Taloforum.fi

[Iggy.P]

Ketju vapaille ajatuksille Oulun kaupungista.

Ketjuun sopivat yhtä hyvin omat kuin myös muualla julkaistut "visiot". Tämä poikkeaa Oulun projektit-ketjusta siinä, että tässä ollaan vasta luomassa hahmoa tulevaisuuden Oululle, kun Oulun projektit käsittelee jo käytännön toteutusta odottavia suunnitelmia.


Iggy.P:n ehdotus:
Vanhan Kansallis-Osake-Pankin jugend-talon rekonstruointi

Oulun keskustan sietämättömän arkkitehtonisen hajanaisuuden vähentämiseksi tulisi miettiä joidenkin vanhojen rakennusten uudelleen rakentamista. Pyrkimyksenä tulisi olla myös muutoin katunäkymien eheyttäminen, ottamalla uudisrakentamisessa nykyistä paremmin huomioon jo olemassa oleva rakennuskanta. Keskustassa on säilynyt täysin yhtenäistä, ennen funktionalismin aikaa rakennettua, vanhaa rakennuskantaa sen verran vähän, ettei vanha kaupunkirakenne, ja katulinjat, erotu katukuvasta enää kuin asiaan perehtyneelle. On syntynyt tilanne jossa rakennukset ovat monin paikoin kuin irrallisina osina yhteensopimattomassa ympäristössä. Alkuperäiset "suljetut" katutilat on rikottu monin paikoin funktionalistisen kaupunkisuunnittelun seurauksena. Tämän takia ollaan tilanteessa jossa kumpikaan, sen paremmin vanha kuin uudempikaan, ei pääse oikeuksiinsa, vaan molemmat riitelee keskenään, eikä kumpikaan toteudu sellaisena kuin arkkitehdit olisivat halunneet. Kaupunkiympäristö näyttää sekavalta.

Yksi keskeinen tällainen kohde voisi olla Kirkkokadulta purettu "Kopin talo". Paikalla nykyisin olevaa Aarne Ervin suunnittelemaa modernistista rakennusta ei voida minusta pitää merkittävänä tässä ympäristössä. Vaikka uudisrakennus on ollut aikanaan edistyksellinen, on sen edustama moderni ilme nykyisin niin tavanomainen, ettei sen edustavuus ole riittävä näin keskeiselle paikalle.

Kuvia Kansallis-Osake-Pankin vanhasta jugend-talosta. Rakennus oli valmistunut vuonna 1900 helsinkiläisen arkkitehtitoimisto Nyström, Petrelius , Penttilän suunnitelmien mukaan.


Kuva: Uuno Laukka





Pohjois-Pohjanmaan museon hallinnoima Kop-talon pienoismalli:














Vanha postikortti näyttää kuinka rakennus sijoittui ympäristöönsä.



Nykyisin tuolla paikalla oleva Aarne Ervin suunnittelema uudisrakennus:

[Kantti]

Kappas! Taitaapa olla sama rakennus joka on kummitätini Oulusta saamassa postikortissa, kortti on lähetetty 4.7.1947. Kortti on tullut Turkuun 6 markan punaisella leijonapostimerkillä


Oli hieno rakennus! Ihmiset ovat sokeita omalle ajalleen ja ympäristölleen

[Iggy.P]

Oikein hieno kortti! Mukava saada se ketjuun. En ollut aiemmin nähnytkään tätä. Kortilla lienee ainakin täällä Oulun päässä keräilyarvoa, joten sanohan kummitädille että pitää hyvää huolta siitä!

[Kantti]

Totta, hieno kortti! Kummitätini on mennyt jo manan majoille, joten pidän siitä itse hyvää huolta nykyisin. Voisin kuvitella kortissa olevan kuvan otetun 1930 -luvun alkupuolelta. Se kuitenkin on vain asiantuntemattoman arvaus.

[Jari]

Oulun keskustan sietämättömän arkkitehtonisen hajanaisuuden vähentämiseksi tulisi miettiä joidenkin vanhojen rakennusten uudelleen rakentamista. Pyrkimyksenä tulisi olla myös muutoin katunäkymien eheyttäminen, ottamalla uudisrakentamisessa nykyistä paremmin huomioon jo olemassa oleva rakennuskanta...

