljon, että ilta olisi voinut olla vielä varhainen. Raitiovaunuissa oli kova tungos. Vossikoita ajoi joka suuntaan. Jalkakäytävällä mahtui tuskin liikkumaan.












Varsovan Jerusalem-katu

Aleje Jerozolimskie – Jerusalemer Allee -Les allees de Jerusalem – Jerusalem Avenue








http://www.starawarszawa.pl/

Vanhaa värifilmiä Varsovasta:
https://www.youtube.com/watch?v=v6MJixU5bVw

Hienoja kuvia. Kyllä noiden juutalaisten lonkerot vaan ulottuvat pitkälle.

Kazaam kirjoitti:Hienoja kuvia. Kyllä noiden juutalaisten lonkerot vaan ulottuvat pitkälle.

Se on aivan totta. Jo ennen ajanlaskun alkua he liikkuivat varsin laajalla alueella ja ensimmäisellä vuosituhannella ajanlaskun aloittamisen jälkeen heidän kauppareittinsä ulottuivat jo kaukoitään.

https://en.wikipedia.org/wiki/Radhanite

Vanha kuva vuosina 1898-99 rakennetusta vakuutusyhtiö "Rossyan" - talosta, joka sijaitsi osoitteessa ul. Marszalkovska 124, katujen Sienkiewicz ja Moniuszko välillä.



Tässä sama paikka myöhemmin.


Vielä toinen kuvapari saman korttelin alueelta:



Puhelinyhtiö PASTin rakennus sinnitteli läpi myrskyisän 1900-luvun.











https://pl.wikipedia.org/wiki/Dom_Towar ... a%E2%80%9D

https://en.wikipedia.org/wiki/PAST_(Poland)

Mukava huomata että ketjun valokuvat toimivat taas.

Aiheeseen sopivia kuvia saattaisi löytyä vielä lisääkin.

Tietoja 1900-luvun alkupuolen Varsovasta

1900-luvun alkupuolella (1900–1939) Varsova vertautui muihin maailman kaupunkeihin kukoistavana kulttuurimetropolina. Se oli arkkitehtuuriltaan, teatteri- ja elokuvakulttuuriltaan sekä vilkkaalta kahvila-elämältään täysin rinnastettavissa Länsi-Euroopan suuriin pääkaupunkeihin, vaikka kärsi poliittisesta epävakaudesta ja teollisen kehityksen viivästymisestä verrattuna Yhdysvaltojen tai Britannian kaupunkeihin.

Vertailu kulttuurissa ja elokuvateollisuudessa

Varsova kilpaili tasaväkisesti Wienin, Berliinin ja Pariisin kanssa taiteen, kabareen ja teatterin saralla. Sen kosmopoliittinen ilmapiiri houkutteli kansainvälisiä kykyjä, ja sen elokuvastudiot (kuten Sfinks) tuottivat elokuvia, jotka menestyivät itäisessä Euroopassa samalla tavoin kuin ranskalaiset ja saksalaiset elokuvat lännessä.

Väestö

Puolalaiset (n. 611 000) suurin väestöryhmä, valtaosa oli roomalaiskatolisia. Juutalaiset (n. 219 000): Noin 30 % kaupungin väestöstä. Varsova oli tuolloin Euroopan suurin ja maailman toiseksi suurin juutalaiskaupunki heti New Yorkin jälkeen. Venäläiset (n. 84 000) Saksalaiset (n. 51 000): Pääosin teollisuuden, kaupan ja tekniikan aloilla toimivia asukkaita.

Maailman jiddiš-keskus: Varsova oli maailman toiseksi suurin juutalaiskaupunki heti New Yorkin jälkeen. Noin kolmasosa Varsovan asukkaista oli juutalaisia, mikä teki kaupungista maailman ylivoimaisesti tärkeimmän jiddišinkielisen kirjallisuuden, teatterin ja sanomalehdistön keskuksen, ohittaen tässä suhteessa kirkkaasti esimerkiksi Lontoon tai Wienin.

Väestönkasvu: Vuoteen 1939 mennessä Varsovan asukasluku nousi yli 1,3 miljoonan. Se oli merkittävä suurkaupunki, mutta jäi koossa selvästi jälkeen maailman senaikaisista megakaupunkeista.

Maailman 10 suurinta kaupunkia vuonna 1920

Kaupunkien väestötiedot vaihtelevat hieman sen mukaan, lasketaanko mukaan pelkkä ydinkaupunki vai koko metropolialue, mutta yleisesti hyväksytty suuruusjärjestys metropolialueen asukasluvun mukaan oli seuraava:

New York (Yhdysvallat) – n. 5,6–7,4 miljoonaa asukasta (ydinkaupunki vs. metropoli) Lontoo (Iso-Britannia) – n. 4,5–7,3 miljoonaa asukasta Pariisi (Ranska) – n. 2,9–4,4 miljoonaa asukasta Tokio (Japani) – n. 3,7 miljoonaa asukasta Berliini (Saksa) – n. 3,8 miljoonaa asukasta (Suur-Berliini perustettiin juuri vuonna 1920) Chicago (Yhdysvallat) – n. 2,7 miljoonaa asukasta Wien (Itävalta) – n. 1,9 miljoonaa asukasta Philadelphia 1,8 milj. Shanghai (Kiina) – n. 1,5 miljoonaa asukasta. Kolkata / Kalkutta (Intia) – n. 1,3–1,5 miljoonaa asukasta

Sota tuhosi hyvässä vauhdissa olleen kehityksen, niinkuin se tekee aina. Sota ei koskaan kannata eikä se ole koskaan hyvä asia

Ilman ensimmäistä maailmansotaa, vuoden 1920 Neuvosto-Venäjän sotaa ja ennen kaikkea toisen maailmansodan täydellistä tuhoa, Varsovasta olisi kehittynyt yksi Euroopan mahtavimmista, rikkaimmista ja arkkitehtonisesti upeimmista miljoonametropoleista.