Mitkä ovat mielestäsi uudelleenrakentamisen ansaitsevia rakennuksia? KOP:n taloa kaipaavat varmasti kaikki, mutta muita on vaikeampi keksiä. Komeita puurakennuksia Oulusta on vuosikymmenten aikana purettu ja hävitetty oikein urakalla, mutta itse en lähtisi niitä palauttelemaan ainakaan aivan keskeisimpien kortteleiden alueella. Toisaalta suurempia kivirakennuksia Oulusta ei ole vuosien saatossa kovin montaa kadonnut, mikä onkin aivan luonnollista, sillä Oulussa kivitalo oli vielä ennen 1960-lukua harvinaisuus.

Varteenotettavista jälleenrakennettavista rakennuksista mieleeni tulevat 90-luvulla purettu Kauppahotelli (funkkis vai gootti ) sekä sodassa tuhoutuneet Työväenyhdistyksen talo ja Ainolan museorakennus (Åströmin entinen huvila). Ongelmana on se, että mikään näiden tilalle rakennettu talo ei ansaitse purkutuomiota. Toisin sanoen näille pitäisi löytää uudet sijoituspaikat eikä se kai ole tarkoituksenmukaista

Kuvat: Uuno Laukan kokoelmat
vai

Huomaa taustalla Osuuskaupan rakennus, joka on osumasta huolimatta edelleen pystyssä. Talossa on vuokra-asuntoja, jotka Riihi-säätiö on "vanhaa kunnioittaen" rakentanut .

[Iggy.P]

Voisin kuvitella kortissa olevan kuvan otetun 1930 -luvun alkupuolelta. Se kuitenkin on vain asiantuntemattoman arvaus.

Kortin kuva on vanhempi. Se on vuosien 1907-1910 väliseltä ajalta. Asia selviää kun tutkii Kirkkokadun rakennusten ikää. Kopin talosta seuraava rakennus on Pallaksen talo vuodelta 1907. Sen jälkeen pitäisi olla Wivi Lönnin suunnittelema Säästöpankin rakennus vuodelta 1911, mutta sitä ei kortissa ole, kuten ei ole myöskään 1910 valmistunutta PYPin (Pohjoismaiden yhdyspankki) taloa hieman tuonnempana. Näkymässä ei ole kuin matalia rakennuksia etualalla olevien kivitalojen jälkeen.
Pallaksen talo näyttää siltä kuin siinä olisi kaksi rakennusta, koska siinä on kaksi hieman toisistaan poikkeavaa osaa.

Noina vuosikymmeninä ei ole taidettu päivitellä myytäviä kortteja kovin tiiviisti.

Mitkä ovat mielestäsi uudelleenrakentamisen ansaitsevia rakennuksia? KOP:n taloa kaipaavat varmasti kaikki, mutta muita on vaikeampi keksiä. Komeita puurakennuksia Oulusta on vuosikymmenten aikana purettu ja hävitetty oikein urakalla, mutta itse en lähtisi niitä palauttelemaan ainakaan aivan keskeisimpien kortteleiden alueella. Toisaalta suurempia kivirakennuksia Oulusta ei ole vuosien saatossa kovin montaa kadonnut, mikä onkin aivan luonnollista, sillä Oulussa kivitalo oli vielä ennen 1960-lukua harvinaisuus.

Jos Koppi päätettäisiin rakentaa takaisin, voisi tuota aluetta täydentää ehkä vielä tällä alla olevan kuvan rakennuksella. Talo sijaitsi Pallaskorttelin pohjoislaidalla Pakkahuoneenkadun varrella, osoitteessa Pakkahuoneenkatu 12. Talo oli tiilirunkoinen "kivirakennus". Piirroskuvan perusteella se on ollut yllättävän korkea kaksikerroksiseksi rakennukseksi. Talossa on ollut suuri huonekorkeus.
Myös sen vieressä ollut puutalo, jota näkyy hieman kuvassa, voisi tulla kysymykseen, jolloin korttelista tulisi melko ehjä kokonaisuus. Pallaskorttelihan on jo nyt itäreunaltaan täysin säilynyt. Viereisessä korttelissa Kopin talosta seuraava rakennus Pakkahuoneenkadun puolella on säästynyt, joten alueesta tulisi kokonaisuutenakin hyvin ehjä.



Pakkahuoneenkatu 12 tällä hetkellä. Rakennus yltää nelikerroksisena samaan korkeuteen kuin edeltäjänsä kaksikerroksisena.



Tuo paikkahan tosin saatetaan rakentaa jo lähivuosina uuteen uskoon Pallaskorttelin muutostöiden yhteydessä.

Tuon paikan lisäksi vanhaa rakennuskantaa on jäljellä paljon Ojakadulla ja Hallituskadulla. Tätä kokonaisuutta voisi täydentää esimerkiksi Pakkahuoneenkadun ja Aleksanterinkadun kulmauksessa olleella puurakennuksella. Miltä se kuulostaisi? Pakkahuoneenkatu kapenisi samalla ja puutalo täydentäisi hyvin kadun alkupäässä olevia yliopiston arkkitehtuurinosaston vanhoja rakennuksia. Tuo osuus Pakkahuoneenkadusta on minusta hyvin ongelmallinen kaupunkikuvan kannalta, eikä tämä tietenkään ratkaisisi ongelmaa vielä kokonaan.

[Kantti]

Voisin kuvitella kortissa olevan kuvan otetun 1930 -luvun alkupuolelta. Se kuitenkin on vain asiantuntemattoman arvaus.

Kortin kuva on vanhempi. Se on vuosien 1907-1910 väliseltä ajalta.

Tottapuhuen omastakin mielestäni tunnelma kuvassa oli ensimmäisen maailmansodan aikainen, en olisi arvannut tuon ikäistä postikorttikuvaa olevan myynnissä enää tuohon aikaan jolloin kortti on lähetetty! Ellei kortin lähettämisajankohta olisi ollut tiedossa, olisin määritelyt kortin juuri johonkin ensimmäisen maailmansodan kohdille.

[Iggy.P]

Radissonin tornihotelli keskikaupungille

Oulun Radisson-hotelli sijaitsee tällä hetkellä torin lähellä autorannassa. Se rakennettiin aikanaan "monumentaalikeskusta-suunnitelman" mukaisesti, johon sisältyvät myös kirjasto ja teatteritalo. Suunnitelmaan kuului myös 22-kerroksinen tornitalo Vänmannin saareen kirjaston ja teatteritalon viereen, sekä matalampien tornimaisten rakennusten rivi Rantakadun varrelle. Suunnitelma toteutui vain osittain. Rantakadun vanhat rakennukset säästyivät purkamiselta kansalaisten vastustuksen takia, joten sitä ei rakennettu, eikä 22-kerroksista torniakaan toteutettu. Lopputulos ei ole toivotunlainen sen paremmin vanhan kaupunkirakenteen kuin monumentaalikeskusta-suunnitelmankaan kannalta. Hotellin voisi tämän vuoksi purkaa ja rakentaa tarvittavat uudet tilat keskikaupungille.

Hotellista on varmasti hyvät näköalat kaupungin parhaimmille paikoille, kuten jokisuistoon, mutta itse hotellin sijainti on aika ongelmallinen. Jos hotellia ei tuolla paikalla olisi, sitä tuskin saisi siihen nykypäivänä enää rakentaa. Sen sijainnista tekee huonon omasta mielestäni ainakin seuraavat seikat:

-hotelli sulkee jokisuistonäkymän torille ja muualle rantaan

-sama toisinpäin, eli jokisuiston ylittäviltä silloilta ja linnasaaresta ei voi nähdä torille, eikä Rantakadun upeaan historiallisten talojen rivistöön

-hotellin takia suuri osa ranta-alueesta on parkkipaikkana

-Oulun parhaiten säilynyt vanhojen rakennusten alue jää lähes täysin hotellin varjoon, eikä aluetta voi kehittää viihtyisämpään ja toiminnallisempaan suuntaan hotellille suuntautuvan autoliikenteen takia. Varsinkin Hallituskadusta osa pitäisi voida rauhoittaa autoilta, mikäli aluetta kehitettäisiin viihtyisäksi oleskelualueeksi, jollainen vanhojen rakennusten alue luontevasti voisi olla

-Autorannan alueella ei voi nykyisellään järjestää tapahtumia hotellin takia, eikä hotellin ympäristö ole muutenkaan toimiva viihtymisalue

Hotellin tilalla voisi olla jokin pienimuotoisempi rakennus joka ei estäisi näkyvyyttä samalla tavalla. Koska paikka on keskeinen, tilalle sopisi persoonallinen ja mieleenpainuva rakennelma, jossa voisi olla vaikkapa ravintola. Ojakadulta Rantakadulle jatkuva vanhojen talojen rivistö voisi olla julkisivuvalaistu kokonaan, kuten myös paikalle rakennettava uusi rakennuskin. Tällä hetkellä vain Uudessa Seurahuoneessa ja kauppahallissa on julkisivuvalaistus. Näkymä silloilta tälle alueelle olisi iltaisin vaikuttava. Rannassa voisi olla myös laiva siltojen sulkemasta vesialueesta huolimatta, tosin liikkumaton sellainen.

Keskikaupungilla olisi mielestäni useita hyviä paikkoja uudelle hotellille, joka olisi tilansäästämiseksi ja keskustan ilmeen kohottamiseksi järkevää rakentaa tornimalliseksi. Sopivia paikkoja sellaiselle voisi olla vaikkapa Rintamäen tontti (Vaaranpiha), Klubitalon korttelissa olevan oranssin rakennuksen tontti, asemanseutu, tai Onnelan kortteli.


Kuva Radisson-hotellista autorannassa.




Alla valokuvia nykyisen Radisson hotellin ympäristöstä. Aivan hotellin vieressä on yllättävän ehjänä säilynyt vanhojen rakennusten alue 1800-luvun kahdelta viimeiseltä vuosikymmeneltä.












Nykyisellään nämä korttelit ovat täysin kuollut osa keskustaa jossa on lähinnä autojen läpikulkuliikennettä.








Mitäs ootte tästä mieltä? Onko ehdotus hyvä? Esittäkää kritiikkiä!

[Krio]

Kiva alue, mutta kivijalkakaupoiksi eivät sovellu niin hyvin, koska kansa haluaa tehdä ikkunaostoksia. Pelkät logot seinissä ei tuo asiakkaita, varsinkaan jos kyseessä ei ole mikään tunnettu merkki.

[Jari]

Tuon paikan lisäksi vanhaa rakennuskantaa on jäljellä paljon Ojakadulla ja Hallituskadulla. Tätä kokonaisuutta voisi täydentää esimerkiksi Pakkahuoneenkadun ja Aleksanterinkadun kulmauksessa olleella puurakennuksella. Miltä se kuulostaisi? Pakkahuoneenkatu kapenisi samalla ja puutalo täydentäisi hyvin kadun alkupäässä olevia yliopiston arkkitehtuurinosaston vanhoja rakennuksia. Tuo osuus Pakkahuoneenkadusta on minusta hyvin ongelmallinen kaupunkikuvan kannalta, eikä tämä tietenkään ratkaisisi ongelmaa vielä kokonaan.

Tori- ja Aleksanterinkadun välinen pätkä Pakkahuoneenkatua on todellakin hyvin rikkonainen osuus muilta osin melko kaupunkimaisella kadulla. Mielestäni koko osuuden rakennuskannan voisi Meriteereä (Torikadun ja Pakkahuoneenkadun risteys, 7krs) lukuun ottamatta laittaa matalaksi. Pidän kyllä ajatuksestasi yhtenäistää rakennuskantaa, mutta samalla pitäisi kuitenkin saada lisää asukkaita myös aivan keskelle kaupunkia. Vaikea sanoa, onko tuolla osuudella uudisrakentaminen vai uudelleenrakentaminen parempi vaihtoehto.

Radissonin tornihotelli keskikaupungille

Omassa visiossani Radissoni saisi jäädä sijoilleen ja Autorannan parkkipaikka otettaisiin hyötykäyttöön pystyttämällä siihen asuintaloja. Hotellin parkkipaikat sijoitettaisiin uuden asuinkorttelin alle tai vaihtoehtoisesti tehtäisiin Ahtisaaren aukion viereisen parkkipaikan alle kansiparkki.

Rantakadun 90-lukulaiset hirvtykset purettaisiin pois ja rakennettaisiin uusvanhaa tilalle. Nykyiselle sillisalaatille tulisi loppu, kun tehtäisiin selkeä ero modernin ja vanhan arkkitehtuurin välille.

-Hotelli sulkee jokisuistonäkymän torille ja muualle rantaan

-Sama toisinpäin, eli jokisuiston ylittäviltä silloilta ja linnasaaresta ei voi nähdä torille, eikä Rantakadun upeaan historiallisten talojen rivistöön.

Puistojen puuthan sulkisivat nämä näkymät molemmin puolin Laanaojan suuta, vaikka hotellia ei olisikaan. Miten toivoisit rannan puistoja kehitettävän, jos hotelli purettaisiin? Suiston puistovyöhykkeelle pitää jollain aikavälillä tehdä jotakin, sillä jo nykyisellään vesiraja ainakin Torinrannan, Linnansaaren ja Raatin kohdalla on teennäisen korkealla ja maa valtaa alaa koko ajan. Ruoppataanko vai annetaanko luonnon määrätä rantojen rajat?

[bitterfly]

Olis kyl hienoa jos Suomessa alettaisiin uudelleen rakentaa vahingossa purkuun menneitä upeita luomuksia, eikä niitä välttämättä tarvitsisi edes aivan samaan paikkaan kaikkia laittaa. Suomessa alkaa olla jo jonkin verran rikkaita, mutta aika harvat heistä taitavat olla innostuneita investoimaan historiaan ja kivilinnoihin. Joskus miettii, mitä kaikkea sitä voisikaan tehdä, jos olisi Bill Gates, kun pysyisi itse toteuttamaan kalleimmatkin Suomen infrahankkeet ihan itse.

[Iggy.P]

Omassa visiossani Radissoni saisi jäädä sijoilleen ja Autorannan parkkipaikka otettaisiin hyötykäyttöön pystyttämällä siihen asuintaloja. Hotellin parkkipaikat sijoitettaisiin uuden asuinkorttelin alle tai vaihtoehtoisesti tehtäisiin Ahtisaaren aukion viereisen parkkipaikan alle kansiparkki.

Rantakadun 90-lukulaiset hirvtykset purettaisiin pois ja rakennettaisiin uusvanhaa tilalle. Nykyiselle sillisalaatille tulisi loppu, kun tehtäisiin selkeä ero modernin ja vanhan arkkitehtuurin välille.

Ollaan tässä sit aika reippaasti eri linjoilla. Ymmärsinkö oikein että haluaisit Rantakadun 90-lukulaiset "uusvanhat" rakennukset korvata kopioilla vanhoista rakennuksista, vai?

Ja autorannan pysäköintipaikalle asuntoja. Minkä kokoisia taloja tuohon sijoittaisit?

-Hotelli sulkee jokisuistonäkymän torille ja muualle rantaan

-Sama toisinpäin, eli jokisuiston ylittäviltä silloilta ja linnasaaresta ei voi nähdä torille, eikä Rantakadun upeaan historiallisten talojen rivistöön.

Puistojen puuthan sulkisivat nämä näkymät molemmin puolin Laanaojan suuta, vaikka hotellia ei olisikaan. Miten toivoisit rannan puistoja kehitettävän, jos hotelli purettaisiin? Suiston puistovyöhykkeelle pitää jollain aikavälillä tehdä jotakin, sillä jo nykyisellään vesiraja ainakin Torinrannan, Linnansaaren ja Raatin kohdalla on teennäisen korkealla ja maa valtaa alaa koko ajan. Ruoppataanko vai annetaanko luonnon määrätä rantojen rajat?

Väitteesi ettei näkymää olisi puiden takia, ei pidä paikkaansa. Plaanaojan suu jää linnasaarelta ja osasta siltoja katsottuna selvästi sivuun. Oulu on myös niin pohjoisessa että se aika jonka lehdet ovat puissa ei ole kovin pitkä.

Maan kohoaminen on tehnyt rannoista kieltämättä aika matalia. Joskus tosin käy myös niin että kun Pohjanlahdella sattuu tuulemaan sopivasti niin Radissonin ja Linnasaaren välinen poukama on lähes täynnä vettä. Vedenkorkeuden vaihtelu on täällä paljon suurempaa kuin mihin sisäsuomessa kasvaneena on tottunut.

Jos hotelli purettaisiin niin alueelle sopisivat minusta matalat puut. Mitä sinä tekisit puistovyöhykkeelle?

...Osuuskaupan rakennus, joka on osumasta huolimatta edelleen pystyssä. Talossa on vuokra-asuntoja, jotka Riihi-säätiö on "vanhaa kunnioittaen" rakentanut .

Tästä piti vielä kysymäni, että mikä Riihisäätiön toimissa meni mielestäsi vikaan?

[Jari]

Ollaan tässä sit aika reippaasti eri linjoilla. Ymmärsinkö oikein että haluaisit Rantakadun 90-lukulaiset "uusvanhat" rakennukset korvata kopioilla vanhoista rakennuksista, vai?

Ja autorannan pysäköintipaikalle asuntoja. Minkä kokoisia taloja tuohon sijoittaisit?

Aivan oikein. En tähän hätään löytänyt kuvia Rantakadusta ennen noiden elementtitalojen rakentamista, mutta niiden tilalla taisi ihan kelvollista rakennuskantaa olla. Rantakortteleissa on paljon vanhoja taloja, joiden joukkoon on kyseenalaisin keinoin uudisrakennettu. Eivät rantakatulaiset niistä huonoimpia ole, mutta yhtenäisen kokonaisuuden luomiseksi pitäisi niidenkin väistyä.

Nykyisellään torin pohjoisreuna ei ole kovin edustavan näköinen eikä tehokkaassa käytössä, joten Autotorin rakentaminen on perusteltua. Mitä siihen sitten tulisi rakentaa, on toinen kysymys. Mielestäni paikka soveltuisi asumiselle hyvin, koska kortteli on kaupallisesta ja hallinollisesta keskustasta melko syrjässä ja kulttuurille varattuja alueita löytyy aivan torin lähistöltä valmiiksi useampia.

Rakennusten kokoa harkittaessa täytyy toki ottaa huomioon kirkon ja yliopiston arvorakennukset. Kokoa tärkeämpänä näkisin sen, että torille saadaan selkeä raja yhtenäisen umpikorttelin kautta.

Väitteesi ettei näkymää olisi puiden takia, ei pidä paikkaansa. Plaanaojan suu jää linnasaarelta ja osasta siltoja katsottuna selvästi sivuun. Oulu on myös niin pohjoisessa että se aika jonka lehdet ovat puissa ei ole kovin pitkä.

Maan kohoaminen on tehnyt rannoista kieltämättä aika matalia. Joskus tosin käy myös niin että kun Pohjanlahdella sattuu tuulemaan sopivasti niin Radissonin ja Linnasaaren välinen poukama on lähes täynnä vettä. Vedenkorkeuden vaihtelu on täällä paljon suurempaa kuin mihin sisäsuomessa kasvaneena on tottunut.

Jos hotelli purettaisiin niin alueelle sopisivat minusta matalat puut. Mitä sinä tekisit puistovyöhykkeelle?

Kävin katsomassa paikkoja ja totesin, että silloilta näkee Rantakadulle vain hyvin pieneltä kaistaleelta linnan jäänteiden jälkeen, vaikka hotelli revittäisiinkin sijoiltaan. Käytännössä Rantakadun arvorakennusten näkyminen kesäaikaan vaatisi puiden täydellistä parturointia ojansuun ympäriltä. Talvikaudella näkymää pitäisi katsoa hyvin pienessä kulmassa, ja katsoja erottaisi vain laitimmaiset talot.

Puistovyöhyke on mielestäni hyvällä pohjalla, siispä jättäisin suuremmat uudistuslinjaukset tuleville polville ja ruoppaisin pahimmat matalikot pois. Samanlaista jälkeä kuin Pokkisen puistossa pari vuotta sitten saatiiin aikaan näkisin mielelläni muissakin rannan puistoissa. Raatissa on nyt iso muutostyö meneillään, joten saa nähdä, miltä siellä parin vuoden päästä näyttää.

...Osuuskaupan rakennus, joka on osumasta huolimatta edelleen pystyssä. Talossa on vuokra-asuntoja, jotka Riihi-säätiö on "vanhaa kunnioittaen" rakentanut .

Tästä piti vielä kysymäni, että mikä Riihisäätiön toimissa meni mielestäsi vikaan?

Moni kakku päältä kaunis. Sisältä ei niin nätin näköistä: muovimattoa ja sijoilleen sopimattomia ovia. Yksi rappu oli jätetty alkuperäiseen kuntoonsa, mutta kunnossapito on jäänyt vähälle: kaiteet pudonneet seiniltä ja maalipinta hilseilee.

Pitäähän Riihi-säätiötä myös kehua. Osuuskaupan rakennusten ulkokuori on todella hieno, tosin pientä rapistumisen ja kosteusvaurion merkkiä on havaittavissa. Tunnustusta täytyy antaa myös sangen viihtyisästä sisäpihasta ja tasokkaasti rakennetusta oranssista uudisrakennuksesta.

[Iggy.P]

Kävin katsomassa paikkoja ja totesin, että silloilta näkee Rantakadulle vain hyvin pieneltä kaistaleelta linnan jäänteiden jälkeen, vaikka hotelli revittäisiinkin sijoiltaan. Käytännössä Rantakadun arvorakennusten näkyminen kesäaikaan vaatisi puiden täydellistä parturointia ojansuun ympäriltä. Talvikaudella näkymää pitäisi katsoa hyvin pienessä kulmassa, ja katsoja erottaisi vain laitimmaiset talot.

Autosilloilta avautuvassa näkymässä parhaiten erottuisivat talvisaikaan valaistut Ojakadun talot ja hotellin tontille rakennettava uudisrakennus. Linnasaaren läpi kulkee tämän lisäksi myös kevyenliikenteenväylä siltoineen jolta näkymä Rantakadulle on huomattavasti jyrkempi. Tämän näkymän hotelli peittää kaikkein tehokkaimmin.

Alue on mielestäni arvokkainta Oulua, johon kuuluvat jokisuisto, Pikisaari, Linnasaari, Plaanaojan suu ja juuri tämä Oja- Hallitus- ja Rantakatujen muodostama vanhojen rakennusten alue. Yleisilme tällä alueella on puistomainen. Aluetta kehitettäessä nämä kaikki voisi nähdä yhtenä kokonaisuutena. Siihen sopisi minusta paljon paremmin täydennykseksi purjelaiva ja vaikkapa valaistu lasipaviljonki, kuin valtava suorakaiteen muotoinen laatikko.

Koska Oulu kilpailee Suomen muiden alueiden kanssa asukkaista, voisi historia olla yksi merkittävä tekijä kaupunkia markkinoitaessa. Se ei kuitenkaan onnistu ellei täällä ole riittävän merkittävää historiallista aluetta. Oulu tunnetaan teknologiakaupunkina jolla kuuluisi kaiken järjen mukaan olla tarjottavana sekä moderni- että vanha kaupunkikeskusta. Tällä hetkellä ei ole oikein kumpaakaan. Mielikuvien tasolla Oulu pelkästään häviää. Jos autoranta rakennettaisiin, niin minusta siinä menetettäisiin mahdollisuus historian esille tuomiseen. Ilman historiallista aluetta Oulu ei poikkea imagoltaan pääkaupunkiseudun aluekeskuksista - joiden läheisyyteen valtaosa täältä lähtevistä sijoittuu - mitenkään, paitsi ehkä siinä että täällä ollaan paljon pimeämmässä ja kylmemmässä pohjoisessa.

Hotellin voisi korvata visiossani monikäyttöinen paviljonkimainen rakennus jossa voisi toimia ravintolan lisäksi esimerkiksi gasthaus. Rakennelma voisi olla myös osittain maanalla. Ikkunoista ja ulkoterassilta olisi näkymät Pikisaareen, Linnasaareen ja Rantakadulle. Voisin kuvitella tuohon jotakin tämän alla olevan kaltaista. Kuva on Pariisista.


Tässä hieman toisenlainen eritavalla valaistuna:


Tällaiset pienimuotoiset ja selkeän modernit rakennelmat eivät sotisi vanhaa yleisilmettä vastaan, kuten hotelli ympäristöönsä nähden kolossaalisena rakennelmana tekee.

Näkymä tuolta paikalta Linnasaaareen on tällainen. Kuvan keskellä erottuu vanha tähtitorni 1870-luvulta.



Alueen puistomaista yleisilmettä:





Näkymä hotellin edestä rantakadulle. Mittakaava on 1800-luvulta:






Nykyisellään tätä alla olevaa näkymää ei voi markkinoida historiallisena, eikä tuohon voi kuvitella vanhoja laivojakaan. Ranta toimi ennen vanhaan satamana.


Pyramidit eivät ole omia kuviani, muut ovat.

[heikki.]

Yksi tulevaisuuden visio voisi olla hevossaareen rakennettava esiintymisklubi isoja tapahtumia varten tulevaisuudessa purettavan Club Teatrian tilalle.
Muutenkin nuo keskustan viereen nousseet saaret antavat valtavasti mahdollisuuksia keskustan kehittämiseen jos vain asiat suunnitellaan fiksusti. Jopa 13-17 kerroksisten toimistotornien alue olisi omasta mielestäni hieno, joka toisi Ouluun kaivattua korkeampaa silhuettia. Tosin sijainti voi olla jo hieman liian syrjäinen..